Uusi kirja kirjastojen johtamisesta on tarpeellinen.
Kirjastojen johtamisesta puhuttaessa ei ole mieltä puhua muutosjohtamisesta. Tulisi puhua muutoksessa johtamisesta, koska muutoksesta on tullut kirjastoissa jatkuvaa. Näin ajattelevat kirjastojen johtamista käsittelevän kirjan kirjoittaneet Juliaana Grahn ja Katariina Lauronen.
”Kirjastoissa ei voida enää olettaa, että muutokselle on selkeä alku ja loppu, jonka jälkeen muutosta koskenut asia voidaan todeta hoidetuksi ja palata siten tasaiseen päiväjärjestykseen. Sellaista tilannetta ei enää tule”, Lauronen uskoo.
Molempien mielestä kirjasto ei voi myöskään jäädä yhteiskunnallisten muutosten ulkopuolelle. Kirjastoja on kehitettävä muun yhteiskunnan mukana.
”Pandemia herätti varmasti monet ruususen unesta. Nykyään kirjastoissa osataan ajatella, että todennäköisesti jotain vastaavaa tulee myös tulevaisuudessa”, Lauronen pohtii.
Tarve tutkimukselle
Molemmilla kirjan kirjoittajista on taustaa kirjastotyöstä. Grahn työskentelee koordinaattorina Tampereen kaupunginkirjastossa ja haastatteluhetkellä Lauronen työskenteli vielä Espoon kaupunginkirjastossa kirjastopalvelupäällikkönä.
Neljän kirjoittajan yhteistyönä syntynyt Johda kirjastoja: Kehittävä kirjaston johtaminen –teokselle oli kirjoittajien mielestä tarve. Edellisestä, yli kymmenen vuotta sitten kirjoitetun teoksen jälkeen kirjastokenttä on muuttunut.
Lauronen kertoo, että ylipäänsä kirjastojen johtamista on Suomessa tutkittu niukasti. Hänen mukaansa aiheesta olisi tärkeä saada lisää tietoa.
Hän mainitsee myös aloittavansa syksyllä jatko-opinnot Tampereen yliopistossa. Tarkoituksena on tutkia yleisten kirjastojen johtamista.
Asiakkaat tärkeimpiä
Kirjastot ja niiden johtaminen muuttuvat nopeasti. Kun kirjastoihin kohdistetaan enemmän odotuksia, tulee johtamisesta väistämättä ammattimaisempaa, uskovat Grahn ja Lauronen.
Digitaaliset murrokset tuovat työhön vaatimuksia oppia uutta. Kirjoittajat kuitenkin korostavat, että digitalisaatiosta huolimatta käyttäjien tarpeet ovat jatkossakin kaiken kehittämistyön ytimessä.
Kirjastoissa ei Laurosen mukaan kannattaisi puhua enää asiakaspalvelusta, koska se ei kuvaa käynnissä olevaa murrosta. Järkevämpää olisi puhua asiakkaiden kohtaamisesta ja osallistamisesta sekä osallisuudesta, jossa asiakkaiden kanssa työskentely on jatkuvaa vuoropuhelua.
Tärkeää on, että kirjasto todella palvelee asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeita. Siksi kirjastoa ei voida myöskään ajatella kunnasta tai muista asukkaista erillään. Kirjastoa ei olisi olemassa ilman asiakkaita ja yhteistyöverkostoa.
”Ennen asiakkaiden kanssa yhteistyö oli pitkälti pistemäistä. Tehdään jokin asiakaskysely ja sen perusteella sitten tuotetaan jotain. Nyt toiminta asiakkaiden kanssa on jatkuvaa, hyvällä tavalla.”
Väistä muutosähky
Muutospuhe herättää pohtimaan, miten kirjastoilta odotetaan jatkuvasti uutta. Samaan aikaan julkisuudessa on käyty keskustelua johtajien ja henkilökunnan jaksamisesta sekä kirjastojen niukoista resursseista. Jopa koko kirjastotyön identiteetin on arveltu muuttuvan. Miten väistää muutosähky?
