Helsingissä kirjastoa markkinoidaan nuorille opiskelun vastapainona.
Ei ole mikään uusi asia, että kirjastoja halutaan tehdä näkyvämmäksi ja niiden toivotaan viestivän entistä ponnekkaammin. Espoon ohella Helsingin kaupunginkirjasto on panostanut viestintään pitkään. Jo 1980-luvulla kirjastoon perustettiin yksi ensimmäisistä kirjastojen tiedottajien vakansseista.
Nyt Helsingissä työskentelee seitsemän ihmistä erityisesti viestinnän ja markkinoinnin parissa. Ja on Helsingillä kirjastoasioiden edistämisessä jotain muutakin, jota muilla kirjastoilla ei vielä ole: markkinointipäällikkö.
Kirjaston superkantis
Ekonomi Roosa Kallio tuli kirjastoon markkinointipäälliköksi puolitoista vuotta sitten työskenneltyään sitä ennen pitkään kaupallisella puolella, muun muassa S-ryhmällä. Hän kertoo olleensa aina kiinnostunut myös epäkaupallisesta maailmasta, ja teki gradunsakin non-profit markkinoinnista.
”Törmäsin käsitteeseen non-profit markkinointi, ja ajattelin, että tämähän on supermielenkiintoista. Että voi yhdistää kaikki markkinoinnin mahtavuudet, mutta saada sillä aikaan jotain hyvää, eikä pelkästään voitontavoittelua.”
Roosa sanoo olevansa kotoisin ”ei-mistään”. Hän on muuttanut ainakin 25 kertaa ja asunut myös ulkomailla. Helsinki on nyt kotipaikkakunta. Edellinen työrupeama vierähti Etelä-Savossa Mikkelissä, myös non-profit -tehtävissä, maakunnallisen imagohankkeen parissa.
Helsingin kaupunginkirjaston markkinointipäällikön paikka tuntui Roosasta heti sopivalta.”Ilmoituksen nähtyäni olin ihan innoissani! Nyt yhdistyy kaksi intohimoa, voisi melkein sanoa rakkautta: kirjasto ja markkinointi.”
Roosa kuvailee itseään kirjaston ”superkantikseksi”. Aina muuttaessaan uudelle paikkakunnalle tai uuteen maahan, hän etsii ensimmäisenä kirjaston.
”Pidän lukemisesta ja kirjastosta tilana. Ja varsinkin muuttajalle kirjasto on tärkeä, sieltä löytyy kaikki. Niinkin yksinkertainen asia kun ilmoitustaulu aulassa, jossa on paikalliset harrastuspiirit ja vastaavat.”
”Olen vasta jälkikäteen tajunnut, miten paljon kirjasto on myös kotoutumisen väline. Uskonkin, että voisimme pistää paljon enemmän paukkuja siihen, miten kirjasto voi vielä vahvemmin toimia kotouttamisen välineenä, olivatpa sitten kyseessä suomalaiset tai maahanmuuttajat.”
Kirjaston markkinat
Roosa on siis unelmatyöpaikassaan, mutta on voittoa tavoittelemattomalla puolella moni asia yllättänytkin. Kirjastomaailman mittakaavassa tuntuisi, että resursseja ainakin on. Viestintäyksikössä on kaksi työntekijää ja Roosa Kallion lisäksi tapahtuma- ja markkinointiyksikössä työskentelevät markkinointisuunnittelija, kaksi tapahtumakoordinaattoria ja osa-aikainen graafinen suunnittelija.
Mitä kirjaston markkinointi on, ja miten se eroaa viestinnästä?
Ero on Roosan mielestä ihan selkeä. ”Viestintä pyrkii siihen, että ihminen tietää, että kirjasto on auki tai että kirjasto sijaitsee paikassa x. Me markkinointipuolella pyrimme siihen, että ihminen tulee kirjastoon, käyttää palveluja, on tyytyväinen ja kertoo kaverilleen. Viestintä pyrkii kertomaan jostain asiasta, ja markkinointi pyrkii muuttamaan ihmisen käytöstä.”
Helsingissä kirjaston viestintäyksikön vastuulla on sisäinen ja ulkoinen viestintä, tiedotus, verkkosivut ja seutuviestintä. Myös markkinointipuoli tekee HelMetin puitteissa yhteistyötä, on yhteisiä tapahtumahankkeita, ja kirjamessuosallistumisia suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä.
”Pääkohderyhmämme on helsinkiläiset. Sen sisällä on sitten erilaisia kohderyhmämäärittelyjä. Aiemmin täällä on ollut ikäperusteinen kohderyhmäjaottelu. Meillä on juuri valmistumassa kolme kuukautta työn alla ollut laaja tutkimus kirjaston käyttäjistä ja ei-käyttäjistä. Sen ja muun taustatiedon pohjalta teemme uusia kohderyhmämäärittelyjä.”
Viihdettä opiskelijoille
Viime kesästä alkaen ja syksyn mittaan eräs kirjaston markkinoinnin kohderyhmä on ollut opiskelijat. Mutta toisin kuin luulisi, viestinä ei ole opiskelu tai sen tukeminen, vaan kärkenä on ollut viihde. ”Korostamme, että kirjasto voi myös olla opiskelun vastapaino. Pääkaupunkiseudulle muuttaa paljon opiskelijoita. Koska kirjastot ovat eri paikkakunnilla erilaisia, kaikki eivät tiedä kirjastojemme laajasta tarjonnasta kuten lukuvalmentajasta, musavalmentajasta, e-leffoista, e-kirjoista tai kansainvälisistä e-aikakauslehdistä. ”
Kirjasto on ollut mukana myös festareilla, viime kesänä esimerkiksi Flow– ja Kuudes Aisti -festareilla ja ravintolapäivässä. ”Olemme pyrkineet tietoisesti markkinoimaan kirjastoa tapahtumissa, jotka on profiloitu nuorille ja opiskelijoille.”
