Kirjastoammatit-sarja, osa 1: Pedagoginen informaatikko
Kirjastoissa työskentevillä ”tädeillä” ja ”sedillä” on erilaisia toimenkuvia, ammattinimekkeitä ja koulutustaustoja. Yksi uusimmista ja koko ajan yleistyvistä toimenkuvista on pedagoginen informaatikko.
”Ulospäin suuntautunut kiinnostunut oppimisesta ja kasvatuksesta. Suullinen ulosanti, esiintymistaito, alan seuraaminen ja verkostoituminen ovat tärkeitä.”
Näin kuvailee ammattinsa vaatimia ominaisuuksia Tampereen kaupunginkirjaston pedagoginen informaatikko Mervi Hietanen.
Pääkirjaston lastenosastolla työskentelevän Hietasen työhön kuuluu kirjaston opetusten ja koulutusten suunnittelua ja organisointia. Kirjasto kun ei ole vain kirjalainaamo, vaan sen yksi tehtävä on kansalaisten elinikäisen oppimisen ja tietoyhteiskuntataitojen tukeminen demokraattisesti, lähtökohdista riippumatta.
”Tehtävämme on opastaa ihmisiä taitaviksi tiedonhakijoiksi, kriittisiksi median ja erilaisten lähteiden arvioijiksi sekä hyviksi lukijoiksi. Autamme osaltamme pysymään maailman menossa mukana ja pärjäämään tietoyhteiskunnassa.”
Hietanen on Tampereen kirjastojen ainoa pedagoginen informaatikko, mutta kirjastonhoitajat lähikirjastoissa ja tietotoreilla tekevät kyllä vastaavaa työtä eri-ikäisten ihmisten kanssa. ”Vastaavasti olen huomannut muiden pedagogisten informaatikkojen kanssa, että työnkuvamme ovat usein hyvin erilaisia.”
Toiveissa lisää kouluyhteistyötä
Iso osa Hietasen työstä on lasten kirjastokäyntien, tiedonhankinnan ja vinkkauksen suunnittelua. Lisäksi hän ohjaa lapsiryhmiä, joissa puhutaan kaikesta aina kirjastonkäytöstä mediakritiikkiin. Hietasen vuorotyöhön kuuluu myös normaalia kirjaston asiakaspalvelutyötä.
”Parasta työssäni on lasten ja nuorten ryhmien vetäminen sekä yhteistyö opettajien kanssa. Toivoisin voivani käyttää siihen vielä enemmän aikaani.”
Tampereen kirjastoissa pyritään tarjoamaan kirjastokäynnit vähintään esikoululaisille sekä 2.-, 4.- ja 7.-luokkalaisille. Esikoululaiset tutustutetaan mediakasvatukseen ja kakkosluokkalaiset kirjastoon sekä lainauspalveluihin, vanhemmille koululaisille opetetaan tiedonhankintaa ja kriittistä lukutaitoa. Lisäksi kaikille 3.-luokkalaisille on käyty vinkkaamassa.
”Vinkkausta on toivottu lisää etenkin yläkoululaisille, ja tähän on nyt tulossa muutos. Syksystä lähtien vinkkausta tarjotaan kaikille luokille.”
Pedagogisen informaatikon työ vaatii jatkuvaa oppimista, ja Mervi onkin täydennyskouluttanut itseään ahkerasti. Esimerkiksi koulujen käyttämästä tekniikasta on hyvä olla perillä.
Hietanen aivan selvästi pitää työstään, mutta mikä on ollut uran paras kokemus?
”Kahden yläkoulun luokan tukeminen esitelmien valmistelussa. Oppilaat olivat tosi motivoituneita, koska he tarvitsivat oikeasti apuani tiedonhankinnassa.”
Jotta tällaista yhteistyötä koulujen kanssa voitaisiin tehdä laajemmin, Hietanen tarvitsisi työparin. Ajan riittäminen kun on hänen työnkuvansa suurin ongelma.
Mervin koulutustausta
- Filosofian maisteri, Tampereen yliopisto (pääaineena Suomen kirjallisuus, sivuaineena suoritettu kirjasto- ja informaatioalan opinnot)
- Kasvatustieteiden perusopinnot ja mediakasvatusta Tampereella avoimessa yliopistossa.
- Aloittamassa Tampereen ammattikorkeakoulussa ammatillisen opettajan opinnot
Mervi Hietasen työpäivä:
Työpäiväni ovat hyvin vaihtelevia, mutta aamuvuoro voi näyttää tältä:
8–9 Availen koneet ja valmistelen Satuhuoneen valmiiksi ryhmää varten
9–11 Alakoululuokka saapuu. Ensin jutellaan Satuhuoneessa ja luetaan, sen jälkeen on vapaata oleilua
11–11.30 Ruokatunti
11.30–12 Sähköpostia ja juoksevien asioiden hoitamista
12–13.30 Asiakaspalvelussa lasten- ja nuortenosastolla
13.30–15 Sähköpostia ja seuraavien päivien ryhmäkäyntien valmistelua
15.15–16 Työpäivä päättyy
Viikonloppuihin ja iltavuoroihin kuuluu enemmän asiakaspalvelutyötä.
