Tekstiiliteollisuus siirtyi Aasiaan, joten Tanskan Herningin päättäjät joutuivat keksimään kaupunkinsa uudelleen. Kirjastosta tehtiin kulttuurin lippulaiva, jonka ansiosta kävelykadulle avataan jatkuvasti uusia putiikkeja.
Yrittäjät ovat innoissaan kirjastosta, joka muutti Tanskan Herningin kaupungin tyhjenevän keskustan eläväksi. Nykyään kirjastotoimenjohtaja Pernille Schaltzille satelee kutsuja uusien liikkeiden avajaisiin.
”En ehdi enää juosta kaikissa kissanristiäisissä”, Schaltz kertoo.
Kirjasto remontoitiin viisi vuotta sitten kävelykadun varrella olevaan vanhaan varastoon. Vaatimattoman näköinen rakennus on kahdessa kerroksessa. Viehko yläkerta houkuttelee oleskeluun, alakerrassa on aineisto.
Myös yrittäjät ovat huomanneet kirjaston vetovoiman.
”Ennen kirjasto oli monen kilometrin päässä kaupungin laidalla, ja harva poikkesi sinne sattumalta. Kirjaston täytyy olla keskellä kaupunkia, koska kirjastot luovat elämää.”
Herning oli aiemmin tekstiiliteollisuuden keskittymä, mutta tehtaat ovat siirtäneet tuotantonsa Aasiaan. Päättäjät joutuivat keksimään kaupunkinsa uudelleen. Kirjaston lisäksi kaupunki rakensi myös kongressikeskuksen urheilua varten. Tiloissa järjestetään myös konsertteja ja muita kulttuuritapahtumia.
Herningissä on uskallettu tehdä asioita täysin päinvastoin kuin muualla, ja se tuntuu toimivan. Pernille Schaltzin mielestä kirjasto tehtiin pikkurahalla, mikä tarkoittaa 80 miljoonan Tanskan kruunun eli noin 12 miljoonan euron budjettia. Herningin kirjastoa rahoittavat kaupungin lisäksi myös valtio ja säätiöt, koska se on yksi kuudesta Tanskan keskuskirjastosta.
”Tärkeää on, että aika ja raha käytetään oikeisiin asioihin. On pyrittävä tehokkuuteen ja optimoitava resurssit”, Schaltz sanoo.
Nurinpäin-filosofia
Uudessa Euroopan kirjastorankingissa Herningin kirjasto sai parhaat pisteet, 6/6. Raati arvosti sitä, että kirjastossa kaikki on tehty nurinpäin. Ehkä näkyvin merkki nurinpäin-filosofiasta on se, että suurin osa kirjoista on maan alla. Kellariin johtavat leveät puuportaat, joiden vasen puoli on tehty istuttavaksi.
Alhaalla on Dypet (The Deep), joka on kirjojen koti: 420 000 nidettä yksinkertaisissa metallihyllyissä. Hyllyihin mahtuu kokoelman koko kirjo, myös musiikki ja osa lastenkirjoista.Katutasolla Gadeplanissa on vain 10 prosenttia aineistosta. Kellarissa on hakukoneita ja lukupaikkoja, mutta ei palvelutiskiä. Suorissa riveissä seisovien hyllyjen pelkistetty ankaruus viehättää. Askeettinen varastotunnelma on myös kunnianosoitus rakennuksen menneisyydelle.
Takimmaisen pöydän ääressä istuu Amalie B. Schmidt, 20, lukemassa kirjaa. Hän on juuri lopettanut aamupäivän työvuoronsa kirjastossa. Hän on hyllyttänyt ja hakenut hyllyvarauksia.
”Tänään oli vain 128 hyllyvarausta, ja se on vähän. Yleensä niitä on noin 300”, Schmidt kertoo.
Schmidt on kirjaston ”hevijuuseri”, joka kävi jo lapsena vanhassa kirjastossa joka päivä tekemässä läksyjä. Hän rakastaa lukemista, joten oli luontevaa tulla tekemään tuntitöitä kirjastoon. Hän työskentelee kirjastossa mielellään, mutta lasten BøH-landet -alueella hermot välillä kiristyvät.
”Lastenkirjat ovat koko ajan sekaisin ja osastolla on kova meteli. Hyllyttäminen on hankalaa, kun hyllyt ovat niin matalia. Teinit taas pelaavat jatkuvasti Fortnitea”, hän huokaa.
