Musiikki elää ja voi hyvin

Spotifyn myötä kirjastojen musiikkiosastot voidaan kuopata? Väärin. Levyjen lainaus on kyllä vähentynyt, mutta muiden musiikkipalveluiden käyttö on kasvussa.

Spotifyn myötä kirjastojen musiikkiosastot voidaan kuopata? Väärin. Levyjen lainaus on kyllä vähentynyt, mutta muiden musiikkipalveluiden käyttö on kasvussa.

Digital Music News -verkkomedia julkaisi viime kesän lopulla visualisoinnin siitä, miten musiikin myynti on muuttunut 1980-luvulta lähtien tähän päivään asti. Laajasti netissä levinnyt sivu perustuu amerikkalaisiin tilastoihin, mutta havainnollistaa hyvin kulutustapojen muutoksia.

90-luvulla musiikkia kuunneltiin pääsin CD-levyltä, mutta myös C-kasetilta. Näiden kahden formaatin osuus kokonaisuudesta oli yhteensä 95 prosenttia. Vuonna 2003 musiikkikenttää hallitsi enää yksi: CD-levy.

Kymmenen vuotta myöhemmin musiikinkuuntelutavat ovat moninaisemmat: CD-levyn osuus on enää 30,4 prosenttia, ladattujen yksittäisten kappaleiden 22,4 prosenttia ja ladattujen albumien siivu 17,6 prosenttia kokonaisuudesta. Loput noin 30 prosenttia myynnistä koostui suoratoistopalveluista, soittoäänistä ja muista nousevista tavoista käyttää musiikkia.

Kotimaisen Musiikkituottajat ry:n tilastot noudattavat samaa trendiä. Vuonna 2013 CD oli Suomessa edelleen tallennemyynnin ykkönen, mutta uudet digitaaliset palvelut kasvattavat suosiotaan yhä kasvavan retroilun rinnalla. Vinyylilevyjen myynti kasvoi oletettavasti vuonna 2014 niin, että se ylitti 100 000 kappaleen rajan.

 

Nuottien kysyntä vakiintunut

Pääkirjasto Metson musiikkiosastolla Tampereella seurataan lainauslukujen kehitystä tarkasti aineistolajeittain. Äänitteiden, nuottien ja kirjojen lisäksi musiikkiosastojen aineistovalikoimaan ovat perinteisesti kuuluneet kuvatallenteet ja lehdet.

Nuottilainaus on vakiinnuttanut normaalin tasonsa ja pienillä heilahduksilla pysynyt 20 vuotta stabiilina. Esimerkkikuvan muutos nuottien osuudessa vuosina 2006–2007 johtuu laina-ajan muutoksista.

Laina-ajoilla on suuri vaikutus lainamääriin. Hieman pienenevä palkki vuodesta 2012 lähtien johtuu siitä, että asiakkaan omatoimisesti kirjastossa kopioimia nuotteja ei enää lainata. Yleiskäyttö nuoteissa on tasaista.

Musiikkikirjojen osuus tässä vertailussa on karttunut vakaasti huolimatta siitä, että musiikkiosaston kirjakokoelman koko on pienentynyt vuodesta 2011 noin 35 prosenttia.

Kun musiikkikirjojen kiertoa verrataan muuhun tietokirjallisuuteen, aineisto on käytettyyn määrärahaan suhteutettuna kovassa käytössä. Pelkkä lainausvolyymi kertoo huonosti kokoelman todellisesta käytöstä, eli lainauksesta suhteessa kokoelman kokoon.

CD-levyjen lainamäärät nousivat nopeasti vuoteen 2003 saakka, jolloin luvut olivat huipussaan. Tuolloin CD oli selkeä ykkösformaatti musiikin kuuntelussa, samoin myyntitilastojen kärjessä.

Nyt äänitelainaus on samoissa lukemissa kuin 1990-luvulla. Striimauspalveluiden ja vanhojen analogisten fyysisten formaattien myötä on palattu tilanteeseen, jossa musiikin kuuntelua ei dominoi yksi äänitetyyppi.

