Turun sarjakuvakaupan toimitusjohtaja Petteri Oja ystävineen ovat toimineet sarjakuvan hyväksi kymmenen vuotta. Sarjakuvan arvostus kasvaa, vaikka myynti ja julkaisutoiminta hiipuvat.
Turun sarjakuvakaupan hyllyt notkuvat kirjoista ja tunnettujen sarjakuvahahmojen pehmoleluista. Etenkin valtava määrä lahjoituksena saatua karviskrääsää pistää silmään.
”Yksi yhtiökumppanini vihaa Karvista ja vähän hänen kiusakseen näitä onkin kerätty”, Turun sarjakuvakaupan toimitusjohtaja Petteri Oja vitsailee.
Karvinen on tunnettuudestaan huolimatta kiistelty ilmiö. Jim Davisin sarjakuvasta on muotoutunut synonyymi kaupallisuuden pöhöttämälle sarjakuvalle.
Karvisen myynnillä Turun sarjakuvakauppa, harrastajille tuttavallisemmin TurSKa, ei pyöri. Liikkeen tuhansien nimikkeiden joukkoon kuuluu monipuolisesti sarjakuvaa lajityyppiin, kieleen tai julkaisumaahan katsomatta.
Kymmenen vuoden aikana kauppa on ehtinyt kivuta alansa merkittävimmäksi toimijaksi ja levittäytyä Turun lisäksi Helsinkiin ja Ouluun.
Otetaan vakavasti
Äkkiseltään voisi kuvitella, että sarjakuvalla menee paremmin kuin koskaan. Sarjakuva otetaan nykyään vakavasti taiteenmuotona, eikä sitä mielletä enää lasten jutuksi. Sarjakuvan arvostuksesta kertovat myös esimerkiksi sarjakuvahankkeisiin myönnetyt apurahat ja tekijöiden saamat kutsut esimerkiksi Linnan juhliin.
Sarjakuvia lukee yhä monipuolisempi yleisö ja lukuisat elokuva-adaptaatiot antavat ymmärtää, että myös sarjakuvien käsittelemät teemat puhuttelevat yhä useampaa.
Toisaalta sarjakuvat ovat kadonneet isojen kirjakauppojen sekä markettien hyllyiltä. Niiden myynti on jäämässä Turun sarjakuvakaupan kaltaisten toimijoiden sekä divarien hartioille. Myös teosten julkaisutahti Suomessa on hidastunut ja painosten koot pienentyneet. Eikä arvostelujakaan uusista julkaisuista saa helposti lehtiin.
”En tiedä mikä perimmäinen syy on, että menekki vähenee. Onko niin, että suoratoisto ja pelit vievät aikaa niin paljon sitten siltä nuorisolta, joka aiemmin alkoi lukemaan sarjakuvia.”
Oja myöntää, että digitaalisella formaatilla on mahdollisuuksia etenkin säännöllisesti julkaistavilla sarjakuvalehdillä, kuten supersankarisarjakuvia sarjatuotantona tuotettavalla Marvelilla.
Digitaaliset julkaisut eivät kuitenkaan kiinnosta Ojaa henkilökohtaisesti. Tabletilla sarjakuvien huolella tehdyt piirrokset eivät pääse hänestä oikeuksiinsa. Eikä digitaaliset julkaisut valtavia myyntejä takaa.
“Voihan se myös olla, että kaikki menee aaltoliikkeenä. Nyt on matala aallonpohja kirjojen ostamisessa, mutta myynti voi alkaa uudelleen jossain vaiheessa”, Oja kommentoi.
“Etunani on, etten ole elänyt kauppiaana kulta-aikaa, jolloin sarjakuvaa meni valtavasti kaupaksi. En ole tottunut siihen, että myydään paljon paria tuotettava vaan että pyritään palvelemaan laajalla valikoimalla vähän kaikkia.”
Kirjaston tuki
Oja on intohimoinen populaarikulttuurin harrastaja. Sarjakuvien lisäksi elokuvat, kertomakirjallisuus ja musiikki kiinnostavat häntä.
Nuorena hän harrasti esimerkiksi eräänlaista bibliografiaa listatessaan häntä kiinnostaneiden levyjen discografioita ja Suomessa julkaistuja sarjakuvia ylläpitämälleen Sarjakuvarock-sivustolleen. Muualla vastaavaa tietoa ei tuolloin ollut saatavilla.
Syytä sarjakuvainnostukselleen Oja ei osaa selittää. Kipinä niihin syntyi kuitenkin jo lapsena Kemissä. Kiitoksen harrastuksen tukemisesta saa myös Kemin kaupunginkirjasto.
“Innostuin sarjakuvista jo ennen kuin osasin lukea. Kun opin lukemaan, keräsin kaikki Aku Ankan taskukirjat. Sitten luin kaiken mitä kirjastosta sai ja enemmän. Perinteinen porttiteoria toimii tässä: ensin Lucky Luket, Asterixit ja supersankarit. Sitten kaikki kotimaiset sarjakuvaromaanit.”
Kirjaston merkitystä Oja pitää tärkeänä sarjakuvatietoisuuden levittämisessä. Kirjastoissa teoksia pääsee hypistelemään ja pläräämään.
Tätä hän vaalii omassakin kaupassaan. Teosten on oltava näkyvissä ja yleisön saavutettavissa, jotta tieto kirjojen olemassaolosta leviää.
Kiitosta kirjastot saavat häneltä siitä, että niissä on tarjottu nuorille sarjakuviin liittyviä työpajoja, joissa sarjakuva taiteenmuotona tulee kädestä pitäen tutuksi. Turussa näitä tapahtumia on järjestetty yhteistyössä sarjakuvan puolesta aktiivisesti toimivan Turun sarjakuvakerhon kanssa.
