Hollantilainen Aart de Heer on vuoden alusta saakka johtanut Turun kaupunginkirjastoa. Ilmeisen menestyksekkäästi.
Hollantilainen Aart de Heer on vuoden alusta saakka johtanut Turun kaupunginkirjastoa. Ilmeisen menestyksekkäästi.
Uusi kirjastopalvelujohtaja myöntää työn teknisten edellytysten kuten budjettihaasteiden, hallintokäytäntöjen ja kuntatodellisuuden reunaehtojen vaativan perehtymistä. Tärkeimpänä Aart de Heer pitää kuitenkin luottamuksellisten suhteiden luomista henkilökuntaan. “Vaikeitakin kysymyksiä on helpompi ratkoa, kun johtajalla on ajantasainen tieto talon ammattilaisten arjesta ja asiakaspalvelun kokemuksista.” Tämän tiedon perusteella johtaja neuvottelee päättäjien kanssa ja delegoi asiantuntijoille selkeät toimeksiannot.
Yhteen hiileen puhaltava työyhteisö ei synny yksinomaan sääntöjä ja toimintaohjeita noudattamalla. Uusi johtaja onkin aloittanut tehtäväänsä tutustumisen kiertämällä toimipisteitä ja tapaamalla tiimejä. Rauhallisten keskusteluhetkien yksi tavoite on luoda matalan kynnyksen viestintäyhteys johtajan ja henkilökunnan välille. “Luottamuksen syntyminen vaatii johtajan läsnäoloa”, de Heer huomauttaa. Johtajaa on uskallettava lähestyä. Keskusteleva ilmapiiri luo itseään myönteisesti ruokkivan noidankehän: “keskustelu synnyttää uutta keskustelua.”
Kun työntekijä pystyy vaikuttamaan omaan tilanteeseensa ja tulee kuulluksi itseään ja työtään koskevissa päätöksissä, työhön on helpompi sitoutua. Sitoutuminen ei tosin de Heerin mukaan ole yleisten kirjastojen kohdalla ongelma: kuntasektorin kirjastoammattilaiset ovat hänen havaintojensa perusteella työhönsä erityisen sitoutuneita, ehkä enemmän tai ainakin eri tavoin kuin tieteellisissä kirjastoissa, joissa kiinnitytään substanssiin ja omaan erityistehtävään. Hän arvelee, että työn moniosaajaluonteesta johtuen yleisten kirjastojen henkilöstö tuntee myös olevansa osa työyhteisöä ja koko organisaatiota. Erikoistuneissa akateemisissa tehtävissä oma tiimi tai osasto on ensimmäinen identifikaation kohde.
Talon väeltä tihkuneiden tietojen mukaan Aart sai spontaanit suosionosoitukset ensiesiintymisensä jälkeen kirjaston henkilöstökokouksessa, jossa hän korosti henkilökunnan asiantuntijaroolia ja kuvasi omaa tehtäväänsä työn mahdollistajana ja eheyttäjänä. “Henkilökunnalta hän sanoi edellyttävänsä rakentavaa osallistumista, vastuuta ilmapiiristä, tahtoa kehittää omaa osaamistaan.”
De Heer kiittää useaan otteeseen Turun kaupunginkirjaston hyviä palvelupäälliköitä, osaavia asiantuntijoita sekä kirjaston ja kaupungin erinomaista perehdytystä. Verkostojen rakentaminen ja lujittaminen on ollut helppo käynnistää, kun ponnahduslautana on ollut Inkeri Näätsaaren “valmiiksi kattama pöytä”.
Nopeaoppinen perehtyjä
‘Kuudennesta Pohjoismaasta’, kuten Aart kotimaataan Alankomaita kuvailee, hän päätyi Suomeen opiskelemaan 1980-luvulla. “Kun muut hollantilaiset olivat kiinnostuneempia etelästä, minä kiinnostuin pohjoisesta.” Aluksi puoleensa veti Islanti ja sen tarusto, mutta kun nuori opiskelija kuuli merkillisestä kielestä, joka ei muistuttanut muita pohjoismaisia kieliä, hän valitsi Groningenin yliopistossa pääainekseen suomen kielen ja kirjallisuuden. Vaihto-opiskeluaikaa seurasi se tavallinen tarina: poika tapaa tytön. De Heer perusti perheen ja jäi Suomeen.
Opettajan sijaisuudet alkoivat tuntua liian väliaikaisilta ja ammatiksi valikoitui vähitellen kirjasto- ja tietopalveluala. Suomen lisäksi Aart joutui opiskelemaan toisen kotimaisen kielemme. Åbo Akademin kollegoiden mukaan hän ottaakin määrätietoisesti haltuunsa tiedot ja taidot, joihin paneutuu.
Proseminaarityön aihe kirjankonservointi vaihtui väitöskirjavaiheessa suomalaisten vientiyritysten tietohallinnon ja strategisen ajattelun kysymyksiin.
Myös kaupunginkirjaston henkilökunta on pannut merkille uuden johtajansa nopeaoppisuuden. “Hän perehtyy asioihin ilmeisen rohkeasti ja ripeästi.” Toimeen tarttuminen vaikuttaa olevan de Heerille luonteenomaista. Helmikuussa järjestetty uusiin opetussuunnitelmiin keskittyvä koulutuspäivä osoitti asian konkreettisesti. Vaikka kysymys varmasti oli jo ennen koulutuspäivää idullaan, uuden johtajan tuumasta toimeen -ominaislaadusta kertoo, että kuultuaan koulutuksen sisällöistä hän tutustui opetussuunnitelmien perusteiden keskeisiin teemoihin, selvitti oikean yhteyshenkilön kaupungin opetustoimessa, kutsui tämän paikan päälle ja pisti asiantuntijoille raamit kuntoon. Kouluttajan silmien edessä koulutuspäivän tauolla sovittiin, mihin ops-suunnitteluryhmiin kirjastojen edustus on tarkoituksenmukaista lisätä ja missä ryhmissä kirjastoammattilaisia konsultoidaan asiantuntijoina.