Keväällä ylioppilaaksi valmistunut Schmidt ei haaveile kirjastourasta, vaan toivoo pääsevänsä opiskelemaan sosiaalityöntekijäksi. Hän on yksi kirjaston 60:stä työntekijästä.
New Yorkia
Vuosikausia tyhillään olleeseen varastoon rakennettiin kirjasto parissa vuodessa. Johtaja Pernille Schaltz kertoo, että työ arkkitehdin kanssa oli innostavaa, luovaa ja dynaamista. Taikasana oli elävöittäminen.
”Tästä tuli New York skandinaavisella twistillä. Halusimme tehdä modernin kirjaston ja onnistuimme siinä. Asiakkaat ja myös poliitikot rakastavat tätä paikkaa.”
Schaltzin mielestä moderni kirjasto tarjoaa vapaan pääsyn tiedon ja taiteen äärelle. Silti kirjaston ydin on aina aineisto. Herningin kirjastossa ei lainata porakoneita, vaan siellä suositellaan lukemista ja kuuntelemista.
Kaikki nostot ja näyttelyt ovat mehiläisten hunajakennoja muistuttavissa kahdeksankulmaisisssa telineissä, jotka ovat paikallisen pienyrityksen valmistamia.
New Yorkin hengessä Street Levelin meininki on urbaania. Seinät ovat karheanlämmintä punaista tiiltä ja lattia betonia. Katseenvangitsija on rehevänä ryöppyävä viherseinä, jonka vieressä on himmeästi hohtava flyygeli ja pieni lava.
Street Level tarjoaa asiakkaille elämyksiä, inspiroi ja aktivoi. Keskeisessä roolissa ovat tieto, oppiminen ja kokeminen.
New Yorkin kirjakaupoista on kopioitu nurkkaus, jossa hyllyt ulottuvat kattoon asti ja henkilökunta kiipeää kapeita tikkaita katonrajaan hakemaan kirjaa.
Lehtiosasto, The Platform, on kalustettu lakatusta puumassasta tehdyillä korkeilla pöydillä ja baarituoleilla. Makerspace-pajat ovat lasin takana. Opiskelijoita halutaan palvella hyvin. Tarjolla on hiljainen lukupaikka ja ryhmätyötiloja.
Herningin suosituimman kahvilayrittäjän pyörittämästä Café Aromasta leijuu suloinen tuoksu koko kirjastoon. Musiikki soi vaimeasti. Eläkeläiset syövät lounasta.
Keskity olennaiseen
Kirjasto hylkäsi muutossa perinteisen jaon lasten-, aikuisten- ja musiikkiosastoon.
Johtaja Pernille Schaltz pääsee taas puhumaan optimoimisesta. Kirjasto ostaa esimerkiksi logistiikkapalvelut ja hyllytyksen ulkopuolisilta firmoilta. Kirjaston työntekijät keskittyvät olennaiseen: kirjastotyöhön ja sen moniin muotoihin.
Organisaatiossa on kolme tiimiä: Events, Learning ja Communication, eli tapahtumat, oppiminen ja viestintä. Jokaiseen tiimiin kuuluu kymmenen ammattilaista, joilla on hyvin erilaiset koulutustaustat. Muut työntekijät toimivat tukipalveluissa. Herningin kirjasto palkkaa mielellään eri alojen ammattilaisia, kuten opettajia, toimittajia – ja somistajan.
”Somistajalla on vastuu kaikista fyysisistä tiloista – ja hänellä on koko ajan vimmattu kiire!” Tarvitaanko perinteisiä kirjastoammattilaisia enää mihinkään?
”Ehdottomasti. Kirjasto perustuu kirjastoammattilaisten osaamiseen. Mutta sen lisäksi tarvitsemme myös ihmisiä, joilla on toisenlaisia taitoja. Yhteinen tila, aktiivisuus ja tapahtumat tekevät kirjastosta modernin.”
Pernille Schaltz jää valmistautumaan kirjaston henkilökunnan joulujuhliin. Aiotteko tanssia kirjastossa tänä iltana?
”Tottakai! Sehän on kaikkein parasta!”
- Herningin kirjastossa käy noin 1600 asiakasta päivässä seitsemänä päivänä viikossa.
- Kirjastossa on viisi hyllykilometriä aineistoa.
- Pääkirjaston lisäksi alueella on viisi lähikirjastoa ja 20 palvelupistettä.
- Henkilökuntaa on yhteensä 60.
- Herningin alueella asuu reilut 87 000 ihmistä.
