Keskustelu artistin palkkiosta voi johtaa pahimmillaan kiusalliseen tilanteeseen. Osa kirjastoista maksaa esiintyjille reilun korvauksen.
Muusikko on vanha kaveri ja sinkoaa varmaan siksi kysymyksen luotisuoraan. Huolettomasti alkanut keskustelu sakkaa uhkaavasti.
Niin no. Tota noin. Jos vaikka katusoittoperiaatteella?
Kevennys epäonnistuu.
“Okei, täytyy sitten varmaan laittaa hattu kiertämään”, muusikko sanoo ja hymyilee vinosti.
Hattu tai soitinkotelo on se kuuluisa artistin apuraha, jolla muusikkokin saa murkinaa. Mutta eikö kirjaston pitäisi pystyä parempaan? Etenkin nyt, kun laki edellyttää kirjastojen tarjoavan kulttuurinautintoja kaikille.
Miksi artistin pitäisi esiintyä ilmaiseksi? Eikö se ole jonkin sortin hyväksikäyttöä? Onko oletus kirjastojen tehdasasetuksissa vai minun päässäni? Mitä muissa kirjastoissa tehdään ja miksi en tiedä sitä?
Haluan kysyä kollegoilta. Nyt heti.
Haloo Tampere! Juhani Koivisto puhui Kirjastolehden viime numerossa Metso LIVEn kengännauhabudjetista. Mitä se tarkoittaa?
Ainakin sitä, että Metsoon jonotetaan, eikä rahalla ole sen kanssa juuri tekemistä. Pyyntöjä päästä esiintymään tulee niin paljon, että kaikki eivät pääse keikalle. Osa keikoista kustannetaan kirjaston pienestä tapahtumabudjetista. Osa järjestetään yhteistyössä festivaalien, kulttuuritahojen ja oppilaitosten kanssa.
“Yhteistyön tausta-ajatuksena on näkyvyys ja uusien asiakkaiden tavoittaminen puolin ja toisin”, tapahtumakoordinaattori Anna Szalay kertoo.
Keravan kirjastossa on joka kuukausi useita konsertteja, joissa esiintyy ammattimuusikoita. Heille maksetaan asianmukaiset palkkiot.
“Tämä on mahdollista, sillä rahoitus tulee kirjaston sijaan kulttuuripalveluilta, joiden ydintoimintaa tämä on. Summista en voi valitettavasti puhua”, kulttuurituottaja Teija Alaraappana kertoo.
Hämeenlinnan kirjaston Avolavalla ammattimuusikoille maksetaan suunnilleen Muusikkojen liiton taksojen mukaan ja tarvittaessa matkakorvaukset. Harrastajille ja opiskelijoille ei makseta.
“Toiminta hakee muotoaan. Tapahtumabudjettia ei vielä ole. Palkkioista neuvotellaan tilanteen mukaan”, kirjastonhoitaja Ilkka Marjanen sanoo.
Avainsana on vielä. Entä jos kirjastoilla olisi selkeät taksat ja määrärahat tapahtumille kirjastolain hengessä? Entä jos kulttuurikentän eri tahojen aktiivisesta yhteistyöstä tulisi joustava malli koko maahan? Entä jos vihdoin keskusteltaisiin tästä avoimesti?
Meidän kirjastokeikallamme oli sittenkin onnellinen loppu.
Pomo teki yhtyeen kanssa kelpo diilin. Bändin mielestä kirjastossa soittaminen oli ihan parasta. Miksikö? Koska ihmiset tulevat kirjastoon oikeasti kuuntelemaan musiikkia.
Kirjoittaja on kirjastonhoitaja ja osastonjohtaja Raision kaupunginkirjastossa
