Vapaaehtoiset pitävät lukupiirejä, antavat digineuvontaa ja hoitavat lukukoiria.
Kirjastoista löytyy melkoinen kirjo vapaaehtoisrooleja. Helsingin alueella koulutettiin syyskuussa uusia lukulähettiläitä eli ikäihmisille ääneen lukevia vapaaehtoisia Kannelmäen kirjastoon. Lisäksi lokakuussa haettiin kielikahvilan vetäjää Itäkeskuksen kirjastoon ja läksyavustajaa Malminkartanon kirjastoon.
Vapaaehtoishommiin värvätään myös eläimiä. Jyväskylän lähikirjastoissa työskentelevät lukukoirat Lily, Ei-No ja Tepa.
Jyväskylän pääkirjaston osastonjohtaja Laura Hekkala-Vatula kertoo, että lukukoirien ja heidän ohjaajiensa lisäksi vapaaehtoisiin kuuluu digineuvojia.
”Digineuvojat ottavat ajanvarauksella vastaan pääkirjaston lisäksi kuudessa lähikirjastossa. He opastavat laitteiden ja sähköisten palveluiden käytössä.”
Kirjastoalalla on pelätty, että talouden kiristyessä kunnat näkevät vapaaehtoistyön ratkaisuna resurssipulaan. Pahimmat pelot eivät ole kuitenkaan toteutuneet. Sitä mieltä ovat Hekkala-Vatula ja myös Ammattiliitto Jytyn aluetoiminnan asiantuntija Sonja Rapo, joka on toiminut kirjastoalan kehittämisryhmän koordinaattorina yli kymmenen vuotta.
Repo muistuttaa, että kirjastotyö on vaativaa ammattityötä, joka edellyttää tietyn koulutuksen ja osaamisen.
”Vapaaehtoistyö ei ole vienyt ammattilaisten töitä. Sellaista ei ole kuulunut ainakaan meidän korviin.”
Vapaaehtoistyö nähdään sen sijaan nyt ammattilaisten työn täydentäjänä.
”Juttelin tästä meidän ammattilaisten kanssa. He olivat kaikki sitä mieltä, että vapaaehtoiset tarjoavat lisäpalvelua, mihin heillä ei ole resursseja eikä mahdollisuuksia”, Rapo sanoo.
Viime vuonna julkaistiin raportti Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen Suomessa 2024. Sen mukaan 43 prosenttia suomalaisista on osallistunut vapaaehtoistoimintaan viimeisen vuoden aikana.
Osastonjohtaja Hekkala-Vatulalle sopisi hyvin, että Jyväskylän kirjastojen vapaaehtoistyön valikoima kasvaisi.
Parhaillaan kaupungissa pohditaan, kehitetäänkö toimintaa ja siitä sopimista koko kaupungin tasolla vai tekeekö kirjasto omat sopimuksensa.
Vapaaehtoistyö sopii kirjastolakiin kirjattuun tavoitteeseen edistää aktiivista kansalaisuutta.
”Kirjastokentällä vapaaehtoistoiminta ymmärretään nimenomaan aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta. Yhteisöllisyys ja osallisuus korostuvat – kaikki se, mitä vapaaehtoistoiminta voi vapaaehtoiselle antaa”, Hekkala-Vatula sanoo.
