Ehdokkailta kysyttiin:
1. Virkanimike?
2. Keskeisin työkokemus, tärkeimmät alan luottamustoimet sekä harrastukset?
3. Tärkein vahvuutesi?
4. Miten kannustat tai kannustaisit Kirjastoseuraan kuulumattomia liittymään Seuraan?
5. Mitä teemoja Seuran tulisi ottaa esille kampanjoissaan?
6. Mitkä ovat kirjastoalan tärkeimmät kehittämishaasteet ja millaisena näet suomalaisen kirjaston 10 vuoden päästä?
Heli Roisko, 25.10.79, Hattula
Heli Roisko
1. Kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja.
2. Kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja, Hattulan kunta 2011–
Johtava kirjastonhoitaja Hattulan kunnankirjasto 2007–2011 (virkavapaalla syksyllä 2009, jolloin vs. kirjastonjohtaja Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa) eri pituisia sijaisuuksia Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa vuosina 1999–2007 .
Luottamustoimet: Kirjastoseuran hallituksen jäsen 2009–2012. Harrastukset: lukeminen, neulominen, elokuvat, matkailu ja liikunta.
3. Yhteistyökyky, olen kiinnostunut laaja-alaisesti asioista, innostuminen uusista asioista. Laaja kokemus erilaisista työtehtävistä erikokoisissa kirjastoissa. Oman työni kautta tunnen hyvin myös pienempien kirjastojen arjen. Hyvät sosiaaliset taidot.
4. Kirjastoseura on kaikkien kirjastolaisten kohtauspaikka, jonka kautta on mahdollista vaikuttaa kirjastoalaa koskeviin kysymyksiin ja edistää kirjaston asiaa. Kirjastoseurassa tutustuu myös muihin kirjastolaisiin ympäri Suomen.
5. Tärkeitä teemoja ovat lähipalvelujen turvaaminen ja kirjastotoiminnan riittävä resursointi kunnissa myös kuntaliitosten jälkeen, sekä sähköisten aineistojen saatavuuteen liittyvät kysymykset.
6. Kirjastoalan tärkeimmät kehittämishaasteet liittyvät jo edellisessä vastauksessani mainitsemaan sähköisten aineistojen saatavuuteen. Olisi tärkeää, että myös pienillä kirjastoilla olisi mahdollista tarjota laadukkaita sähköisiä kokoelmia ja palveluita asiakkailleen. Ylipäätäänkin on tärkeää, että asiakkailla on mahdollisuus saada korkeatasoisia kirjastopalveluita asuinpaikasta riippumatta myös tulevaisuudessa. Kirjastojen julkisuuskuvan ja näkyvyyden suhteen on edelleen paljon töitä tehtävänä.
Kymmenen vuoden päästä suomalainen kirjasto on edelleen läsnä ihmisten arjessa. Kirjasto on silloin monipuolinen ja dynaaminen kohtaamispaikka, joka tarjoaa käyttäjälleen runsaasti erilaisia aineistoja, palveluita ja tapahtumia niin verkossa kuin fyysisissä tiloissakin.
Ilkka Kononen, s. 1956, Forssa
Ilkka Kononen
1. Osastonjohtaja, Forssan kaupunginkirjasto.
2. Yhteensä n. 30 vuotta sekalaisia kirjastotöitä eri kaupunginkirjastoissa akselilla Parkano, Valkeakoski, Harjavalta, Forssa.
Luottamustoimet: Suomen kirjastoseuran hallituksen varajäsen ja jäsen (2002–2006), Suomen kirjastosäätiön hallituksen jäsen (2007–2011 ), Akavan paikallinen luottamusmies 2011–, Suomen kirjastoseuran hallituksen varajäsen 2012.
Harrastukset: sähly, kirjoittelu ja leipominen.
3. Mikään ei ole savolaiselle yhtä vaikeaa ja vastenmielistä kuin ihtesä kehuminen. Toivottavasti kokemus on kuitenkin juurruttanut edes hiukan Veikko Huovisen viisautta, jonka mukaan ” maailman menoa on katseltava vähän laajemmasta näkökulmasta…”
Hallitustyöskentelyn kannalta silläkin saattaa olla merkitystä, että vanhemmiten olen ruvennut saamaan suuni auki muuallakin kuin ruokapöydässä.
