"Kirjallisuutta pitää tehdä suoraan sinne, missä lapset ja nuoret ovat."
Instagram näyttelee toimittaja-kirjailija-ohjelmajohtaja-toimitusjohtaja Ronja Salmen, 25, elämässä hyvin merkittävää roolia.
Ei tosin aivan samalla tavalla kuin muiden parikymppisten elämässä.
Salmelle Instagram on tutkimuskohde ja julkaisukanava.
Kun hän suunnittelee suositun Mitä mietit, Ronja Salmi? -tv-sarjansa toista tuotantokautta, hän möyrii Instagramissa. Häntä kiinnostaa, mikä nuoria kiinnostaa.
“Etsin asioita, jotka 20-vuotiaita painavat tai ahdistavat.”
Salmi istuu vallilalaisen kivijalkatoimiston keittiönpöydän ääressä ja kuvailee työtään, joka on paljolti ajattelemista ja keksimistä.
Viime kuukausina hän on keksinyt oman tv-sarjansa uudelleen.
“Heitimme kaiken vanhan roskiin. Eka kausi oli vähän sellainen sillisalaatti. Toinen on syvällisempi ja dokumentaarisempi”, hän kertoo.
“Mutta edelleen mä olen pääosassa. Sarjaa on varmasti vaikea katsoa, jos vihaa mua.”
Suunnittelu on vaatinut paljon louhimista somessa. Salmella on Instagramissa reilut 14 000 seuraajaa. Heillä on helppo testata keskeneräisiäkin ideoita.
“Näkee, mikä heitä oikeasti kiinnostaa. Voi löytyä haastateltavia, joihin ei törmäisi muualla.”
Vastikään Salmi pyysi vastauksia ehkäisyaiheiseen kysymykseen. Viestejä tuli vuorokaudessa 800, ja niiden sävy oli henkilökohtainen ja suora. Salmi vastasi jokaiseen.
Vieläkin Instagram-painoitteisempi työtehtävä oli Pientä säätöä -chatfiktiosarja, jonka Salmen firma tuotti Demi-lehdelle.
Se tapahtui kokonaan Instagramissa. Sarja koostui lyhyistä videoista, joissa seurattiin WhatsApp-sovellusta muistuttavaa chat-ikkunaa. Chatissa koululaishahmot juttelivat ihastuksistaan, välituntien tapahtumista ja kotibileistä.
“Pientä säätöä oli tiedostona video, mutta käytännössä tekstiä”, Salmi selventää.
Teosta katsottiin 600 000 kertaa.
Näinkö nuoret saadaan lukemaan?
Ohituskaista vetää
Miten 25-vuotiaalla ylipäätään voi olla oma tv-ohjelma? Eikö hänen pitäisi olla vielä opiskelemassa tai korkeintaan harjoittelemassa?
Sarjan lisäksi Salmella on vastuullaan oma yritys, sisältötoimisto Ryöväri. Salmi on sen toimitusjohtaja. Työntekijöitä on tällä hetkellä kaksi.
Sekä tietysti Helsingin kirjamessut. Salmi palkattiin uudistamaan messujen ohjelmisto.
Salmi on myös julkaissut viisi kirjaa ja juontanut vähän kaikenlaista, esimerkiksi nuortenohjelmia Ylellä.
Tämä kaikki on mahdollista, koska hän on jättänyt jotain väliin: opiskelun.
Ainakin, jos sillä tarkoitetaan perinteistä, tutkintoon johtavaa opiskelua. Sellaista Salmi ei ole kokenut kaipaavansa.
“Ehkä vielä joskus menen yliopistoon”, hän sanoo. Mutta toistaiseksi ohituskaista on vetänyt hyvin.
Koska Salmi aloitti uransa niin varhain, hänestä on tullut eräänlainen kiintiöihminen, “se nuori nainen”.
Ei haittaa.
“Olen mielelläni kiintiönuori ihan niin kauan kuin tarvitaan.”
Salmi muistuttaa, että usein naisten tekemiset ovat “perheen kokoisia”, kun taas miehille on tarjolla maailmantalouden mittakaavan asioita. Valinnat tehdään tiedostamatta.
Salmi on päättänyt toimia toisin. Hän uskoo, että naiset aliarvioivat omaa osaamistaan kroonisesti. Siksi hän on palkannut yritykseensä vain nuoria naisia, vieläpä melko kokemattomia. Mutta lahjakkaita.
“Sitten heidän kirjoittajaidentiteettiään on lähdetty kasvattamaan.”
Feminististä leipää
Ryövärin verkkosivuilla julistetaan, että yritys tekee “vain feminististä sisältöä”.
Salmelle feminismi on kaiken läpäisevä periaate, ei mikään erillinen näkökulma maailmaan.
“En mä syö leipääkään sovinistisesti”, hän sanoo.
Periaate tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tyttöjen juttuja pidetään merkityksellisinä.
Salmi, jolle teksti on “lemppari-ilmaisumuoto”, toivoisi tietysti, että lapset ja nuoret lukisivat enemmän. Siihen hän on messuhommissakin keskittynyt: kynnyksen madaltamiseen.
Yksi keino on – yllätys, yllätys! – Instagram. Siellä voi julkaista paitsi chatfiktiota myös lukuvinkkejä. Salmi jakaa tilillään minikokoisia, selkeäsanaisia kirja-arvioita.
Salmen mielestä kirjallisuuskeskustelussa jumitutaan liikaa siihen, onko jokin kirjallisuutta. Onko sarjakuva kirjallisuutta? Ovatko laululyriikat kirjallisuutta?
“Kirjallisuuden yllä leijuu sellainen sankka sikarinsavu, punaiset samettisohvat ja skottiruudut. Se on vähän rasittavaa.”
Muodolla ei pitäisi olla niin paljon väliä, Salmi sanoo. Tärkeämpää olisi miettiä, onko jokin hyvää, laadukasta tai samastuttavaa.
“Yhden tarinan voi kertoa monella tavalla. Totta kai kirjallisuutta pitää tehdä suoraan sinne, missä lapset ja nuoret ovat.”
Salmea ärsyttää se, miten lasten lukemista moralisoidaan. Lapset lukevat liian vähän, siitä ollaan yhtä mieltä, mutta sitten kun he lukevat, muoto onkin aikuisten mielestä väärä.
“Päättäkää jo!”
Romaani: ei vielä
Entäs Salmen oma kirjoittaminen?
Kun hän puhuu lähitulevaisuudestaan, hän puhuu tv-sarjasta, dokumentista, podcasteista, somesisällöistä, chat-fiktiosta.
Ei kirjoista.
“Aion kyllä kirjoittaa romaanin”, Salmi sanoo. Häneltä on aiemmin julkaistu lapsille ja nuorille suunnattuja teoksia.
“Silloin tällöin kirjoitankin sitä. Mutta se ei valmistu vielä moneen vuoteen.”
Juuri nyt ei ole aikaa kirjan tekemiseen, ja Salmi haluaa tehdä esikoisromaaninsa hyvin. Vielä hän ei ole valmis.
“Se on tarina, jonka voi kertoa vain kerran.”
FAKTA:
Ronja Salmi
25-vuotias helsinkiläinen yrittäjä ja toimittaja.
Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtaja.
