Uskonto ja filosofia eivät innosta vakavasti sairaita. Heitäkin kiinnostavat dekkarit.
Satasairaalan kirjastossa riittää vipinää. Lehtihyllyjen edessä olevan pöydän äärellä vaihdetaan viikonlopun kuulumisia ja selaillaan aikakauslehtiä. Lainaustiskillä kysellään varattujen kirjojen saapumisesta. Lastenkirjahyllyn ääressä sairaalan työntekijä kertoo lainaavansa kirjoja mummulaan yökylään tulevalle lapsenlapselleen.
Kirjastonhoitaja Jaana Saherma kertoo sairaalakirjaston olevan melkein kuin mikä tahansa lähikirjasto. Se vain sattuu olemaan sairaalassa.
“Yksi tärkeä ero muihin kirjastoihin verrattuna on se, että me käymme potilasosastoilla kirjavaunuinemme. Viemme kirjaston sairaalassa niiden ihmisten luokse, jotka eivät itse pääse tulemaan kirjastoon.”
“Tosin vanhoja kiertoaikatauluja emme enää nykyisin pysty pitämään, sillä meitä on kirjastossa töissä enää minä ja osa-aikainen työntekijä. Silloin kun olemme molemmat paikalla, voi toinen meistä lähteä toivottavasti useammankin kerran viikossa osastokierrokselle.”
Sairaalakirjaston toiminta painottuu nykyään enemmän kirjastotilaan. Sitä käyttävät niin sairaalan potilaat, henkilökunta kuin ulkopuolisetkin. Asiakkaissa on paljon odottelijoita: erilaisissa kokeissa kävijöitä, potilaiden saattajia, taksinkuljettajia, kyytiä odottelevia. Sairaalan lähiympäristössä asuvat puolestaan käyttävät kirjastoa lähikirjastonaan.
“Kaikki ovat tervetulleita. Tänne on lyhyt kävelymatka esimerkiksi tuosta viereisen Diakonialaitoksen palveluasunnoilta, joiden asukkaiden joukossa on monia kovia lukijoita.”
Saherma sanoo sairaalan henkilökunnan käyttävän kirjastoa erityisesti noutopisteenä, josta voi kätevästi hakea netin kautta tilatun kirjastoaineiston työmatkalla.
Kirjakärryt ovat Jaana Saherman suunnittelemat ja paikallisen puusepän toteuttamat.
Lue kotona loppuun
Satasairaalan kirjasto on Porin kaupunginkirjaston toimipiste, mutta sairaanhoitopiiri tarjoaa sille tilat sekä osa-aikaisen työntekijän panoksen. Kirjasto kuuluu Satakirjastoihin.
“Potilaiden ei tarvitse miettiä, saavatko he luettua kirjan loppuun sairaalassa. He voivat palauttaa kirjan lähikirjastoonsa koko Satakunnan alueella.”
Saherman mukaan potilaiden lempilukemista ovat dekkarit. Vakavasti sairaat eivät lainaa syvällistä filosofiaa tai uskonnollista materiaalia, vaikka niin voisi luulla.
“Kymmenen kärjessä -listamme on sama kuin kaupunginkirjastoissa yleensäkin. Viihde- kirjallisuus, romantiikkaa ja dekkarit ovat kestosuosikkeja.”
“Etenkin pohjoismaiset dekkarit kuten läckbergit ja nesbøt ovat olleet luetuimpia kirjoja myös meidän kirjastossamme. Tuntemattomatkin uutuusdekkarit kelpaavat lukijoillemme hyvin.”
Saherma kertoo itseään joskus hirvittävän, miten paljon toisissa nykydekkareissa on väkivaltaa.
“Hoitajat ja potilaat tykkäävät lukea niitä. Yritän siinä välissä kaupata joskus jotain vähemmän hurjaa luettavaa, mutta heikoin tuloksin”, kirjastonhoitaja sanoo ja muistaa sitten, että kyllä huumoripitoisiakin dekkareita on suosittu. Muun muassa Minna Lindgrenin Ehtoolehto-sarjaa luettiin muutama vuosi sitten ahkerasti.
Kevyelle ja nokkelalle, helppolukuiselle kirjallisuudelle on jatkuva tarve. Scifiä ja kauhua sairaalakirjastosta puolestaan löytyy aika vähän.
Kirjasto tulee asiakkaan luo. Kirjastonhoitaja kirjakärryineen on odotettu vieras Satasairaalan eri osastoilla.
Kirjoja lääkäreille
Omassa hyllykössään on luokka 59 Lääketiede. Terveydenhoito. Siitä lainaavat potilaiden ja henkilökunnan lisäksi myös alan opiskelijat. Sairaalassa on myös lääketieteellinen kirjasto henkilökuntaa varten.
Vieraskielinen kirjallisuus on saanut lisää tilaa, sillä nuoremmat kirjastonkäyttäjät lukevat yhä enenevissä määrin englanninkielistä kirjallisuutta. Lisäksi sairaalassa on töissä ja hoidettavina vieraskielisiä.
Saherma toteaa Satasairaalan potilaskirjaston voivan hyvin. Laajenevan sairaalan lisäksi myös sen kirjaston asiakaskunta on lisääntynyt ja monipuolistunut.
“Kirjasto on tärkeä sairaalan oheispalvelu. Nykyään uusiin julkisiin rakennuksiin varataan yksi prosentti kustannuksista taiteelle. Kuvataiteen, sairaalaklovnien ja -muusikoiden lisäksi kustannuksiin pitäisi sisältyä myös kirjallisuus ja sairaalakirjastot, jotka auttavat yhtä lailla toipumaan ja voimaantumaan.”
“Kun potilaiden valinnanvapautta valita hoitopaikkansa lisätään, sairaanhoitopiirien ja sairaaloiden on yritettävä pärjätä kilpailussa. Tällöin oheispalvelut nousevat uuteen arvoon.”
Saherman visiossa sairaalan sisääntuloaulasta voitaisiin tehdä näyttävä tila, jonne kirjaston lisäksi saataisiin mahdollisimman monia oheispalveluita samaan paikkaan. Kirjaston lisäksi sieltä löytyisivät ainakin kahvio, neuvonta, apteekki, kukkakauppa ja kioski.
“Esimerkiksi kahvio ja kirjasto voisivat toimia yhteisenä tilana. Hiljainen tila puuttuu tällä hetkellä, ja sitä ovat asiakkaat kovasti toivoneet. Sellainenkin voisi toimia juuri sairaalakirjaston ohessa.”