Käyttäjäselvityksen tulosten pohjalta kehitetään markkinointistrategiaa. Tämän vuoden toimintasuunnitelmassa on edelleen opiskelijamarkkinointia, pop up -kirjastoja, tapahtumia, kirjastojen avajaisia. Tammikuussa avattiin Roihuvuoren kirjasto, joka remontoitiin 50-luvun henki säilyttäen ja uusi lasten kirjastoauto otettiin käyttöön.
Fillarikirjasto on hitti
Markkinointiyksikkö on mukana tukemassa kirjastoissa järjestettäviä kirjastojen tapahtumia, mutta vuonna 2014 panostetaan entistä enemmän myös kirjastojen ulkopuolella järjestettäviin, kirjastoa markkinoiviin tapahtumiin. Tapahtumia järjestetään myös erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Vuoden alussa neuvottelut ovat vielä kesken, eikä Roosa paljasta kumppanien nimiä, mutta kevään mittaan salaisuudet selviävät.
Viime vuonna aloitettu Fillarikirjasto-palvelu jatkuu.
”Konsepti on toiminut hyvin. Se on kustannustehokas, ketterä ja se on tuonut uusia asiakkaita. Idea tuli Keskustakirjastotapahtuman myötä, ja osoittautui niin toimivaksi, että päätimme hankkia kaksi pyörää. Palvelu on ollut hitti.”
”Jatkamme myös opiskelijatapahtumia, joita olemme järjestäneet oppilaitoksissa. Olemme käyneet yliopistolla ja ammattikorkeakoulu Haaga-Heliassa, nyt jatkamme muihin ammattikorkeakouluihin ja mahdollisesti ammattikouluihin. Emme passiivisena odota, että tuleeko niitä opiskelijoita kirjastoon, vaan menemme sinne, missä ihmiset ovat”, kertoo Roosa.
Kirjaston imago
Helsingin kaupunginkirjaston slogan – Kirjasto, ideoiden ja ajatusten rikastamo – on palvellut neljä vuotta. Lainausmerkit-logon tunnistaa moni. Millainen kirjaston imago on markkinointipäällikön mielestä?
”Se on vähän kaksijakoinen asia. Kirjastolla on hyvä imago, mutta ehkä se on vähän vanhentunut, eikä täysin totuudenmukainen. Mediassa kirjastoa kohdellaan lempeästi, harvoin mistään kritisoidaan. Toisaalta imago on vieläkin vähän se nutturapäinen nainen, joka hyssyttelee. ”
”Kirjasto on paljon muutakin kuin mitä imago antaa ymmärtää. Mutta en missään nimessä tarkoita, että hiljaisuudesta pitäisi luopua. Se on yksi brändimme keskeinen, hyvin tärkeä asia.”
”Imagoa ei tarvitse täysin muuttaa, mutta pyrimme raikastamaan sitä. Fillarit ovat hyvä esimerkki, tai vaikkapa lounasdiskomme, joka meillä oli pääkirjaston ala-aulassa Nenäpäivään liittyen. ”
Kaikilla kirjastoilla ei ole mahdollisuuksia sellaiseen palvelutarjontaan ja markkinointiin kuin Helsingillä. Mitä vihjeitä Roosalla on antaa?
”Kopioidahan aina voi ja kannattaa. Toivonkin, että jos meiltä löytyy hyvä käytäntö, se otetaan muuallakin käyttöön. Ja jos joku haluaa tulla tänne vaikka työharjoitteluun tai kuulemaan mitä olemme tehneet, toivotan todella lämpimästi tervetulleeksi. Mahdollisuuksien mukaan mekin käymme kertomassa työstämme.”
Markkinointia ja lukemista
Jokainen kirjasto voi miettiä asioita markkinointinäkökulmasta, vaikka resursseja ei paljon olisikaan. Pienilläkin asioilla voi saada aikaan suuria. Ympärille kannattaa katsella avoimin silmin.
Roosa itse lataa akkujaan ja rentoutuu lukemalla. Viime aikoina Roosa on lukenut omien sanojensa mukaan friikisti tietokirjoja.
”Odotan että pääsen käsiksi Ville Haapasalon uuteen kirjaan (Et kuitenkaan usko – Ville Haapasalon varhaisvuodet Venäjällä). Siinä on myös tosi ihanat Juha Metson kuvat.”
”Meillä on ollut myös kirjastossa menossa e-kirja lukukampanja, ja olen luvannut, että luen elämäni ensimmäisen e-kirjan.”
HelMet-kirjastojen ja Tammen kampanjassa on ollut mahdollista lukea ilmaiseksi Peter Franzénin romaani Tumman veden päällä. Roosa haastoi kaikki Helsingin kaupunginkirjaston esimiehet lukemaan e-kirjan ja lupasi itsekin lukea sen.
”Mutta vitsit että on vaikea lukea e-kirjaa! Tämä on kolmas kerta kun yritän, ja nyt se on pakko selättää”, Roosa Kallio sanoo.
