Vaalikoneet ovat jättäneet lukutaidon pois, vaikka aiheesta on viime aikoina käyty vilkasta julkista keskustelua.
Lukutaidon rooli vaaliohjelmissa on keskimäärin pieni tai viitteellinen. SDP, RKP ja keskusta ovat huolissaan oppimistuloksista yleisesti. Kokoomus ja kristillisdemokraatit eivät mainitse lukutaitoa lainkaan. Vihreät totesi poliittisessa ohjelmassaan aikovansa lisätä lukuinnostusta “uusien oppimisvälineiden ja kiinnostavien kirjojen avulla”, mutta ei kuitenkaan maininnut asiaa vaaliohjelmassaan. Vasemmistoliitto mainitsee haluavansa edistää lukemista. Perussuomalaiset muistuttaa, että lukemaan oppii vain lukemalla.
Lukutaidon heikkeneminen saa suurien puolueiden vaaliohjelmissa huomiota niukasti. Lukutaitoa ei ole mainittu myöskään esimerkiksi Iltalehden, Ylen, Helsingin Sanomien tai Allianssin vaalikoneissa.
Kirjojen epäsuosio ja lukutaidon heikkeneminen on puhuttanut mediassa. Aiheen yhteydessä on yleensä käyty keskustelua esimerkiksi keskittymiskyvyn romahtamisesta ja digitalisaatiosta.
Koulutuspolitiikan aiheista eniten näkyvyyttä ovat sen sijaan saaneet ryhmäkoot, opettajien jaksaminen, työrauha, ja koulujen mahdollinen lisärahoitus. Vaaliohjelmissa ongelmiin puolueet tarjoavat erilaisia ratkaisuja.
Politiikalla on merkitystä
Oppimistulokset ovat laskeneet kaikissa läntisissä teollisuusmaissa. Suomessa ne ovat tippuneet kuitenkin hieman jyrkemmin kuin muualla, kertoo Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimusprofessori Juhani Rautopuro.
Pisa-tuloksista selviää, että tiedonhaku ja asiatekstien lukutaito on Suomessa hyvällä tasolla, mutta analyyttinen ja kriittinen lukutaito on heikentynyt.
“Heikot lukijat ovat vielä heikompia lukemaan kuin ennen“, kertoo Rautopuro.
Hallituksen käytössä on koulutuspoliittisia työkaluja, joilla voidaan vaikuttaa lukutaitoon. Helsingin yliopiston kasvatustieteiden apulaisprofessori Janne Varjon mukaan yksi sellainen on tuntijakoasetus, jolla päätetään montako tuntia kuhunkin oppiaineeseen käytetään peruskoulussa viikoittain. Lisäksi Varjo mainitsee opetussuunnitelman perusteet, joissa päätetään vielä tarkemmin äidinkielen oppituntien sisällöstä.
Opetushallituksella on lisäksi käytössään 2030 vuoteen ulottuvan lukutaitostrategia, jossa määritellään esimerkiksi lukutaitohankkeiden apurahoja. Strategian tuloksista ei ole vielä tietoa.
Politiikalla on heikennetty äidinkielen painoarvoa korkeakouluvalinnoissa. Sanni Grahn- Laasosen (kok) opetusministerikautena pitkästä matematiikasta päätettiin tehdä eniten pääsykoepisteitä tuottava aine.
Myös koulutusleikkauksilla on Rautopuron mukaan ajallinen yhteys oppimistulosten huonontumiseen.
ei mainintaa = puolueen vaaliohjelmassa ei mainita lukutaitoa tai sitä parantavia keinoja
osittain mainittu = lukutaito esiintyy viitteellisesti tai lyhyesti, mutta sitä parantavia keinoja ei eritellä
lukutaito mainittu = lukutaito on nostettu kehityskohteeksi, ja sitä parantavia keinoja on nimetty
