Arkkitehti Asmo Jaaksin piirtämät Turun ja Seinäjoen kirjastot valittiin molemmat vuoden betonirakennuksiksi. Hänen mielestään paras ympäristöteko on rakentaa sellaista, mikä kestää.
Flap. Flap. Flap. Suunnilleen sellainen ääni lähtee pöydistä, mutta muuten on hiljaista. Sivut kahisevat, kun opiskelijat pänttäävät yliopiston pääsykokeisiin Turun pääkirjaston pöytien ääressä.
Puiset kaiteet ja seinäpaneelit henkivät lämpöä, joka kumpuaa luotettavasta suomalaisesta metsästä. Betonisen rakennuksen suurten ikkunoiden läpi siintää sininen taivas. Kevään valo tulvii, jos ei nyt suorastaan ryöppyä sisään.
Vuonna 2007 valmistunut Turun pääkirjasto oli JKMM Arkkitehtien ensimmäinen todellinen koitos. Suunnittelukilpailun sen arkkitehdit olivat voittaneet jo 1997, mutta Turun rahoitus- ja muiden kunnallisten sotkujen vuoksi toteutus lykkääntyi kymmenellä vuodella.
Odotus kannatti. Pääarkkitehti Asmo Jaaksin suunnittelema talo valittiin vuoden 2007 betonirakennukseksi. Sama kunnianosoitus toistui Jaaksin suunniteltua Seinäjoen kirjaston laajennusosan, joka valmistui vuonna 2012 arkkitehtilegenda Alvar Aallon suunnitteleman kirjaston kylkeen.
”Ei se betoni erityisen läheinen minulle ole. Se nyt vain sattui monella tapaa sopimaan parhaiten tämän tyyppisiin rakennuksiin ja ekologisuus tulee mukaan kestävyyden kautta”, Jaaksi sanoo.
Realismia ja kohtuullisuutta
Suuria pöytiä, Applen suuria tietokoneita, suuria lasipintoja, suuria ikkunoita, suuria ajatuksia. Aika lähellä arkkitehti-karikatyyriä, mutta sellainen reilut 60 ammattilaista työllistävän JKMM Arkkitehtien toimisto on. Boogie on hyvä.
Jaaksi on opiskeluajoistaan lähtien ihaillut modernin arkkitehtuurin mestareita, suomalaisista arkkitehdeistä Alvar Aaltoa. Nykyisin hän seuraa tiiviisti myös esimerkiksi kiinalaisia uuden arkkitehtuurin tekijöitä, kuten Wang Shu´a ja Mad-arkkitehtien ryhmää. Kiinasta löytyy esimerkkejä mitä luovuuden ja lähes rajattomien resurssien liitolla saa aikaan.
Jaaksi on oppinut työelämässä sen, mihin koulu ei valmistanut. Arkkitehdin ammattitaitoa on osata miettiä realistisesti, mihin kulloisetkin resurssit riittävät. On tehtävä parhaansa annetussa budjetissa.
”Tavoitteet pitää myös osata kohtuullistaa. Jos kunnanhimo on liian tapissa, ei saa mitään toteutettua, mutta hyviä tuloksia ei myöskään saa aikaan, jos vaatimustaso on liian lepsu.”
”Tila on muovailuvahaa”
Urallaan Jaaksi on suunnitellut kaksi kirjastoa, Turkuun ja Seinäjoelle. Kirjasto kohteena innostaa häntä.
”Kirjasto on äärimmäinen esimerkki julkisesta rakennuksesta. Se on kiva suunnittelutehtävä, koska se suunnitellaan läpeensä niin, että ovat auki kaikenlaisille ihmisille ja sen pitää myös miellyttää keskenään hyvin erilaisia käyttäjiä.”
Sekä Turun että Seinäjoen tapauksessa JKMM Arkkitehdit lunasti työt itselleen suunnittelukilpailun voitoilla. Julkisena hankkeena kirjaston suunnittelu jakautuu arkkitehdin näkökulmasta kahteen osaan. On suunnittelukilpailu, jolloin ajatuksen pitäisi lentää. Toteutusvaiheessa mukaan tulee kunnallinen rakennusbyrokratia, joka budjetteineen määrää arkkitehdin suunnittelutyölle raamit.
Sen jälkeen onnistuminen on kiinni siitä, miten arkkitehti kykenee vaatimaan ja visioimaan riittävän juhlavasti vieraantumatta todellisuudesta ja unohtamatta taloudelliset resurssit.
”Kirjaston saa kuitenkin yleensä pitkälti suunnitella luontevasti muotoilun kautta. Arkkitehdille tila on muovailuvahaa, ja arkkitehdille kirjasto on upea paikka. Ne ovat isoja, avoimia ja joustavia tiloja, joissa muotoilun paletti on laaja.”
