Oodin robotit opettelivat töitään pitkään. Vaasassa robotti oli työkaverina jo 2000-luvun alussa.
Patu näyttää juuri siltä, että se on työpaikan uusi kaveri, jolla on pallo hukassa. Patu pyörii hermostuneen oloisesti ympäriinsä etsien sopivaa paikkaa ja meinaa törmätä kollegaan. Onneksi Patu on ohjelmoitu väistämään kohteliaasti kaikkea eteen tulevaa. Patu on mobiilirobotti. Patu ja hänen robottikollegansa aloittivat työssään vuodenvaihteessa, mutta hommien opettelu on vielä kesällä pahasti kesken.
Patulla on tarkka työnkuva. Palautettavat kirjat valuvat liukuhihnaa pitkin Oodin kellarikerrokseen, jossa ne lajitellaan punaisiin laatikoihin. Patun tehtävä on sujahtaa kirjalaatikon alle, nostaa se ylös kantimilta, kiertää liukuhihna ja väistellä esteet, tilata hissi, nousta hissiin, ajella kolmoskerroksen kirjataivaaseen, arvioida mihin osaan kirjastoa kirjalaatikko pitää viedä ja sitten huristella uteliaiden silmäparien ohitse laatikon jättöpisteelle. Patu jaksaa kuskata kerrallaan 200 kiloa opuksia.
Monta tehtävää
Tatua, Patua ja Veeraa on tarkoitus käyttää myös muuhun kuin kirjojen kanniskeluun. Kun robotilla ei ole kirjankuljetustehtäviä, se voi tulevaisuudessa tehdä muutakin, kuten opastaa asiakkaita kirjojen luokse. Robotin päälle tulee silloin tabletti, josta voi valita, millaisia kirjoja haluaa, jonka jälkeen robotti lähtee näyttämään tietä. Robotti osaa opastaa myös esimerkiksi vessaan.
Jos Patulla olisi tunteet, sitä varmasti ärsyttäisi se, että kaikki tuijottavat. Kirjalaatikolla lastattuna kirjavaunu herättää Oodin asiakkaissa hämmennystä. Lyhyen testiajelun aikana kymmenet silmäparit ja kameran sulkimet osoittavat sitä kohti. Robotit ovat Oodille tärkeitä muutenkin kuin katseenvangitsijoina.
Kuluneen vuoden aikana robotteja ja tekoälyä on tarjottu vastaukseksi siihen, miten Helsinki aikoo pyörittää Oodia ilman että kaupungin kirjastoihin palkataan uutta työvoimaa. Patu ja sen kaksi kaveria ja kellarin robottikädet korvavat ainakin teoriassa kirjojen palautuksessa olevat 1-2 työtekijää. Hintaa yhdellä Patulla on 30 000 euroa.
Robottikäden ote
Kellarissa ahkeroiva toinen Oodin uusista roboteista vie ajatukset tieteiselokuviin. Kyseessä on robottikäsi, joka tarttuu liukuhihnalla olevaan kirjaan, kääntää sen pystyasentoon ja siirtää kirjan hyllyyn. Käsi hyllyttää toistaiseksi vain bestsellereitä ja pokkareita. Se on tarkoitus tehdä tämä kaikki itsekseen, mutta ainakin vielä Helsingin kaupungin ICT-asiantuntija Romeo Pulli joutuu asettamaan kirjan tarjolle robotin eteen. Pulli antaa poimimiskomennot läppäriltään, mutta syksyyn mennessä robotin pitäisi osata tehdä työnsä itse.
Toisenkin kourarobotin on määrä aloittaa työssä syksyllä, jolloin koko Oodin kirjanpalautus on ainakin teoriassa automatisoitu. Robottien toimittaja on yritys nimeltä Mikro-Väylä Oy. Samanlaisia robotteja käytetään teollisuudessa. Robottikäden hinta on hieman yli 30 000 euroa. Siihen tulee lisäksi tarttuja, jonka hinta on 5000 euroa. Robottien käytön viivästymiseen on yksinkertainen selitys.
“Kun kehitetään ratkaisuja, joita ei ole missään muualla, on tyypillistä, että jotkut asiat kestävät kauan. Ongelmia on aiheuttanut esimerkiksi se, miten robotti telakoituu liukuhihnan juureen ottamaan vastaan laatikon”, Romeo Pulli sanoo.
Perinteikäs robotti
Kirjastossa työskentelevä robotti ei ole mikään uusi näky. Esimerkiksi Vaasassa kirjastorobotti oli tuttu näky jo 2000-luvun alussa.
”Se oli suhteettoman iso ja äänekäs. Se oli seinän takana, eikä sinne saanut mennä kun se oli käytössä. Se myös rikkoi muutamia kirjoja”, kertoo Antti Vänniä Vaasan kaupunginkirjastosta.
Lapset ja tekniikasta kiinnostuneet ihmiset katselivat lasin läpi robottia. Siitä kuitenkin luovuttiin, kun varaosia ei enää löytynyt. Robotti oli myös hidas työntekijä.
Myös esimerkiksi Espoon Ison Omenan kirjastossa on rakennettu asiakkaiden ja henkilökunnan toimesta humanoidirobottia. Robottityöpajoja on kirjastoissa pidetty jo vuosituhannen taitteesta asti.
Oodissa on käytössä myös eräs kokonaan uusi tapa toimia: tekoäly, joka oppii tuntemaan asiakkaiden lainausmieltymyksiä ja suosittelemaan heille kirjoja. Tekoäly on myös vastuussa kellutuksesta eli siitä, että palautettavat kirjat siirtyvät niihin kirjastoihin, joissa kyseisiä kirjoja eniten tarvitaan. Tekoälyn hinta on lähes miljoona euroa, mutta Helsingissä uskotaan, että järjestelmä maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa.
Ovat vielä tyhmiä
Miten Oodin työntekijät suhtautuvat robotteihin?
“Aika positiivisesti. Vasta siinä vaiheessa kun nähdään, miten luotettavasti robotit toimivat, voidaan voittaa henkilökunnan luottamus”, Romeo Pulli sanoo.
Pullia kiinnostaa roboteissa se, miten nopeasti ne kehittyvät.
“Nyt on päästy vaiheeseen, jossa robotteja voidaan tuoda ihmisten ilmoille. Enää ne eivät ole tehtaissa.”
Kirjaston kautta robotit tulevat tutuksi kaikelle kansalle. Tärkeä uusi vaihe on se, että robotit ovat turvallisia. Romeo Pulli vakuuttaa, että hän uskaltaa päästää robotit vapaaksi lastenosastolle. Silti vielä on kehitettävää.
“Kyllä ne vielä tässä vaiheessa aika tyhmiä ovat. Ne tekevät sen, mitä käsketään.”
