Kirjasto ottaa kantaa, halusipa tai ei.
Menin syksyllä vierailulle Kirkkonummen Fyyriin, jonka kansainvälisestä mediahuomiosta tuli pandemiasulkujen ja kulttuurileikkausten uhkan synkentämänä vuonna tuikitarpeellinen kirjastojen valopilkku.
Tärkein kommentti, joka vierailusta jäi mieleen, tuli eräältä kirjastoammattilaiselta.
Upeissa puitteissa hän intoutui fiilistelemään sitä, miten kiireen keskellä pienipalkkaisessa työssä paras palkinto on se, että tietää tekevänsä merkityksellistä työtä. Hän iloitsi voivansa tehdä työtä, jossa jokainen tulija saa samanlaisen kohtelun ja samanlaisen palvelun riippumatta siitä, millainen vieraan asema tai palkkataso on.
Eräs kirjastoihin usein liitetty lause on, että kirjastot haluavat välttää ottamasta kantaa.
Kun asiaa ajattelee tarkemmin, herää toisenlainen tulkinta. Itse asiassa kirjasto ottaa omalla toiminnallaan jatkuvasti kantaa. Olemme vain tottuneet pitämään kirjaston kantaaottavuutta itsestäänselvyytenä. Tämä harhaluulo neutraaliudesta pitää korjata.
Kun kirjastoammattilainen palvelee asiakasta tasavertaisesti tämän taustasta tai palkkatasosta riippumatta, hän on ottaa yhteiskunnallisesti kantaa sen puolesta, että meillä on kaikilla sama ihmisarvo.
Kun kirjastoammattilainen auttaa asiakasta käyttämään puhelinta tai tablettia, hän tekee yhteiskunnallista vaikuttamista lisäämällä digitaalista tasa-arvoa.
Kun kirjastoammattilainen antaa tilat käyttöön ilmastolukupiirille tai nostaa ilmastokirjallisuutta parhaalle paikalle hyllyyn, hän tekee yhteiskunnallista vaikuttamista tulevien sukupolvien hyvinvoinnin puolesta.
Kun kirjastoammattilainen varmistaa, että kirjaston poliittisessa paneelissa on läsnä puolueita poliittisen kentän eri laidoilta, hän tekee yhteiskunnallista vaikuttamista varmistamalla, että suomalainen politiikka säilyy moniäänisenä.
Kun kirjastoammattilainen vinkkaa nuorelle innostavaa luettavaa, hän ottaa yhteiskunnallisesti kantaa sen puolesta, että parhaisiin ammatteihin pääsy hyvän lukutaidon avulla on mahdollista jokaiselle.
Kirjasto itsessään on jo ideana valtavan suuri yhteiskunnallinen kannanotto – sen puolesta, että kaupallisuuden ja eriarvoisuuden täyttämään maailmaamme tarvitaan epäkaupallisuutta ja tasa-arvoa.