4. Kannila ei saanut maailmaa valmiiksi eikä ”joku muu” tee asioita puolestamme. Piirimme on pieni. Jokainen poissaolija heikentää sitä, jokainen mukaan liittyvä vahvistaa. Uusille näkijöille ja tekijöille on aina tilaa. Hiukan on itseänikin vuosien varrella häirinnyt ja harmittanut, että Seura näyttäytyy helposti kirjastonhoitajien keskinäisenä toimintana. Seura koostuu jäsenistään. Jos muutosta halutaan, jäsenten on se tehtävä.
6. Tässä tilanteessa eli syksyn kunnallisvaalien alla päällimmäisenä teemana – ja myös huolena – pyörii ajatus lähipalveluista. Isot rattaat jauhavat, kun kuntia yhdistetään, kuntatalous kiristyy ja sosiaali- ja terveyspuolen menot karkaavat käsistä. Kerran lopetettua lähikirjastoa tai kirjastoautoa ei saada takaisin, vaikka tilanne joskus paranisi.
Yleisemmällä tasolla on kysymys kansalaisten tasa-arvosta. Nykyisessä ilmapiirissä se saattaa kuulostaa kovin vanhanaikaiselta, mutta omasta mielestäni se on aina ajankohtainen teema ja perimmäinen tavoitteemme.
7. Sen verran paljon ja vahvoja muuttavia ja murtavia voimia on liikkeellä, että joudumme sopeuttamaan toimintaamme ja sopeutumaan siinä sivussa itsekin. Edellä jo mainitsin kuntarakenteen ja -talouden muutokset. Kun niihin lisätään vielä asutuksen keskittyminen, syrjäseutujen tyhjentyminen ja väestön ikääntyminen, arvelen, että kirjastoverkko on 10 vuoden päästä harvasilmäisempi kuin nyt, kaikista hyvistä pyrkimyksistämme huolimatta.
Kirjastoissa on jo käynnissä sukupolven vaihdos, joka jatkuu voimallisesti seuraavina vuosina. 1960-luvulla oppinsa saaneet ovat jäämässä eläkkeelle ja seuraavina olemme vuorossa me seitsemänkymmentäluvun kasvatit. Kymmenen vuoden päästä kirjastoissa on jo eri immeiset töissä ja johdossa. Ihmettelisin, ellei se näkyisi myös ajattelu- ja toimintatapojen muuttumisena.
Verkkomaailman aiheuttamien muutosten analysointi on sen verran monimutkainen vai pitäisikö sanoa muodikkaasti ”haasteellinen” kysymys, että tokkopa siihen on mahdollisuus tässä yhteydessä kovin syventyä. Meitä suuremmin ja vahvemmin resurssein varustautuneet voimat – esim. kustantajat – näyttävät olevan hiukan eksyksissä verkon ja sähköisen julkaisemisen kanssa. En oikein ymmärrä, kuinka sitten meidän rahkeemme riittäisivät näihin haasteisiin vastaamiseen. Olen siis verkkomaailman suhteen aika skeptinen ja näen toimintamme sitoutuneen vahvasti painettuihin ja muihin fyysisiin aineistoihin.
Yksi monista kehittämishaasteista on eri kirjastosektoreiden yhteistyön syventäminen ja laajentaminen. Kaukopalvelun puolellahan se toimii jollakin tasolla ja tavalla, mutta esim. verkkoaineistojen yleistyminen vaatii nähdäkseni entistä tiiviimpää liittoutumista. Sama koskee tietysti myös alan järjestökenttää. Muutama vuosi sitten viritelty, mutta sittemmin hiljaisesti haudattu ajatus alan Seurojen yhdentymisestä olisi otettava uudelleen esille ja valmisteltavaksi.
Kaisa Inkeroinen, 14.8.1979, Pori.