Sekä Grahn ja Lauronen myöntävät, että kysymystä pohdittiin kirjaa kirjoittaessa. Mitään yksiselitteistä vastausta tähän ei ole. Molemmat korostavat, että johtajan työhön kuuluu kyky valita taistelunsa. Kaikkeen ei voi venyä.
Kirjoittajien mukaan on myös nähtävissä, että kirjastojen palvelut muuttuvat monimuotoisemmaksi, sekä eriytyvät alueellisesti. Selvää on, että kaikilla kirjastoilla ei esimerkiksi ole samanlaisia resursseja toteuttaa kaikkea.
Grahn ja Lauronen muistuttavat, että kirjaston ei tarvitsekaan toteuttaa kaikkea itse. Yhteistyöllä voidaan parhaimmillaan saavuttaa jopa parempi lopputulos. Hyvänä esimerkkinä tästä käy työ nuorisopalveluiden kanssa.
Viestinnän tärkeys
Yhteistyön tarpeen kasvaessa myös vuorovaikutustaidot korostuvat. Näitä taitoja edellytetään, koska johtajalta on löydyttävä kyky sanoittaa muutosta, visiota ja tulevaisuutta, vaikkei kaikesta olisi varmaa tietoa.
Viestinnällä pidetään oma työyhteisö motivoituneena ja sitoutuneena yhteisiin tavoitteisiin. Grahn ja Lauronen korostavat myös, että johtajien olisi hyvä olla läsnä työntekijöilleen ja varata heidän kohtaamiselleen aikaa.
Samalla kirjastojen toimintaa ja ratkaisuja on sanoitettava myös sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille. Kirjastoilla riittää edelleen opittavaa etenkin toimintansa viestinnästä oman tutun kentän ulkopuolelle.
”Käytännössä kyse on siitä, tuotetaanko sellaisia palveluita jollaisia tarvitaan ja saadaanko yhteistyökumppanit ymmärtämään, mitä kaikkea kirjastolla on annettavaa”, Grahn kertoo.
”Sidosryhmät eivät välttämättä edes ole aina tietoisia kaikesta kirjaston tarjonnasta.”
Motivaatio ratkaisee
Lauronen ja Grahn korostavat, että johtajuutta voi tehdä monella tavalla ja monenlaisilla valmiuksilla. Suurimman osan työstä oppii heidän mukaansa tekemällä. Ratkaisevaa on halu kehittää omaa johtamista ja tuntea, mihin oma johtaminen perustuu.
”Tärkeintä, mitä johtaja voi tehdä, on sitoutua johtamiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Sellaisella asenteella, että ’minulla on paljon opittavaa’ ja ’voisinko oppia tilanteista’.
Johtajana on tärkeää sisäistää mtös kirjastoissa jaetut arvot.
”On äärimmäisen vaikeaa johtaa työntekijöitä, jos arvoihin ei ole sitoutunut. Työntekijät kyllä hoksaavat, mikäli joku ei tunnista tai allekirjoita kirjastojen eetosta”, Grahn sanoo.
Kärsivällisyys kaikessa
Grahn ja Lauronen peräänkuuluttavat kirjaston johtajilta ennen kaikkea sitoutumista, kärsivällisyyttä sekä sietokykyä erehdysten tekemiseen.
”Toivoisi, että johtajilla olisi halua pysyä vaikeissa tilanteissa ja pyrkiä ratkaisemaan pulma, eikä vain lähteä pois ongelmien ilmetessä”, Lauronen kertoo.
Muutosta tarvittaisiin myös keskusteluun virheiden tekemisestä. Kun kirjastoja uudistetaan, niitä syntyy väistämättä.
”Kannattaako virheistä edes puhua virheinä? Ovatko ne oikeasti anteeksipyydettäviä asioita”, Grahn pohtii.
”Toivoisin, että johtaja pystyisi viemään viestiä muutoksesta läpi niin, että kirjastolaiset näkisivät työnsä valon, rohkeuden ja positiivisuuden kautta. Siten, että jokainen löytäisi arvonsa tekemässään työssä.”
Juliaana Grahnin, Arja Juntusen, Katariina Laurosen ja Jarmo Saartin ”Johda kirjastoja : Kehittävä kirjaston johtaminen”, julkaistiin keväällä 2025.
