Kirjastolain valmistelu puhuttaa kirjastolaisia. Näkemykset suunnitellusta laista vaihtelevat.
Kirjastolakia ollaan uusimassa. Sinänsä hyvin aikaa kestäneessä laissa ei näy esimerkiksi sähköiset palvelut, monikulttuurisuus tai kansalaistoiminta. Muissakin pohjoismaissa on hiljan uusittu kirjastolakia, samoin Hollannissa.
Kesän alussa lakikeskustelu sai uusia käänteitä uuden hallitusohjelman myötä. Kuumia perunoita ovat ns. puitelaki, kelpoisuudet ja normien purkaminen. Hallitusohjelman liitteessä esitettiin säädettäväksi laki, jonka mukaan kunnat eivät olisi velvollisia noudattamaan tietyissä laeissa tai asetuksissa säädettyjä velvoitteita. Näihin lakeihin kuului myös kirjastolaki. Hallitus on esittänyt säästöjä syntyväksi mm. lakisääteisiä tehtäviä karsimalla sekä joustavoittamalla kelpoisuusehtoja.
Laki on jo nyt hyvin väljä
Akavan Erityisalat AE ry:n asiamiehen Jaakko Korpisaaren mielestä kirjastolaissa ja ylipäätänsä kulttuurialojen lainsäädännössä kelpoisuudet on jo nyt niin väljästi määritelty, että niitä ei ole syytä väljentää nykyisestä. EU:n ammattipätevyysdirektiivikään ei ole syy muuttaa kelpoisuusmäärittelyä.
”Direktiivin antama mahdollisuus tunnustaa toisessa maassa suoritettu tutkinto on hyvä. Sitä sovelletaan sen mukaan, miten kotimainen lainsäädäntä määrittelee pätevyydet. Kunkin alan pätevyysvaatimusten määrittely on kansallisissa käsissä, se pitää tehdä omista lähtökohdista.”
”Meillä edellytyksenä on nyt korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu kirjasto- ja informaatioalan opinnot. Edes korkeakoulututkinnon alaa ei ole määritelty, se on väljä ja jo ihan eurooppalaisen mallin mukainen.”
”Koulutustaso on hyvä laatumäärittäjä, se on perinteinen tapa kuvata tehtävän vaativuutta. Jos kelpoisuuksista ei säädetä, antaa se meidän tulkintamme mukaan kunnille väylän palkata halvemmalla vähemmän koulutettua henkilökuntaa.”
”Kirjastojen hyvä taso perustuu korkeaan osaamiseen ja hyvin koulutettuun henkilökuntaan. Heinäkuussa uusittiin kuntien yleisen virka- ja työehtosopimuksen KVTESin kirjastoalan palkkahinnoittelua. Hinnoittelukohdille määriteltiin tarkempia pätevyysvaatimuksia, ja nekin ovat kovemmat kuin laissa.”
Koulutus pohjaa ammatti-identiteettiä
Ko
ulutuspäällikkö Ritva Hyttinen Turun ammattikorkeakoulusta suhtautuu kelpoisuuksien väljentämiseen ristiriitaisin tuntein.
”Olen miettinyt paljon, mitä se voisi merkitä koulutusorganisaatioille ja mitä alalle. Alan kannalta väljentäminen voisi olla hyvä, kirjastoala tarvitsee moninaisuutta. On rikkautta, että ihmisillä on monenlaisia taustoja. Toisaalta alalla pitää olla koulutus, se on ammatti-identiteetin pohja.”
”Miten sitten kirjastoissa käy säästöpaineiden kanssa? Voiko kuka tahansa hoitaa kirjastoa? Tuleeko ammattiin vaadittua tehoa, jos kirjastoammatillinen identiteetti ei ole vielä kasvanut? Koulutus luo nimenomaan pohjan ammatti-identiteetin syntymiselle ja kasvulle, se on mielestäni koulutuksen tärkein rooli.”
”Toisaalta, näenkö yhtään syytä, miksi kirjastoammatilla pitäisi olla asetuksen määräämä pätevyys? En näe sellaista perustetta, että se pitäisi olla asetuksessa määritetty. Kouluttajilla on myös miettimisen paikka; mitä pätevöitymiskoulutus on? Mitä se sisältää, mikä on se pätevyys, jota tarjoamme?”
Laki turvaa parhaiten
Kirjastonhoitaja Juha Manninen Turusta on Suomen kirjastoseuran hallituksen jäsen ja Kirjastoseuran edustaja opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastolain uudistamista valmistelevassa työryhmässä. Manninen pitää kirjastolakia tarpeellisena.
”Edelleen ehdottomasti tarvitaan erillinen kirjastolaki, ihan demokratian ja tasa-arvoisuuden toteutumisen takia. Kirjasto on peruspalvelu, ja minun nähdäkseni laki on paras keino, millä palvelujen järjestäminen voidaan turvata.”
”Kelpoisuuksien väljentämiseen liitetään myös helposti vapaaehtoistyö. Sitä voi olla vain osana hyvin johdettua, ammattimaista kirjastoa. Se taas tarkoittaa koulutettua henkilökuntaa, jolla on kelpoisuus; kirjallisuuden, taiteen ja yhteiskunnallisten asioiden tuntemusta ja kirjaston käytännön työn hoitamisen taitoa. Näen, että kelpoisuusvaatimusten tulisi edelleen sisältyä vähintään asetukseen.”