Kaisa Inkeroinen
1. Lainauspalvelujohtaja
2. Keskeisin työkokemus on Posion kirjasto-kulttuurijohtaja 09/2009–10/2011 ja sen jälkeen marraskuusta 2011 Porin kaupunginkirjaston lainauspalvelujohtaja.
Alan luottamustoimia ei ole. Harrastan lukemista ja elokuvia. Lenkkeilen kävellen, polkupyörällä ja juosten koiran kanssa tai ilman.
3. Tärkein vahvuuteni on uteliaisuus. Olen oppinut, ja tulen toivottavasti oppimaan paljon uusia asioita ihan vain silkkaa uteliaisuuttani.
4. Oman alan kehitystä on mielenkiintoista ja tarpeellista seurata. Kirjastoseuraan kuulumalla se on helpompaa.
5. Kirjastoalan tulevaisuus on ikuisuusaihe, jota pohditaan jatkuvasti Kirjastoseurassakin. Se on kuitenkin tärkeä aihe, jonka voi nostaa esiin niin kauan kuin on tulevaisuutta.
Tulevaisuutta voi myös miettiä monesta näkökulmasta, kuten asiakkaiden, henkilökunnan, rekrytoinnin, koulutuksen, teknologian yms. Nykyhetken ratkaisut vaikuttavat pitkälti tulevaisuuteen.
Koska kirjastot ovat kuntien tarjoamia palveluita, myös kuntien päätöksenteon vaikutuksia kirjastojen olemassaoloon ja sen tapaan voisi ottaa esille.
6. Kirjastojen suurimmat kehittämishaasteet liittyvät mielestäni ympäröivän maailman kehityksen mukana pysymiseen. Kirjastot ovat onnistuneet kulttuurilaitoksina ja esim. kirjallisen kulttuurin edistäjinä erittäin hyvin.
Toivottavasti ne ovat samassa asemassa myös 10 vuoden päästä. Samalla pitäisi varoa sitä, että emme jää kirjastoiksi. Jos kirjastojen alkuperäinen ajatus on ollut olla tasa-arvoinen sivistyksen lähde, kirjastot eivät ole sitä enää tulevaisuudessa, jos niissä on pelkkiä kirjoja.
Minä en vielä tiedä, mitä kaikkea niissä pitäisi kirjojen lisäksi olla, mutta toivottavasti kirjastot pysyvät kehityksen mukana niin, että niillä on tarjota kymmenenkin vuoden päästä jotain, mikä auttaa asiakkaita/kuntalaisia/kansalaisia/käyttäjiä pysymään tasa-arvoisempina yhteiskunnan jäseninä. Tällä hetkellä meidän pitäisi siis olla mahdollisimman avoimia, ennakkoluulottomia ja nopeita.
Riitta Kangas 23.7.1967 Joensuu.
Riitta Kangas
1. Yhteisöpalveluista vastaava palvelupäällikkö, Joensuun seutukirjasto.
2. Työura: kirjastovirkailijan ja -hoitajan sijaisuuksia 1989–1996, Matkailuosaamisen tietokeskus-hankkeen projektipäällikkö, Joensuun yliopisto 1999–2002, Vastaava kirjastonhoitaja, Joensuun seutukirjasto 2002–2009, Tieto hanskaan -hankkeen projektipäällikkö, Joensuun seutukirjasto 2009–2011, Palvelupäällikkö (yhteisöpalvelut), Joensuun seutukirjasto 2012–.
Luottamustoimet: opiskelu- ja työpaikkojen sisäisiä työryhmiä.
Harrastukset: tarinat niin kirjoissa kuin elokuvissa, musiikki, neulominen ja jatkuva yritys innostua liikunnasta niin, että tämä yrittäminen käy jo harrastuksesta.
3. Kirjaston tulevaisuuteen luottava, innostuva.
4. Kirjastoseura tarjoaa erinomaisen yhteisen foorumin alan keskusteluun ja yhteistyöhön myös kansainvälisesti. Kirjastoala on ammattiyhdistyksellisesti harvinaisen hajallaan ja Kirjastoseura on virkanimikkeistä riippumatta meidän yhteinen.
