Kaupunki haluaa, että osa asiakaspalvelusta siirtyy tulevaisuudessa tekoälylle. Kirjastoammattilaiset kaipaavat aiheesta lisää koulutusta.
Kotkan kaupunginkirjasto on tuottanut chat-palvelun, joka vastaa ympärivuorokautisesti asiakkaiden kysymyksiin ilman henkilöstön apua.
Tekoälyä on koulutettu esimerkiksi paikallisten kirjastojen esittelymateriaaleilla ja tapahtumakalenterin tiedoilla.
”Olen saanut esihenkilöiltäni ja kaupungin tietohallinnolta luvan kokeilulle, jossa on myös lupa epäonnistua. Hyvin on palvelu näyttänyt toimivan”, kertoo Kotkan kirjastotoimenjohtaja Mikko Vainio.
Chatti toimii Kotkan Kyyti-kirjastoille räätälöidyn tietokannan Finnan yhteydessä. Se on Finnasta irrallinen palvelu, joka on liitetty mukaan muutamalla koodinpätkällä.
Chatti on koodattu itse, mutta amerikkalaisen OpenAI-yhtiön tekemä ChatGPT toimii sen moottorina.
Mikko Vainion mukaan käyttäjän yksityistä tietoa ei liiku kirjastojen chattipalvelusta ChatGPT:n puolelle.
Vuosien kehitys
Palvelua on ideoitu ja kehitetty oman tiimin kanssa muutaman vuoden. Pieneen ydinryhmään kuuluu myös koodari.
Vainio sanoo, että chatin tekeminen on vaatinut valtavan määrän neuvottelu- ja paperityötä. Tietosuoja-asioihin, viestintään, markkinointiin ja lupakäytäntöihin on uponnut tunti jos toinenkin.
Miksi vastaavat kokeilut eivät ole kirjastokentällä kovin yleisiä? Vainio arvelee tämän johtuvan osittain kirjastojen resursseissa ja siitä, että kunnissa uuteen teknologiaan herätään usein kaupallisia toimijoita hitaammin.
Tekoälyyn perustuvat chat-palvelut ovat tavallisia esimerkiksi suurten yritysten kotisivuilla.
Kiinnostusta riittää
Tuoreen Tekoäly ja kirjastot -kirjan kirjoittanut tietokirjailija ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjastoalan yliopettaja Ari Haasio kertoo, että tekoäly kiinnostaa kirjastoissa. Suomi on muutenkin tekoälyn suhteen pohjoismaissa edelläkävijöitä.
Tieteellisissä kirjastoissa tekoälyyn pohjautuvia sovellutuksia on tehty tiedonhakua varten. Kokeilut ja kiinnostus näkyvät myös yleisissä kirjastoissa.
Helsingin kaupunginkirjastolla on käytössä esimerkiksi tekoälyyn pohjautuva kellutus- ja logistiikkajärjestelmä IMMS. Oodin kirjasto on kokeillut tekoälypalveluita vinkkaamaan lukijoille kirjallisuutta. Myös Hämeen ammattikorkeakoulun kirjastolla on kokemusta chattiboteista.
Haasio kertoo tehneensä kyselyn tekoälyn koulutustarpeesta kirjastoissa kollegansa Teemu Rauhalan kanssa. Alustavan selvityksen mukaan jopa puolet vastanneista kokevat tarvitsevansa tekoälykoulutusta.
”Kysely todentaa, että tekoälyyn kohdistuu valtavaa mielenkiintoa, ja kirjastotyöntekijöiden keskuudesta löytyy halua ottaa sitä haltuun.”
Uhkat tutuksi
Kun tekoälystä keskustellaan, mainitaan usein uhkakuvat, kuten esimerkiksi tekijänoikeuksiin liittyvät ongelmat.
Lisäksi nousevat esiin tekoälyn mahdollinen hyödyntäminen epäeettisiin tarkoitusperiin sekä palvelujen aiheuttama kuormitus ympäristölle.
Sekä Ari Haasio että Mikko Vainio myöntävät, että tekoälyn käyttöön liittyy monia pulmia.
Molemmat pitävät kuitenkin selvänä, että kehityksen kelkasta ei kannata pudota. He rinnastavat tekoälyn internetin valtavirtaistumiseen 1990-luvulla. Tuolloin kirjastot tarjosivat kansalaisille ilmaisen väylän tutustua nettiin.
”Tekoälyyn kohdistuvat ennakkoluulot saattavat olla aika isoja. Niiden voittaminen on yksi asia. Toisaalta peräänkuulutan myös kriittisyyttä. Pitäisi myös puhua tekoälyn vaaroista. Ei tekoäly välttämättä ole kaikissa asioissa paras mahdollinen väline. Koen kirjastojen roolin mediakasvattajana todella merkittäväksi tässä asiassa”, Ari Haasio pohtii.
Kokeiluihin kannustetaan
Ari Haasion mielestä kaikkien kirjastolaisten olisi hyvä tutustua erilaisiin tekoälypalveluihin.
”Ihan kaikkien olisi hyvä saada perustiedot ja käsitys tekoälystä.”
Vain taivas on rajana siinä, mihin kaikkeen tekoälyä voitaisiin kirjastopalveluissa soveltaa. Haasio mainitsee, että yksi sovellus voisi olla lasten mediakasvatus.
Joissain kirjastoissa tekoälyn hyödyntämiseen on otettu tavoitteita. Kotkan valtuustossa päätettiin, että osa kirjaston asiakaspalvelusta tehdään tekoälyä hyödyntäen viimeistään ensi vuonna.
”Kaupunki on halunnut edistää työntekijöiden ymmärrystä tekoälystä. Meillä on kirjastossa jokaisella kunnollinen ChatGPT:n versio käytössä”, Kotkan Mikko Vainio kertoo.
Palvelun käyttö on tehty turvalliseksi siten, että kaupungin sisäinen data ei karkaa minnekään muualle.
Hämärä tulevaisuus
Kirjastokentällä pelkona saattaa olla, että tekoäly vie työt. Mikko Vainio ei usko näin käyvän. Hän uskoo, että tekoäly vapauttaa työntekijöiden aikaa vaativammille töille.
Miten tekoäly muovaa kirjastotyötä? Kehitys etenee sellaista vauhtia, etteivät haastateltavat halua tehdä suuria ennustuksia seuraavista käänteistä.
Kukaan ei tiedä, millaisia tekoälypalveluihin nojautuvia palveluita käytämme muutaman vuoden kuluttua.
”Jos osaisin varmasti sanoa mitä tekoälyn kanssa seuraavaksi tapahtuu, menisin tämän haastattelun jälkeen lottoamaan isolla rahalla, Haasio vitsailee.