Mitä tekee eläkepäiviään Espanjassa viettävä suomalainen? No perustaa tietenkin kirjaston.
Los Boliches on entinen kalastajakylä, jonne monet suomalaiset alkoivat hakeutua 30–40 vuotta sitten talvea pakoon. Nyt siitä on muodostunut suomalaisten ydinpaikka, missä useampi kuin joka toinen vastaantulija puhuu suomea. Kaupoista voi ostaa ruisleipää, laktoositonta jugurttia, Fazerin suklaata… ja lainata kirjastosta suomalaisia kirjoja, kiitos lehtori Marja Tähtisen, joka aikoinaan muutti tänne tyttärensä perässä eläkepäiviään viettämään.
Marjan tausta on monenkirjava. Viipurissa syntyneenä hän lainasi lapsena äitinsä kanssa Viipurin kirjastosta Pekka Töpöhäntiä ja oppi lukemaan. Sitten tulivat evakkoretket ja vuoden oleskelu Ruotsissa, jonne 8-vuotias Marja itse halusi lähteä, koska elämä silloisessa Suomessa ei tuntunut hyvältä. 1970-luvulla Marja opiskeli stipendin turvin USA:ssa. Elämäntyönsä hän teki kuitenkin Lahden lyseon englannin ja saksan kielen lehtorina.
Toiminnan puute vaivasi
Ensimmäiset vuodet eläkeläisenä Espanjassa kuluivat paikalliseen elämään totuttelussa ja espanjan kielen opiskelussa. Filologille ja monia kieliä taitavalle kielen oppiminen ei tuottanut vaikeuksia. Sen sijaan toiminnan puute alkoi vaivata.
Noihin aikoihin, eli keväällä 2009, alkoivat Fuengirolassa ilmestyvät lehdet SE (Suomalainen Espanjassa) ja Fuengirola.fi kirjoitella suomenkielisistä kirjoista ja kirjaston tarpeesta. Samana kesänä Marja kahvitteli silloisen kaupunginvaltuutetun Suvi Kaurasen kanssa ja puhe kääntyi ajankohtaiseen aiheeseen: kirjoihin ja kirjaston tarpeeseen.
Toimen naisena Marja ilmoittautui heti viemään hanketta eteenpäin. Alettiin kerätä kirjoja ja etsiä vapaaehtoisia työntekijöitä. Kun kirjoja oli koossa riittävä määrä, kaupungin johto päätti antaa niille tilat paikallisen sivukirjaston viereisestä varastokirjastosta.
Espanjalainen henkilökunta oli hankkeessa mukana ja auttoi kaikin tavoin käytännön asioissa.
Asiakkaita lähes 400
Kirjaston viralliset avajaiset pidettiin lokakuun 15. päivänä 2009 ja nimeksi tuli Biblioteca Nórdica. ”Avajaisista päätettiin niin äkkiä, että minäkin sain niistä tiedon vain muutamia tunteja ennen ja ehdin hädin tuskin kauppaan ostamaan Marimekon”, Marja Tähtinen muistelee.
Paikalla olivat muun muassa paikallinen televisio, lehdistö ja kaupungin edustus. Tässä vaiheessa kirjaston asiaa ajamassa oli useita henkilöitä, mutta niin kuin usein käy, väki väheni kun piti ruveta toimimaan konkreettisesti. Jonkun oli otettava vastuu jo pitkälle edenneestä hankkeesta, ja se joku oli Marja.
Kirjastossa oli kirjoituspöytä ja hyllytilaa noin kolmasosa varastokirjaston hyllymetreistä. Eräänä päivänä Marjan puhelin soi ja miesääni ilmoitti, että kirjasto saa käytetyn tietokoneen lahjaksi Fuengirolan kaupungilta. Sivukirjaston johtaja Antonio neuvoi Marjaa, miten kirjat rekisteröidään ja miten niitä lainataan.
Alussa kirjastolla oli seitsemän asiakasta, nyt lähes 400. Todennäköisesti asiakkaita olisi vielä enemmän, jos kirjastokortin saaminen olisi yksinkertaisempaa. Siihen tarvitaan kaksi valokuvaa ja joko pysyvä osoite tai vuokrasopimus Andalusian alueella. Kirjat löytyvät myös maakunnan kirjastojen yhteisestä digitaalisesta luettelosta, mikä helpottaa kirjaston käyttöä niille, jotka eivät asu kirjaston välittömässä läheisyydessä.
Nimi vaihtoon
Viime vuoden lokakuussa kirjasto täytti neljä vuotta. Kokoelmat olivat karttuneet mm. englannin ja ranskankielisillä kirjoilla. Siksi Tähtinen ehdotti kaupungin johdolle, että kirjaston nimi muutettaisiin. Juhlapäivänä kaupunginvaltuutettu kävi paljastamassa kirjaston uuden kyltin, jossa lukee komeasti Biblioteca Internacional de Los Boliches.
Kirjaston ulospäin suuntautuva toiminta on monipuolista. Suuren valkoisen pöydän ääreen kokoontuu joka torstai lukupiiri. Kirjailijavierailulla ovat käyneet mm. Aurinkorannikolla osan vuodesta asuva Raija Oranen, englantilainen kirjailija Joan Fallon ja nyt viimeksi meppi Eija-Riitta Korhola, joka kertoi kirjastaan Olkapäämepin kantapääkausi.
Marjan yhtenä harrastuksena on hankkia suomesta espanjaksi ja espanjasta suomeksi käännettyjä kirjoja ja tehdä niistä sitten näyttely. Sillä tavalla Kalevala on löytänyt espanjankielisiä lukijoita, samoin Sofi Oksanen, Kjell Westö ja monet muut.
Tulevaisuus huolestuttaa
Kirjaston tulevaisuus huolestuttaa Marjaa. Työmäärä kasvaa sitä mukaa kun kirjaston käyttö kasvaa ja sen maine leviää. Vapaaehtoistyöntekijöitä ei ole helppo löytää ja häntä itseään alkaa ikä painaa.
Kirjoja kirjastossa on tällä hetkellä noin 3500 teosta ja lisää olisi tarjolla, mutta niitä ei voida vastaanottaa tilan puutteen takia. Poistokirjoja myydään kirpputorilla, mutta niiden tekemä lovi ei ole kovinkaan suuri.
Kaupungilla ei ole varaa perustaa uusia virkoja, vaikka päättäjät ovatkin hyvin tietoisia kansainvälisen kirjaston tarpeellisuudesta.
”Ajattelin, että ehkä EU voisi auttaa”, Marja kertoo. Hän onkin jo aloittanut neuvottelut kaupungin ulkomaalais- ja kulttuuritoimen kanssa EU:hun lähetettävästä projektihakemuksesta. Saa nähdä miten kirjaston käy!
- Kirjastolla on lähes 400 asiakasta ja 3500 teosta.
- Kolmen vapaaehtoistyötä tekevän naisen voimin kirjastoa pidetään virallisesti auki kolmena päivänä viikossa, yhteensä kahdeksan tuntia.
- Kirjojen rekisteröinti, luokittelu, muovitus jne. tapahtuu talkoovoimin. Talkoisiin osallistuu myös espanjalaisia, jotka siinä työn lomassa opettelevat suomea.