5. Kirjastojen yhtenäinen brändi, tai tällä hetkellä sen puute, pitäisi nostaa keskusteluun. Mitä kirjasto on – se paljon puhuttu ydinosaaminen, miten kirjaston tunnistaa katukuvasta ja mitä asiakkaalla on oikeus odottaa kirjaston seinien sisäpuolelle astuessaan? Brändin selkiyttäminen on myös työhyvinvointikysymys. Tietoisuus siitä, mitä ja miksi tehdään, saa puhaltamaan yhteen hiileen ja auttaa jaksamaan työelämässä.
Toinen iso teema on lukemisen tukeminen – tällä hetkellä jotenkin alakynnessä oleva teema mm. e-aineistokeskustelussa. E-aineistot ja niihin liittyvät ratkaisut ovat tärkeitä, mutta taustalla on kuitenkin ihmisten tarve faktaan ja fiktioon – oli formaatti mikä tahansa.
6. Tärkein haaste juuri nyt on ratkaista e-aineistoihin ja niiden käyttöönottoon liittyvät ongelmat, ettei kirjasto tipahda junasta. Siihen nouseminen on myöhemmin vaikeaa, jos kirjasto mielletään arkistomaiseksi säilytyspaikaksi. Toivon, että suomalainen kirjasto 10 vuoden päästä on kirkastanut nykyisestään ominta osaamistaan, tarjoaa asiakkaille tarinoita ja elämyksiä eri muodoissa ja katsoo 10 vuoden kuluttuakin reippaasti tulevaisuuteen. eikä murehdi miten meille jatkuvassa muutoksessa käy, vaan luottaa itseensä.
Saara Ihamäki, 3.11.1957, asuinkunta Espoo.
Saara Ihamäki
1. Kirjastotoimen apulaisjohtaja, Helsingin kaupunginkirjasto.
2. Keskeinen työkokemus: Helsingin kaupunginkirjaston eri toimipisteissä kirjastoapulaisena-, virkailijana ja -hoitajana 1989–2000 Kannelmäen kirjasto, osastonjohtaja 2000–2002. Etelä- ja Pohjois-Haagan kirjastojen johtaja 2002–2009 Kirjastotoimen apulaisjohtaja 2010–. HelMet-kirjastojen Greenwell Matongo -yhteisökirjastoprojektissa 2005–2010.
Luottamustoimet: Kirjastoseuran hallituksessa 2000–2005. EBLIDAn hallituksessa Suomen kirjastoseurojen edustajana 2007–2012.
Harrastukset: juoksu, tanssi, kirjallisuus, mummonmökki Jaaran kylässä.
3. Vahvuuteni: Aatteellinen pohdiskelu ja strateginen ajattelu, joka konkretisoituu toiminnaksi.
4. Mielekästä työtä mielekkäässä Seurassa!
5. Teemoja: Asukkaat, vallatkaa kirjastonne! Kirjasto kuolee vain jäykkyyttään. Kirjaston on pidettävä ohjat käsissään e-julkaisemisessa (= on huolehdittava siitä että kustantajat eivät määrää mitä aineistoa ja milloin kirjastoissa tarjotaan).
6. Kehittämishaasteet ja tulevaisuus: Kymmenen vuoden päästä kirjastot ovat karistaneet virastomaisuuden viimeisetkin rippeet. Tilat eivät ole futuristisia konehuoneita vaan perinteisenkin oloisia olohuonemaisia tiloja. Koneet käyttäjät tuovat taskussaan. Haasteena on pitää huolta siitä että kirjasto on mobiilina olemassa ja helposti käytettävissä
Sami Varjo, 250378, Seinäjoki.
Sami Varjo
1. IT-suunnittelija.
2. IT-suunnittellija Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto 09/2007 -> (sitä ennen olin muissa töissä mm. Vaasan yliopistossa).