Mannisen mukaan osa kirjastoväestä toivoo lakiin jonkinlaista määritystä kirjallisuuskirjaston säilyttämisestä. Toisaalta kirjaston uutena tehtävänä nähdään mm. kansalaistaitojen vahvistaminen. ”Mitä alan koulutus sitten sisältää, se onkin pohtimisen arvoinen asia.”
Kirjastopalvelut ovat lähipalveluita
Apulaiskaupunginjohtaja Piia Rantala-Korhonen vastaa Oulussa sivistys- ja kulttuuripalveluista. Hän on hieman huolissaan hallitusohjelman kuntiin suuntautuvasta tehtävien karsimisesta.
”Eihän säästöä synny, jollei jotain jätetä tekemättä. Jos tällaiseen yleiseen lakiin, jolla kunnat voisivat toteuttaa palvelut millä tavoin tahansa, liittyy valtionosuuksien karsimista, palvelut vähenevät. Kulttuurin osuus hallitusohjelmassa on muutenkin hyvin suppea.”
”On hyvä, että kirjastolakia uudistetaan. Kirjastopalvelut ovat keskeinen osa suomalaista sivistyspalvelun kokonaisuutta. Ne ovat käytetyin kulttuuripalvelu koko maassa, ja tarvitsevat oman lainsäädännön, joka turvaa palveluiden jatkuvuuden ja kehittämisen.”
Onko kirjastolailla merkitystä kunnissa? ”Kyllä sillä on merkitystä. Olen ollut pitkään kunnassa, ensin luottamushenkilönä ja sitten virkamiehenä. Näin jo 90-luvun laman aikaan, että jos ei olisi ollut lainsäädäntöä tiettyjen peruspalvelujen turvana, niin kyllä laman aikainen leikkuri olisi leikannut vielä syvemmältä, kuin silloin leikkasi.”
Rantala-Korhonen pitää kuntia hyvänä palvelujen tuottajana. ”Maakuntamallit ovat etäisiä. Kirjastopalvelut ovat lähipalveluita, niiden hallinnointi täytyy olla aika lähellä käyttäjää. En ole täysin vakuuttunut, että maakuntamalliin perustuva kirjasto turvaisi samalla tavalla kirjastopalvelut tasapuolisesti koko maassa.”
Kirjastojen järjestämisvastuu edelleen kunnille
Suomen Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkeen mukaan Kuntaliitossa ollaan oltu tyytyväisiä nykyisin voimassa olevaan kirjastolakiin. Selkee on Kuntaliiton edustaja kirjastolain valmisteluryhmässä.
”Kun olemme arvioineet Kuntaliitossa miten kirjastolaki, joka on siis oma toimintalaki, on toiminut, niin kyllä me pääsääntöisesti olemme olleet siihen hyvin tyytyväisiä. Se on oikean tasoinen ja oikean suuntainen. On ehkä lakitekninen kysymys, mikä on erillinen laki. Esimerkiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaissa on useamman eri toimialan rahoitus yhdessä. En kuitenkaan pidä ongelmallisena, että meillä on erillinen kirjastolaki. Se toisaalta myös nostaa pienen sektorin painoarvoa.”
”Kelpoisuusmäärittelyt varmaankin jakavat kenttää. Aluetilaisuuksissa, joissa olen käynyt, on ollut huoli osaamisesta. Osa näkee, että lain tasolla määriteltävä kelpoisuus turvaa osaamisen. Kuntaliitto näkee asian toisin. Lähdemme paikallisista tarpeista, täytyy huomioida siellä oleva osaaminen ja tietämys. Säätely ehkä rajaa toiminnan järjestämistä. Lain tasolla ei ole viisasta säätää sellaista, joka sitoo joka puolella maata.”
”Kuntarakenteisiin tulee muutoksia. Itsehallintoalueisiin on vielä vaikea ottaa kantaa. Mutta kirjaston lähipalveluluonne vain korostuu. Yhteistyötä tarvitaan – lakityöryhmälle onkin haaste, miten yhteistyön tukeminen kirjoitetaan lakitekstin muotoon – mutta näkisin, että yleinen kirjastotoiminta edelleen on kuntien järjestämisvastuulla.”
Kirjastolehti pyysi kirjastolaista haastattelua myös opetus- ja kulttuuriministeriön lakityöryhmän puheenjohtaja Hannu Sulinilta, mutta hän kieltäytyi todeten, että tällä hetkellä ei ole uutta tiedotettavaa.
Kirjastolaki:
– Suomen 1. kirjastolaki, kansankirjastolaki v. 1928. Edellinen lakiversio vuodelta 1999.
– Kaikissa maissa ei ole kirjastolakia. Ruotsiin kirjastolaki 1996/97.
– Opetus- ja kulttuuriministeriö on järjestänyt keväällä kirjastolaista neljä alueellista tilaisuutta ja työpajoja. Syksyllä vielä 2 työpajaa.
– aikataulu: lausuntokierros 2016, eduskuntakäsittely syksy 2016, voimaan 1.1.2017.
Kirjastoseuran kannanotto kirjastolaista
Kirjastolain uudistaminen ministeriön sivuilla
Missä mennään kirjastolain uudistamisessa? Johtaja Hannu Sulinin (OKM) esitys Kirjastopäivillä
Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelma (kirjastolinjauksia s. 39-41)
http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3085
