Oslossa kirjastoon palkattiin pelkästään muita kuin kirjastoammattilaisia. Tätä pitää pohtia myös Suomessa.
Lääkärit parantavat sairaita, poliisit ottavat kiinni rosvoja ja näyttelijät näyttelevät, mutta mitä tekevät kirjaston työntekijät?
Monesta ammattilaisesta tietää jo tittelin perusteella mitä hän tekee ja miksi hän on olemassa.
Tein pienen ja epävirallisen katugallupin siitä, miten hyvin kirjastoammatti tunnetaan. Vastaajat kertoivat odotetusti, että kirjaston työntekijät lainaavat ja palauttavat kirjoja. Lainaaminen ja palauttaminen ovat siis yleisen mielipiteen mukaan meidän ydinosaamistamme. Joku vastaajista sentään muisti mainita myös hyvien kirjojen suosittelemisen.
Kovia vaatimuksia
Kirjastoalan työpaikkailmoitukset kertovat kuitenkin siitä, että alan ammattilaisilta vaaditaan paljon. Useammassa työpaikkailmoituksessa korostuu digitaalinen osaaminen ja digiohjaus, tapahtumatuotanto, lasten- ja nuortenkirjastotyö kouluyhteistyökuvioineen ja asiakasryhmien ohjaaminen ja opastaminen.
Ilmoituksissa tulee esiin myös markkinointi ja some-osaaminen. Aika kaukana ollaan siis viivakoodinlukijan varresta.
Kysyin kahdelta kirjastovirkailijalta mitä he oppivat koulussa ja mikä osoittautui hyödylliseksi taidoksi töissä.
Noora Suvanto Kolarin kunnankirjastosta ja Päivi Pahkasalo Kemin kaupunginkirjastosta valmistuivat pari vuotta sitten suurin piirtein samoihin aikoihin Oulun ammattikorkeakoulusta.
Valitsin heidät haastateltaviksi, koska olen seurannut heidän työuransa alkua läheltä ja he ovat saaneet parin vuoden aikana paljon aikaan.
Molemmat korostivat monipuolisen osaamisen tarvetta. Pahkasalo kokee hyötyneensä projektinhallinnan ja pedagogisen kirjastonhoitajuuden opinnoista.
Suvanto on tyytyväinen siihen, että opintojen aikana piti pitää esitelmiä kaikesta mahdollisesta. Saadusta esiintymisvarmuudesta on ollut paljon iloa nykyisessä työssä.
Molemmilla oli selkeä vastaus siihen, mistä ei ole ollut hyötyä. Luettelointitaitoja kumpikaan ei ole tarvinnut, koska luettelointi tehdään Lapin kirjastokimpassa keskitetysti.
Mallia Oslosta
Muutkin kuin kirjastoala joutuvat miettimään asioita uudelleen. Helsingin Sanomissa oli juttu poliisiammattikorkeakoulun pääsykokeista. Jutussa kerrottiin, että poliisiksi halutaan nyt erilaisista taustoista tulevia ihmisiä, koska muuttunut maailma tuo erilaisia vaatimuksia polisiin työhön.
Miksei myös kirjastoalalle palkata ihmisiä eri taustoista? Nyt alalle tulevilta vaaditaan usein kirjastoalan pätevyyttä. Olisi hyvä, jos kaikkien erikoisosaajien ei tarvitsisi oman osaamisensa lisäksi hankkia myös kirjastoalan koulutusta.
Oslossa oleva Biblo Tøyen on ryhtynyt tuumasta toimeen. Se on palkannut töihin kaikkia muita kuin kirjastoammattilaisia. Kirjastoon on palkattu muun muassa näyttelijä, taiteilija, esikoulun opettaja, graafinen suunnittelija ja kaaospilotti, mikä ikinä se onkaan, mutta ei kirjastonhoitajia. Tulokset ovat olleet hyviä.
Mitä mieltä Noora Suvanto ja Päivi Pahkasalo ovat Biblo Tøyenin mallista?
“Kirjastoissa tarvitaan erilaista osaamista, mutta mielestäni jonkin asteisen kirjastoalan pätevyyden olisi hyvä olla kaikilla pohjalla, tai ainakin joitain kirjastoalan opintopisteitä suoritettuna, jotta saisi tuntumaa kirjastotyöhön”, Pahkasalo sanoo.
Suvannolla ja Pahkasalolla on tuore alan koulutus ja heidän haastatteluissaan tuleekin hyvin ilmi se, että he ovat opiskeluaikanaan tutustuneet markkinointiin, tietotekniikkaan, esiintymistaitoihin ja heidän opintoihinsa on sisältynyt pedagoginen osuus.
Kova ydin
Saako kirjastoalan koulutuksesta jotain sellaista hyötyä, jota ei voi saada minkään muun alan koulutuksen kautta tai käytännön työhön perehdyttämisen avulla?
Kysymykseen ei löydy vastausta. Monialaistuminen vie meidät yhä kauemmas siitä, että olisi jokin kirjastoalan kova ydin.
Noora Suvanto ajattelee, että ainakin suuremmissa kirjastoissa voisi olla enemmän mahdollisuuksia monialaisuudelle. Suvannon mielestä on kuitenkin tärkeää, että kaikki työntekijät ymmärtävät kirjaston tehtävän, tuntevat kirjastolain ja heillä on kaikenlaisista kirjaston työtehtävistä jokin käsitys.
Kirjastolaki ja kirjaston merkitys on hyvä pohja lähteä miettimään sitä, mitä on kirjastoalan tulevaisuuden osaaminen. Kaikkien alalla olijoiden kannattaisi käydä kirjastolaki läpi ja miettiä, mitä se tarkoittaa oman työn kannalta.
Uudessa kirjastolaissa sanotaan sekin, että “Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä.” Riittävästä määrästä on kaikilla varmasti oma mieliteensä.
