Ghanalaiset siskokset haluavat uusia oleskelulupansa kirjastossa. Malmön kirjastossa harmitellaan, että niin moni tärkeä tehtävä kasautuu kirjaston vastuulle.
Ghanasta kotoisin olevat Dorcas Tagoe, 19, ja hänen siskonsa Gloria, 17, ovat viihtyneet uudessa kotikaupungissaan Malmössä jo puolitoista vuotta. He käyvät viikoittain pääkirjastossa opiskelemassa ruotsia. Dorcasin haaveena on kouluttautua kätilöksi ja perustaa oma perhe, Gloria puolestaan haaveilee ravintoterapeutin ammatista. Nyt he ovat kohdanneet ongelman, joka pitää saada ratkaistua ennen kuin unelmista voi tulla totta. Heidän pitää ensimmäistä kertaa saada uusittua oleskelulupansa.
Miten se tehdään? Mitä pitäisi tulostaa? Näitä kysymyksiä varten he ovat tulleet tänään Malmön pääkirjastoon. Heitä auttaa ensin yksi ammattilainen, sitten toinen, ja pitkän ajan kuluttua paikalle tulee myös kolmas. Ongelma ei näytä ratkeavan, ja nuoria naisia turhauttaa.
Tuttu tilanne
Kirjaston osastonjohtaja Sofia Murray kertoo, että tällainen tilanne on kirjastossa hyvin tyypillinen. Maahanmuuttajataustaisten ihmisten palveluita on muualla heikennetty, ja sen vuoksi yhä useampi tulee kirjastoon, kun heillä on ongelmia esimerkiksi lomakkeiden, työnhaun tai kielen oppimisen kanssa.
Kirjasto on yrittänyt parhaansa mukaan vastata kysyntään.
”Olemme muuttuneet kirjojen lainaamosta yhä enemmän erilaisten sosiaalisten toimintojen paikaksi”, Murray sanoo 22 vuoden kirjastokokemuksellaan.
”Monet tahot lähettävät asiakkaansa kirjastoon hakemaan apua, mutta näin ei pitäisi olla, kirjaston ei pitäisi olla viimeinen oljenkorsi.”
Kirjaston uusi rooli näkyy heti sisälle tultaessa. Valtava intaulu kertoo kirjaston palveluista. Tarjolla on muun muassa lakineuvontaa ja kielikurssia.
Heti aulan vasemmalla puolella on korkea lukusali, jota hallitsevat helppolukuiset kirjat. Parhaillaan kirjastoon remontoidaan uutta kokoontumistilaa, johon tulee kieliä opiskelevia ryhmiä.
Murrayn mukaan suurin muutos tapahtui, kun kirjastossa havahduttiin vuoden 2015 pakolaiskriisiin, jonka myötä Ruotsiin tuli yli 160 000 pakolaista, väkilukuun nähden enemmän kuin mihinkään Euroopan maahan.
”Silloin ymmärsimme, ettemme voi enää palata entiseen. Aloimme myös nähdä uusia mahdollisuuksia digitaalisten palvelujen tuottamisessa, sillä tulijoilla oli mukanaan kännykät.”
Sofia Murray haluaa kuitenkin muistuttaa, että kirjastossa ei haluta tehdä jakoa kantaväestön tai maahanmuuttajien välillä, vaan kaikkia pitää palvella samalla tavalla.
Jengit puhuttavat
Maahanmuuttajataustaisten jengien tekemät rikokset ovat nostaneet Malmöä kielteiseen julkisuuteen.
Journalisti Diamant Salihun kirjassa Kunnes kaikki kuolevat avataan jengiytymisen syitä. Riskiryhmää ovat ennen kaikkea toisen polven maahanmuuttajataustaiset pojat. Salihun mukaan taustalla ovat usein hyvin varhain ilmenevät oppimisvaikeudet.
Voisiko lukutaitoa kehittämällä torjua jengiytymistä? Kyllä voi, Sofia Murray sanoo, mutta hänestä on kohtuutonta, että tästäkin asiasta vaatimuksia kasataan kirjastolle.
Kirjastot ovat kyllä tehneet parhaansa. Murray kertoo esimerkin vangeille järjestetystä lukupiiristä, joka oli menestys. Lukupiirin jälkeen vangit jatkoivat kirjojen lainaamista ja niistä keskustelua.
Murrayn mielestä kouluissa kannattaisi tutustua erilaisiin oppimistekniikoihin. Myös Ruotsin uusi, paperikirjojen palauttamiseen tähtäävä opetussuunnitelma, saa häneltä kiitosta.
Jengien ammuskeluihin ja räjähdeiskuihin liittyvät uutiset ovat nostaneet Malmöä jopa kansainvälisiin otsikoihin. Onko kaupungin kirjastoissa turvallista? Murrayn mielestä on, mutta hän huomauttaa, että asiaan on vaikea kertoa yleispätevää näkökulmaa.
”Minun 22 kirjastovuoteni aikana kirjastoissa ei ole tapahtunut yhtään ammuskelua tai puukotusta.”
Ampumisten huippuvuosi oli vuosi 2017, jolloin kaupungissa oli 58 räjähdystä ja 81 ammuskelua. Sen jälkeen iskut ovat vähentyneet noin puoleen. Taustalla on poliisin resursseja merkittävästi lisännyt kampanjointi.
Nykyään kirjastot ovat koulujen ohella osa viranomaisten verkostoa, joka saa viikottain tietoa mahdollisista uhkakuvista.
Ruotsi ei kuitenkaan ole päässyt eteenpäin jengirikollisuuden kitkemisessä. Pelkästään haastattelun aikaisella viikolla maassa kuoli seitsemän ihmistä jengiammuskeluissa.