Sillanrakentaja
De Heer oli kirjastopalvelujohtajaa rekrytoitaessa toisen kierroksen musta hevonen: yleisille kirjastoille suhteellisen tuntematon johtava tietoasiantuntija, tutkija ja alan opettaja ruotsinkielisestä Åbo Akademista. Kun lisäksi kantautui tietoja, ettei henkilövalinnan tekijöissä ollut kirjaston edustusta mukana, valinta yllätti muutkin kuin oman talon väen.
Yllätysmomentista on toivuttu. De Heer on monien instituutioiden ja ilmiöiden solmukohdassa sillanrakentajan asemassa. Hän on osa niin suomenruotsalaisten kuin suomenkielistenkin kirjastoammattilaisten verkostoja. Tieteellisessä kirjastossa toimiessaan hän on perehtynyt erityisesti e-aineistojen hankinnan kiemuroihin ja osallistunut yliopistokirjastojen neuvoston työhön. Kaikesta tästä hyötyvät jatkossa varmasti muutkin yleiset kirjastot kuin Turku.
Aart korostaa, etteivät kirjastosektoreiden maailmat enää ole erillisiä. Johtajan työkään ei ratkaisevasti eroa: “esimies johtaa aina ihmisiä”. Toisaalta
“yleisissä kirjastoissa on ollut suurempi paine organisaation muutoksiin”, huomauttaa de Heer, ja selventää: “niillä on suora kosketuspinta ympäröivään yhteiskuntaan, kun tieteelliset kirjastot palvelevat ensi sijassa tieteentekijöitä.” Kuntasektorin kirjastoammattilaisia lämmittää mutta ehkä myös hämmästyttää, kun johtaja arvioi yleisten kirjastojen hallitsevan markkinoinnin. “Asiakasymmärrys on niissä syvää.”
Yhteistyöllä yhteistä hyvää
Lähiaikojen haasteista ja kehittämiskohteista de Heer pitää omatoimikirjastojen kehittämistä yhtenä tärkeimmistä. “Malli on toimiva ja sillä tähdätään kuntalaisten näkökulmasta parannettuun palveluun.” Samaan aikaan on kehitettävä yhteistyötä opetustoimen kanssa, etenkin tulevan ops-uudistuksen yhteydessä.
Finna-verkkokirjasto on epäuskon hetkien jälkeen saanut vauhtia. De Heer kertoo Turussa olevan kehitteillä julkaisujärjestelmän, joka jatkossa tarjoaa avaimet käteen -ratkaisun myös muille yleisille kirjastoille. Kyseessä on yhteistyökuvio alan keskitettyjä palveluita tarjoavien toimijoiden Kirjastot.fi:n ja Kansalliskirjaston kanssa.
Niukkeneva kuntatalous aiheuttaa huolta Turussakin. Siihenkin on pyrittävä löytämään ratkaisuja yhteistyössä muiden kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden kanssa. “Ei ole oleellista kuka palvelun omistaa. Miksei nuorisotoimen biljardipöytä voi olla vaikka keskellä kirjastoa?” Vaikuttavuuden arviointi ja mittareiden löytäminen sille ovat de Heerin mukaan erityisen tärkeitä.
Myös maakuntakirjaston rooliin kuuluu täydennyskoulutuksen lisäksi yhteistyön edistäminen. “Tarkoitus on saada alueen kirjastot osallisiksi kaikesta kehityksestä.” Yksi tapa on yhteinen kirjastojärjestelmä; Vaskiin on jälleen liittymässä uusia kirjastoja.
Huumoria ja heittäytymistä
Niin nykyiset kuin entisetkin kollegat mainitsevat de Heeristä puhuessaan poikkeuksetta huumorintajun. “Hänen seurassaan ei ole koskaan tylsää”, kommentoi yksi. “Ihana työkaveri”, muistelee toinen. Tämän kuullessaan Aartia naurattaa. “Huumorintaju on aina hyödyksi. Virheilleen nauraminen luo yhteisyyttä.” Vapaa-ajallaan de Heer istuu mielellään teatterikatsomossa tai iloisissa lauluilloissa ystävien seurassa.
Lisäksi Aart de Heerin kanssa keskustellessaan aistii aidon innostuksen. ”Minulla on tapana heittäytyä asioihin.” Vaikka de Heer oppii uutta mielellään, opintovapaille ei ole tarvetta, vaan kirjastopalvelujohtaja toteaa nyt olevansa koko elämänsä parhaalla opintomatkalla, joka kestää seuraavat kymmenen vuotta. “Riittävä ja sopiva aika johtajan tehtävässä.”
Aart de Heer (s. 1958)
Fil.kand. Suomen kieli ja kirjallisuus. Groningenin yliopisto, 1985
Pol.dr. Informationsförvaltning. Åbo Akademi, 1999
Kirjastopäälliköiden valmennusohjelma. Teknillisen korkeakoulun koulutuskeskus Dipoli, 2007
Johtava tietoasiantuntija, Åbo Akademi, 2004-2014
Tutkijatohtori, Turun kauppakorkeakoulu, 2000-2004
Opettaja, Informationsförvaltning, Åbo Akademi, 1998-2000
Väitöstutkija, Åbo Akademi, 1993-1999
