Vuonna 1962 voimaan tullut uusi kirjastolaki tarjosi kunnille mahdollisuuden hankkia kirjastoauto valtion tuella.
Pieksämäen maalaiskunta tarttui välittömästi tilaisuuteen, joten kirjastoauto starttasi ensimmäiselle reitilleen vuonna 1966. Tuolloin kirjastoautoja oli koko maassa vain viisi. Vuonna 1991 autoja oli 234. Nykyisin määrä on vain reilut 130.
Kehitys on harmittavaa. Kirjastojen kustannukset kuntien budjeteissa ovat noin yksi prosentti, joten kirjastoautojen kohdalla puhutaan vain promilleista. Kirjastoautolla voidaan osittain korvata lakkautettuja lähikirjastoja. Lisäksi auto voi toimia ennakkoäänestyspaikkana ja tarjota tilat jopa kansalaisopiston piireille.
Olen luotsannut Pieksämäen kahta kirjastoautoa reilut 25 vuotta. Alussa ajettiin kyläkoululta toiselle, joissa oppilaat säntäsivät kilpaa lainaamaan kirjoja, joita merkitsimme ylös kynät savuten.
Vuonna 1997 käyttöön otettu atk-järjestelmä vei toisen virkailijan. Vuotta myöhemmin kehitin kiinteän autopuhelimen ja tietokoneen avulla systeemin, jossa varausten saapumisilmoitukset ja lainojen uusimiset hoidettiin tekstiviesteillä.
Seuraavalla vuosituhannella alkoivat kuntaliitokset ja yhä useampien kyläkoulujen lakkauttamiset. Onneksi Pieksämäellä ymmärrettiin kirjastoauton kustannustehokkuus, joten neljäkymmentä vuotta toiminnan aloittamisesta hankittiin uusi kirjastoauto. Samalla kasvoi kirjastoauton toiminta-alue.
Sen laajetessa pienenivät kuitenkin lainausmäärät, joten kirjastoautoa alettiin käyttää myös muihin tarkoituksiin. Kun Pieksämäen Seutuopisto ehdotti vuonna 2010 yhteistyötä, päätin että lainamäärältään pienin reitti ajetaan vain kerran kuukaudessa ja kansalaisopistolle perustetaan oma reitti.
Kahta vuotta myöhemmin ehdotettiin kirjastoauton osallistumista ennakkoäänestyksiin. Perustin kaksi vaalireittiä palvelemaan maaseudulla asuvia äänestäjiä. Nykyisin kirjastoauton kautta hoidetaan myös kahden entisen kirkonkylän ennakkoäänestys. Yhteistyö kaupungin tietohallinnon kanssa on tuonut kustannussäästöt, jotka ovat vertaansa vailla koko maassa.
Työssäni minulle on aina ollut tärkeintä tehokkuus. Pienen takapakin koin Pieksämäen kirjastojen liittyessä Koha-tietojärjestelmään. Kehitystyön myötä tilanne on kuitenkin parantunut ja parantunee edelleenkin.
Niin ovat vuodet vierineet ja aika muuttunut. Toistakymmentä asiakkaana ollutta kyläkoulua on lakkautettu. Viimeisetkin kyläkaupat ovat lopettaneet toimintansa, mutta kirjastoautolla on yhä paikkansa.
Sen perustoimintana on edelleenkin tarjota maaseudulla asuville kirjastopalveluja. Palvelujen tarjoaminen sujuu osittain jopa paremmin kuin ennen, silä valikoima on kasvanut kirjastojen yhteistyön myötä.
Varausten määrä on kasvanut todella rajusti. Nuorempi ikäpolvi tekee niitä verkossa. Minun tehtäväni on varata kirjoja senioriasiakkailleni, jotta hekin saisivat uutuuksia mahdollisimman nopeasti. Työtä on kaikkinensa tehtävä kaksinkertainen määrä alkuaikoihin verraten. Niin se maailma muuttuu, mutta siinä on vain mentävä mukana positiivisin mielin.
Kirjoittaja on kirjastoautonkuljettaja