Luottamustoimet:
2010 YKN:n yhteisluettelotyöryhmä
2011-2012 KDK kokonaisarkkitehtuurialatyöryhmä
2012 UKJ alatyöryhmä
2008-2010 Axiell perusjärjestelmäasiantuntijatyöryhmä
Harrastukset: Remontointi, valokuvaus, lenkkeily, pyöräily, rullaluistelu, hiihto, laskettelu…
3. Kokonaisuudet ja kehittäminen. Olen kiinnostunut kokonaisuuksista ja siitä miten IT voi toimia kehittämisen välineenä.
4. Muutos on mahdollisuus yhdessä. Ilman yhteisrintamaa muutos ei mene siihen suuntaan, mihin sen pitäisi mennä.
5. Kirjastolaitoksen kehittäminen, kirjaston ydintehtävä ja kirjastojen järjestelmäasiat (mm. arkkitehtuuri).
6. Kirjastot kamppailevat välillä Googlea vastaan tai kirjavinkkipalveluja vastaan, kun pitäisi nähdä ne kirjastoja tukevina kumppaneina. Kirjastojen ydinosaaminen yhdessä toisten toimijoiden kanssa tarjoaa käyttäjille aarteen, jolla on edelleen paikkansa 10 vuoden kuluttua.
Kirjastojen täytyy vain tehdä oikeita juttuja. Avoin data ja kirjastoista löytyvät tiedon ja osaamisen yhdistäminen sinne missä sitä tarvitaan, on tärkeää.
Toivottavasti kymmenen vuoden kuluttua kukaan ei palaa tähän ennustukseen! Kymmenen vuoden kuluttua kirjastot tekevät erilaisia asioita, mutta ydintä on edelleen tieto. Uskon, että järjestelmät sulautuvat taustalle ja asiakaspalvelu ja ydinasiat ovat pinnalla. Kirjaston ei tarvitse olla “olohuone”, mutta siitä ei ole haittaa. Kirjasto on se huone, jossa on kirjoja, huvia ja hyötyä.
Terhi Mustakangas, 30.10.1976, Liminka
Terhi Mustakangas
1. Opettaja.
2. Työkokemus: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Liiketalouden yksikkö, johtamisen sekä kirjasto- ja tietopalvelualan opettaja, 19.1.2011 alkaen. Raahen kaupunginkirjasto, kirjastonhoitaja/projektisuunnittelija. Seutukunnallisen kirjastoautoselvityksen tekeminen, tietopalvelu ja asiakaspalvelu, 11.6.2008–14.12.2008, kirjastonhoitaja/lähiesimies 19.2.2010–17.1.2011.
Kiimingin kirjasto, projektisuunnittelija. Kirjastoradio ja -chat -projekti, 18.8.2009–18.2.2010. Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto, projektityöntekijä/kirjastonhoitaja. Maakunnallisen logistiikkaprojektin vetäminen, 2.1.2008–31.5.2008.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö, vastaava informaatikko. Kirjasto- ja tietopalveluiden hoidosta, suunnittelusta ja kehittämisestä vastaaminen sekä tiedonhankinnan opetus ja ohjaus, 1.4.2003–27.10.2005.
Oulun Diakonissalaitos/Oulun Diakoniaopisto, tietopalvelusihteeri. Kirjaston hoito, tietopalvelu, viestintä- ja markkinointiasioiden hoito, johdon sihteerin tehtävät ja arkistosta vastaaminen, 28.8.2000–31.3.2003.
Vihannin kirjasto, kirjastovirkailija, lainausasemanhoitaja sekä toimisto- ja järjestelyapulainen. Asiakaspalvelu, toimisto- ja järjestelytyöt, kokoelman hoito ja atk-pohjaisen aineistorekisterin ylläpito, 1995–2000.
Luottamustoimet: Suomen Kirjastoseuran hallituksen varajäsen 2011. Limingan kunta, kunnanvaltuuston jäsen, 1.1.2005–5.6.2006, 1.1.2009 alkaen. Limingan kunta, tarkastuslautakunnan jäsen, 1.1.2005–5.6.2006, 1.1.2009 alkaen. Kuntaliitto, opetus- ja kulttuuriasiain neuvottelukunta, varajäsen, 15.4.2009 alkaen.
Harrastukset: lukeminen ja liikunta.
