Erityisesti äänikirjojen suosio on kasvanut reippaasti viime vuosina.
De online Bibliotheekin valikoimissa on e-kirjoja, äänikirjoja ja lehtiä. Käyttäjä voi lainata kymmenen itse valitsemaansa e-kirjaa ja kymmenen äänikirjaa kolmen viikon välein.
“Tuntuu mahdottomalta vuonna 2024 ajatella kirjastoa ilman e-kirjastoa. Erityisesti korona-aikana Hollannissa oltiin erittäin tyytyväisiä siihen, että meillä on tällainen palvelu” toteaa maan kansalliskirjastossa e-lainauksen parissa jo lähes vuosikymmenen työskennellyt Petra Rijkelijkhuizen.
“Rajatonta käyttöä emme ole harkinneet, mutta olemme pohtineet, että kirjojen määrää voisi nostaa esimerkiksi loma-aikoina.”
De online Bibliotheek toimii sekä selaimessa että sovelluksessa. Käyttäjistä yli kolmasosa käyttää kirjojen lukemiseen erillistä lukulaitetta. Vuosikymmenessä käyttäjämäärä on noussut 80 000 lainaajasta noin 600 000 lainaajaan, Rijkelijkhuizen kertoo.
Yhteensä palvelusta lainattiin viime vuonna 5,6 miljoonaa e-kirjaa ja 2,5 miljoonaa äänikirjaa.
Äänikirjojen suosion kasvu on nopeampaa kuin e-kirjojen. Viime vuonna äänikirjalainojen määrä nousi 10 prosenttia, kun e-kirjoilla nousua oli 5 prosenttia.
Rahoitus valtiolta
De online Bibliotheekia alettiin pian sen käynnistymisen jälkeen hallinnoida kansalliskirjaston toimesta, mutta yleiset kirjastot osallistuvat palvelun kehittämiseen ja päätöksiin budjetista.
Vaikka asiakkailta kerätään palvelun käytöstä maksu, e-kirjaston rahoitus tulee kokonaisuudessaan valtiolta.
“Kirjastot eivät maksa palvelusta, mutta alkuaikoina kulttuuriministeriön hallinnoimaa kirjastobudjettia ohjattiin paikallisilta kirjastoilta e-kirjastopalveluun. Paikalliset kirjastot saavat pitää asiakasmaksut itsellään.”
Hollannissa kirjaston käytöstä peritään yli 18-vuotiailta käyttäjiltä maksu. E-kirjaston käyttö voi sisältyä paikallisen kirjaston jäsenmaksuun tai sen voi hankkia erillisenä palveluna. Jos haluaa käyttöoikeuden molempiin, vuosimaksu on halvimmillaan reilut 40 euroa.
“Mielestämme on hyvä, että asiakkaat ymmärtävät, että sisältö ei ole ilmaista. Lapset ja nuoret voivat käyttää ilmaiseksi heille suunnattua erillistä kokoelmaa,” Rijkelijkhuizen sanoo.
Tiukkoja keskusteluja
E-kirjaston alkuaikoina keskustelut kustantajien kanssa olivat tiukkoja ja kirjastot selvittivät e-lainausasiaa myös Euroopan unionin tuomioistuimen kautta.
Neuvottelujen kautta päästiin laajaan, eri osapuolet kattavaan kirjalliseen yhteisymmärrykseen, jonka mukaan e-kirjasto saa Hollannissa julkaistut e-kirjat kokoelmaansa viimeistään 6–12 kuukautta niiden julkaisusta.
Vuosittain käytävissä neuvotteluissa määritellään yksittäisistä lainoista maksettava hinta. Tänä vuonna e-kirjasto maksaa vanhempien teosten lainoista 72 senttiä kappaleelta ja 1,50 euroa uudemmista bestsellereistä. Äänikirjat eivät ole sopimuksen piirissä, mutta myös niistä maksetaan lainauksen perusteella.
“Kirjastoille haasteellista on uutuuksien odottaminen. Kustantajille kirjamarkkinan muutokset ovat haastavia ja he hakevat parasta ajoitusta kirjojen tarjoamiselle e-lainaukseen.”
”Tekijöille e-lainaus on tärkeää tulonmuodostuksen kannalta, sillä he saavat lainauskorvausta, joka on digiaineiston osalta korkeampi kuin painetun”, kuvailee Rijkelijkhuizen.
Paljon kirjoja
Palvelussa on yli 42 000 e-kirjaa ja 13 000 äänikirjaa, mikä saattaa Rijkelijkhuizen mukaan oikeastaan olla jo turhan iso määrä asiakkaiden kannalta. Se, miten käyttäjiä ohjataan sovelluksessa, on tärkeää.
“Tällä hetkellä painotamme erilaisia teemoja, joiden puitteissa nostamme esiin eri ikäisiä teoksia. Viime aikoina olemme erityisesti keskittyneet siihen, että palvelu ei olisi suunnattu vain kirjallisuuden suurkuluttajille. Haluaisimme erityisesti saada vähemmän innokkaat lukijat lukemaan enemmän.”.
“Kokoelmaan sisältyy rajallinen valikoima englanninkielisiä nimikkeitä. Nuoret aikuiset haluavat usein lukea englanniksi, mutta heitä julkisessa palvelussa emme pysty tarjoamaan yhtä laajaa valikoimaa englanniksi verrattuna kaupallisiin palveluihin. Palveluun toivotaan ajoittain muitakin kieliä.”
Rijkelijkhuizen lähettää Suomeen terveisiä, että kannattaa painottaa yhteistyön merkitystä niin kansainvälisesti kuin kansallisella tasolla.
“Euroopan osalta minut on yllättänyt se, kuinka eri maissa on kehitetty palveluja alusta asti itse. Toisten kartuttamaa tietotaitoa on usein hyödynnetty yllättävän vähän.”
“Pitäkää yhteyttä tärkeisiin tahoihin, kuten kustantajiin, tekijöihin ja valtioon ja muistakaa, että eri toimijoilla on usein lopulta sama tavoite. Älkää keskittykö liikaa siihen, miten asiat ovat fyysisissä kirjastoissa – e-kirjaston pyörittäminen on täysin eri laji.”
