Kirjastoammatit, osa 5: Kirjastonjohtaja
Kirjastoalalla johtajaksi ei ole tunkua. Työ on raskasta mutta myös palkitsevaa.
”Kirjastonjohtaja on kirjaston kasvot ja käyntikortti”, Mikkelin kirjastotoimenjohtaja Virpi Launonen kiteyttää johtajan merkityksen kirjastolle.
Johtajalla on oltava selkeä näkemys kirjastostaan ja hyvät neuvottelutaidot. Suurin osa Launosen työstä on toiminnan suunnittelua, neuvotteluja ja rahoituksen hankkimista. ”Minun tehtäväni on saada meille edes jonkinnäköiset käyttörahat ja keksiä, miten niillä voidaan kehittää toimintaa.”
Kirjastonjohtaja on tietenkin myös esimies. Launosella on 43 alaista, joista neljä on suoria alaisia. Vaikka työnjohdollinen vastuu on lähiesimiehillä, kirjastonjohtajalla on vastuu viimekädessä kaikesta.
Vastuu siis painaa, mutta myös erilaiset, usein täysin vastakkaiset odotukset tuntuvat raskailta. ”Tässä on oltava niin monena ja aina alttiina”, Launonen sanoo.
Myös ikävien uutisten kertominen työntekijöille on vaikeaa. ”Esimerkiksi nyt meillä on meneillään palveluverkkoselvitys, jossa eläköityvien vakansseja ei täytetä. ”
Nuoruus esimiehen haaste
Esimiehen on pystyttävä sovittelemaan henkilökunnan välillä esiin tulevia ristiriitatilanteita, mutta silti sanottava se viimeinen sana. Vielä haastavammaksi tilanne tulee, jos johtaja on iältään nuorempi kuin alaisensa.
Kun 25-vuotias Virpi Launonen meni Punkaharjulle kirjastonjohtajaksi suoraan koulun penkiltä, oli ensimmäisenä haasteena saavuttaa alaisten luottamus ja kunnioitus. ”Nuoren johtajan on vaikea saada auktoriteettia. Edeltäjäni oli jäänyt eläkkeelle, joten siinä oli välissä kokonainen sukupolvien kuilu.
Nyt Launosella on kymmenen vuoden kokemus kirjaston johtamisestsa ja hän on vakuuttanut ammattitaidollaan sekä kirjaston henkilökunnan että yhteistyökumppanit.
”Tämä on itsensä likoon pistämistä, pitää olla oma itsensä. Jos yrittää olla muuta, menee luottamus.”
Mitä työhön vaaditaan?
Virallisissa pätevyysvaatimuksissa kirjaston johtajalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto ja 60 opintopistettä kirjasto-opinnoista. Se ei Launosen mielestä kuitenkaan riitä. Tutkinnossa tulisi hänen mielestään olla hallinnon ja talouden kursseja joko pakollisena tai sivuainevaihtoehtoina.
”Työn ohessa olen sitten hankkinut lisäkoulutusta: opiskellut laskentatoimea, johtamista ja hallinto-oikeutta – tässä työssä keskeisiä osaamisalueita. Ei johtaja tarvitse niinkään luettelointiosaamista. ”
Johtajan pitäisi myös osata markkinoida kirjastoaan kuntapäättäjille. Launonen on kokenut sen haastavimmaksi oppia.
”Myyntitaito on persoonakysymys. Olen joutunut tekemään hirveästi töitä sen eteen, että oppisin small talkin.”
Kiitos kirjastolle
Vaikka kirjaston johtaminen vaatii paljon, se myös antaa. Launonen arvostaa muun muassa vapautta rytmittää omaa työtään ja mahdollisuutta vaikuttaa oman työn sisältöön ja ylipäätään kirjastojen kehitykseen.
”Saan työssäni tuoda kirjastoajatusta esille. En olisi tässä, jos ei olisi kirjastoja. Ei minun vanhemmilla olisi ollut varaa ostaa kaikkia niitä lasten ja nuorten kirjoja, eikä tenttikirjoja, joita olen lukenut. Se, miten kirjasto on kehittänyt minua ja taitojani, on mittaamattoman arvokasta. Sivistysvaltiossa kaikilla pitää olla se mahdollisuus.”
*********************************
CURRICULUM VITAE
Virpi Launonen
Synt. 1978/Juankoski
KOULUTUS
* Filosofian lisensiaatti, Joensuun yliopisto, 2013
* Yhteiskuntatieteiden maisteri, Tampereen yliopisto, 2005
* Filosofian maisteri, Joensuun yliopisto, 2002
* Ylioppilastutkinto, Nilsiän lukio, 1997
Asevelvollisuus: 15.7.1997–11.3.1998 Karjalan Prikaati/Porin Prikaati, korpraali
TYÖKOKEMUS
*Mikkelin kaupunki/kirjastotoimenjohtaja 2/2009–
* Punkaharjun kunta/kirjastotoimenjohtaja 2004–2009
* Kaakonkulman Salpalinja -hanke, Miehikkälä, projektitutkija 2004
* Mobilia-säätiö, Kangasala, museo-opas ja projektimuseolehtori 2002–2003
* Joensuun yliopisto/projektisihteeri (vertaistuutor) 2001–2002
* Joensuun kaupunki/kirjastovirkailija (tuntityöntekijä) 1998–2002
Tyypillinen työpäivä
Klo 7 työpäivä alkaa sähköpostien lukemisella
Klo 8 jälkeen lähden kokouksiin, jotka käsittelevät milloin mitäkin
Klo 12 lounas
Iltapäivällä on lisää kokouksia tai paperitöitä esimerkiksi rutiinityyppisiä laskujen hyväksymistä ja päätösten tekemistä tai asioiden valmistelua, johon liittyy paljon tekstin tuottamista.