Kompromisseja ja rohkeutta
Arkkitehdille ympäristö tarkoittaa sekä rakennuksen suhdetta ympäristöön että sen ekologista jalanjälkeä. Etenkin jälkimmäinen painottuu nykypäivän julkisessa rakentamisessa, eivätkä kirjastot muodosta poikkeusta.
Kirjastot edustavat Jaaksille ekologista ajattelua jo pelkällä toimintafilosofiallaan. On rakennus, minne kaikki saavat tulla ja missä tieto ja tavara kiertävät järkevästi.
Hän liputtaa vahvasti ympäristönäkökulman yhdistämisestä suunnitteluun, mutta peräänkuuluttaa järjen käyttöä. Jokainen kirjasto tai rakennus ei maapalloa pelasta, eikä tarvitsekaan.
”Esimerkiksi ulkovaipan energiansäästö ja luonnonvalon määrä voivat olla keskenään ristiriidassa. Isot ikkunat vaativat lämmitysenergiaa enemmän kuin tiivis passiivitalo, mutta toisaalta jos ne luovat riittävästi viihtyisyyttä, talosta tulee toimiva ja sitä myös käytetään.”
Arkkitehdin ammattitaito mitataan sillä, miten hän kykenee tekemään kompromisseja ja luovia ratkaisuja annetuissa puitteissa. Seinäjoen ja Turun kirjastojen avarat ikkunat muistuttavat, ettei kirjasto ole mikään varastohalli, missä riittää katto, seinät ja lämpö. Ajatus vaatii ilmaa ja valoa.
”Kun suuret ikkunat suuntaa etelän sijaan pohjoiseen, sieltä tulee riittävästi valoa ilman että rakennus lämpiää aurinkoisella ilmalla ja vaatii suuret määrät energiaa viilennykseen. Passiivisista energiaratkaisuista syntyy ajan mittaan suuri säästö.”
Jaaksi suosisi mielellään vanhoja, hyväksi havaittuja rakennusmateriaaleja ja menetelmiä.
”Uudet kokeilut voivat helposti johtaa riskirakenteisiin, ja jos ne eivät toimikaan ja koko talo homehtuu, koko tavoite ekologisuudesta ja energiansäästöstä menee päälaelleen. Teoria ei aina toimi käytännössä.”
Kerralla kunnollista
Rakentaminen vaatii aina energiaa ja luonnonvaroja, ja mitä harvemmin, sen parempi. Kun Turun ja Seinäjoenkirjastot tilatiin, kirjastot suunniteltiin vielä pitkälti kirjojen ehdoilla.
”Molemmissa saimme tarkat ohjeet siitä, montako hyllymetriä kirjoja on mahduttava. Mutta kuka tietää nyt, paljonko kirjoja kirjaston on vedettävä esimerkiksi 20 vuoden kuluttua?”
Digitalisaatio muuttaa tapaa lukea. Jaaksin mielestä juuri tulevaisuuden ennakointi on osa ekologista ajattelua. Kun kirjaston tilat suunnittelee helposti muokattaviksi ja muistaa vielä piirtää riittävästi pistorasioita, ollaan jo pitkällä. Silloin kirjasto elää ajan ja käyttäjien muuttuvien tarpeiden mukana.
”Parasta ekologiaahan on se, että suunnitellaan ja rakennetaan kerralla sellaista, jota voidaan käyttää pitkään.”
FAKTA
Asmo Jaaksi, 50
- Yksi vuonna 1998 aloittaneen JKMM Arkkitehtien neljästä perustajista ja osakkaasta yhdessä arkkitehtien Teemu Kurkelan, Samuli Miettisen ja Juha Mäki-Jyllilän kanssa.
- Toimiston töihin kuuluvat Turun ja Seinäjoen kirjastojen lisäksi muun muassa Viikin Kirkko Helsingissä, Suomen Kirnu-paviljonki Shanghain maailmannäyttelyssä sekä OP-ryhmän pääkonttori Helsingin Vallilassa.
- Parhaillaan Jaaksi työskentelee Helsingin Lasipalatsille vuonna 2017 valmistuvan Amos Andersonin taidemuseon parissa.
- Koulutukseltaan Jaaksi on arkkitehti. Hän on valmistunut Tamperen Teknillisestä korkeakoulusta 1997.
- Harrastaa veneilyä kesällä sekä juoksemista.
- Kolusi nuorena maailman klassikkoja, mutta on alkanut vanhemmalla iällä erityisesti arvostaa suomalaisia nykykirjailijoita.