Kun lainausta verrataan musiikkimyyntiin, levyjä lainataan suhteellisesti edelleen paljon. Vaikka CD:n osuus kokonaismyynnistä oli vuonna 2013 yleisesti arvioituna noin 40 prosentin luokkaa, lainaus on samalla tasolla kuin vuonna 1993, jolloin formaatilla oli 60 prosentin osuus markkinoista.

Tämä ei muuta tosiasiaa, että CD-aineiston lainaus alkoi laskea 2003–2004. Kirjastoissa reagoitiin tähän kuitenkin varovaisen luottavaisesti.

 

Musiikin tietopalveluilla kysyntää

Käytännössä musiikin tietopalvelulle on kysyntää yhtä laajasti kuin 20 vuotta sitten ja ihmiset käyttävät tiloja musiikin harrastamiseen.

Uudenlaiseen kirjastoon tähtääminen edellyttää tilanteen arvioimiseen ja asioiden kehittämiseen uudenlaisia mittareita ja tilastoja. Esimerkiksi kirjastokortilla käytettävän verkkomusiikkipalvelu Naxos Music Libraryn kuunneltujen raitojen määrä Tampereella ja PIKI-alueella oli käyttöönottovuotena (2007) 11 500 kpl ja viisi vuotta myöhemmin 111 000 kpl.

Sisältöjen elävöittäminen tapahtumissa on keskeisessä osassa. Tampereella musiikkiosaston järjestämissä tilaisuuksissa vieraili viime vuonna 2600 asiakasta, kun vuonna 2011 luku oli 70.

 

Levyjen lainauksen väheneminen ja musiikin muuttuvat kulutustavat voidaan nähdä mahdollisuutena musiikkikirjastoille. Musiikki ei ole ainoastaan äänitteitä, vaan elävää musiikkia sekä muita aineistoja: nuotteja, musiikkikirjoja, lehtiä ja kuvatallenteita. Ja vielä paljon muuta.

Tampereella on tehty yhteistyötä musiikkitoimijoiden kanssa viimeisen kolmen vuoden ajan. Palaute on ollut positiivista ja tuloksena kirjaston sisältöjen näkyvyys on parantunut.

Pop-up -kirjasto on ollut kestosuosikki Tampere Jazz Happeningissä, Tampereen Sävel -ennakkotapahtumassa puhuttiin musiikin terveysvaikutuksista ja Flamenco-viikkojen esitapahtumassa kirjastot täyttyivät tanssista. Maailmantango ja Remu räjäyttivät yleisön nauruun värikkäällä keskustelullaan viime syksynä.

Kirjastosta löytyy aineistoja poikkeuksellisen laajasti. Musiikkiosastolla ideoitu Metso LIVE on vakiinnuttanut asemansa aineistoa, ihmisiä ja esiintyjiä yhdistävänä kirjastokonseptina. Tänä keväänä asiakkaatkin pääsevät suunnitellusti stagelle.

Kuulijat ja artistit ovat innoissaan tapahtumista. Sosiaalisessa mediassa hehkutettiin 22-Pistepirkon esiintymisen jälkeen, että Tampereelle on saatu uusi rokkiklubi. Olavi Uusivirta twiittasi valloittavan vetonsa jälkeen, että Metson musiikkiosasto taipui mainiosti keikkapaikaksi.

Musiikkipalveluita nostetaan esille myös musiikkivinkkauksissa. Yli 400 viidesluokkalaista osallistui viime vuonna kirjastonhoitajien johdolla musiikkimatkalle maailman ympäri. Musiikilla on erilaisia merkityksiä eri kulttuureissa ja kirjasto on luonteva paikka tämän oppimiseen. Samalla lapsille jää muistijälki kirjastosta, toivottavasti myönteinen.

Muuttuva palvelu tarvitsee osaavaa ja ymmärtävää henkilökuntaa. Äänitteiden käyttötottumusten muutosten perusteella ei voi karsia kirjastojen musiikkipalveluita, vaan tavallaan päinvastoin: rohkaista kirjastolaisia ottamaan musiikista kaikki irti ja kehittämään palveluita paremmiksi. Supistamisen sijaan kirjastoissa tarvitaan selkokielistä puhetta musiikkimaailman muutoksesta.

Musiikille löytyy paikka kirjastosta, kuten kirjastolle kaupunkien ja kuntien musiikkiskenestä.

 Kirjoittaja on Metson musiikkiosaston johtaja.