3. Omaan monipuolisen työkokemuksen ja koulutuksen, olen aktiivinen kehittäjä, ja laajasti verkostoitunut.
4. Kirjastoseura tarjoaa ajankohtaista tietoa kirjastoalan asioista, järjestää koulutuksia, auttaa kirjastolaisia verkostoitumaan ja vahvistaa alan tunnettuutta.
5. Kirjastoalan koulutus, kirjastojen markkinointi ja viestintä, sekä kirjastojen vaikuttaminen.
6. Kirjastojen vaikuttaminen sekä kirjastojen markkinointi ja viestintä ovat tärkeimpiä haasteita. Kirjasto elää ajassa, on näkyvä toimija, tarjoaa sekä tietoa että viihdettä kaikille kansalaisille.
Leenakaisa Haapaniemi, -55, Salo
Leenakaisa Haapaniemi
1. Erikoiskirjastovirkailija.
2. Vuodesta -86 kirjastoalalla, ensin 16 vuotta Kuusjoen kirjasto-kulttuurisihteerinä, vuodesta 2002 Salon kaupunginkirjastossa yhdistelmätoimessa lainaustoimistossa sekä laitoskirjastossa.
Luottamustoimet: Kirjastoseuran kirjastovirkailijatyöryhmän puheenjohtajana vuodesta 2007 tämän vuoden syksyyn, kirjastoseuran hallituksessa varapaikalla vuodesta 2009. IFLA:ssa Helsingissä nyt elokuussa vapaaehtoistöissä.
Harrastan mökkeilyä ja kokkailua, lukemista, vesijuoksua ja sienestystä
3. Pitkä kokemus työelämässä sekä Kirjastoseurassa. Kyky innostua ja halu oppia uutta.
4. Kertomalla seurasta, mitä etuja jäsenyydellä saa ja miten antoisaa esimerkiksi eri työryhmissä toiminen on.
5. Uusien projektien ja ideoiden esittelyä. Tuulahduksia maailmalta. Henkilöhaastattelut kiinnostavat aina. Kirjastovirkailijoiden työn monipuolisuuden esille tuomista.
6. Alan pitäminen houkuttelevana, jotta saadaan nuoria osaajia joukkoon. Pysyminen ajan hermolla. Kirjastot muuttuvat enemmän mediakeskuksiksi, paikaksi missä voi viettää aikaa. Kirjan lumo ei häviä!
Juha Manninen, s. 1967, Turku
Juha Manninen
1. Erikoiskirjastovirkailija.
2. Työkokemus: pääasiallisesti Turun kaupunginkirjaston kirjastoauto-osastolta.
Luottamustoimet: Kirjastoseuran hallituksen varajäsen 2012, tärkeänä luottamustoimena pidän myös Cycling for Libraries -järjestäjänä toimimista 2011 ja 2012.
Harrastukset: pyöräily, juoksu, rumpujen soitto ja kirjastomaailman asioiden seuraaminen
3. Uteliaisuus ja avoimuus uusille ideoille.
4. Vaikka kirjastoilla on myönteinen julkisuuskuva, kirjastojen puolta ei muista pitää juuri kukaan. Jos olet alalla työssä tai kirjasto on sinulle muuten tärkeä, kannattaa kuulua Kirjastoseuraan.
5. Kirjastot edistävät tasa-arvoa ja yhteiskuntarauhaa. Koulujärjestelmä ja kirjastot tekevät tästä maailmankolkasta hyvän paikan elää.
6. Tärkeä asia on e-aineistojen tekijänoikeuksien suhde kirjastotoimintaan. Toinen vähintään yhtä tärkeä on se, miten turvataan yleiset kirjastopalvelut kun kuntien määrä väistämättä vähenee ja (jo nyt) on suunnitelmia ja päätöksiäkin lähikirjastojen alistamisesta esim. terveyskeskusten auloihin kirjastopisteiksi.
Olen kuitenkin optimisti ja näen, että 10 v. kuluttua vähintään yhtä suuri osa väestöstä käyttää yleisiä kirjastoja kuin nytkin – käyttötarkoituksen painopiste on kuitenkin saattanut muuttua.