Kustannustoimintaa
Turun sarjakuvakaupan lisäksi Oja pyörittää samaan aikaan perustettuja pienkustantajien julkaisuja välittävää Sarjakuvan Toivo -tukkuliikettä ja levyjä sekä sarjakuvia julkaisevaa Zum Teufel ja Lempo –kustantamoja.
”Teufel on käytännössä sulautunut osaksi Turun sarjakuvakaupan toimintaa”, Oja huomauttaa.
Sarjakuvan toivon kautta iso osa suomenkielisestä sarjakuvasta päätyy välitysmyyjä Kirjavälityksen ja Bookyn listoille ja toimitetaan sitä kautta kirjastoille. Välitystoiminta kattaa kaiken suomalaisten pienkustantajien tuottaman materiaalin kuin myös esimerkiksi Batmanien ja Sandmanien levityksestä vastaavan RW kustannuksen julkaisut.
Tekijöille pienkustanteet ovat tärkeä harjoitusalusta ja ponnahduslauta. Kannuksia kokeillaan usein ensin pienemmissä julkaisuissa, joista mahdollisesti siirrytään yhä isompien ja vaativimpien projektien pariin.
Monenlaista harrastajaa
Kustannuspuolella Oja on huomannut, että rock-musiikilla ja sarjakuvilla on yllättävän paljon yhteistä. Yhteistyökumppaneina hänellä on ollut kotimaisen rockin piiristä Moog Konttista kuin Veltto Virtasta, joilla molemmilla on oma sarjakuvataustansa. Molemmissa ilmaisuvälineissä saa helposti ja toisinaan myös riippumattomasti oman äänensä kuuluville.
Musiikkinörttejä ja sarjakuvaharrastajia yhdistää niin ikään keräily. Kustannuspuolella keräilyyn kannustetaan siten, että julkaisuista pyritään tekemään esineinä kauniita ja kiinnostavia.
Eikä välttämättä ole vain yhden tyyppistä musiikkinörttiä tai sarjakuvaharrastajaa. Vaikka sarjakuvalle ei voi vetää yksioikoisia maantieteellisiä rajauksia, voi eri kaupunkien sarjakuvatoiminnan painotuksissa tunnistaa silti erityispiirteitä.
“Tampereella tapahtumissa manga on paremmin edustettuna, Helsinki on enemmän suuntautunut taidesarjakuvaan. Turku on taas undergroundimpi”, Oja kärjistää vitsailevaan sävyyn.
Suurta seuraavaa lukijoita yhdistävää Fingerporia odotellessa uudet lajityypit kiinnostavat lukijoita. Esimerkiksi kiinnostus HLBT- ja feministiseen sarjakuvaan on kasvussa.
Käännöksistä pulaa
Petteri Oja harmittelee, kuinka suurin puute sarjakuvan saralla on jatkuvasti loppuun myyvät klassikoiden käännökset. Vaikka teoksilla olisi hidas ja tasainen kysyntä, uusintapainoksia ei oteta.
Oja mainitsee esimerkkinä Art Spiegelmanin Maus-sarjakuvan. Tunnettujen teosten pitäminen esillä hyllyssä on hänestä tärkeää, kannatti se tai ei.
Jos sarjakuvaa harrastaa intohimoisesti, joutuukin tätä nykyä hallitsemaan useita kieliä. Esimerkiksi englanniksi käännetään nyt enemmän merkittäviä sarjakuvateoksia kuin ennen ja myös klassikoita on paremmin saatavilla. Tilanne on täysin nurinkurinen esimerkiksi verratessa 1990-luvun tilanteeseen.
”Tuolloin Suomessa julkaistiin useita sellaisia perusteoksia suomeksi, joiden englanninkielisiä käännöksiä on saatu odottaa vuosia tai vuosikymmeniä”, Oja kertoo.
Samoin lapsille suunnattua sarjakuvaa käännetään Suomessa yhä vähemmän. Kysyntää kyllä olisi.
Tiettyjen klassikoiden ja perusteosten julkaisu sekä saatavilla pitäminen onkin niitä asioita, joiden tekeminen kiinnostaa Ojaa myös tulevaisuudessa.
”Jos minulla olisi paljon rahaa, käyttäisin sitä julkaistakseni kaikkea sellaista olennaista, mitä ei ole ollut Suomessa ennen saatavilla”, Oja kertoo hypistellessään Suomessa aiemmin melko tuntemattomaksi jäänyttä kulttisarjakuva Adaa.
Tokaisu ei yllätä. Sarjakuvan parissa työskenteleviä ei motivoi raha vaan intohimo lajiin.
Turun sarjakuvakauppa:
- Perustettiin vuonna 2010 Turkuun Linnankadulle, muutti kahdeksan vuotta myöhemmin Humalistonkadulle
- Juontaa juurensa pienempään sarjakuvakauppaan, jota Petteri Oja pyöritti levykauppa Blue Cow’n kyljessä vuosina 2007-2009.
- Toimii Turussa, Helsingissä (aloitti toimintansa 2016) ja Oulussa (aloitti vuonna 2015). Lisäksi verkkokauppa on olennainen osa sarjakuvakaupan toimintaa.
- Osaksi toimintaa sulautunut myös kustantamo Zum Teufel, joka on julkaissut muun muassa Charlie Christensenin, Petri Hiltusen, Tommi Musturin ja Petteri Tikkasen teoksia.
- Valikoimissa yli 6 000 nimikettä.
- Kaupan toiminta on palkittu Kritiikin punnuksella
