Länsi-Götanmaalla Boråsin kirjastossa mietitään keinoja elvyttää suomen kielen osaamista. Avuksi on otettu selkokieli.
Boråsin kaupunginkirjastossa työskentelevän Åsa-Maria Berg Levinssonin työnimike vie paljon tilaa käyntikortista. Hänen tehtävänsä on mångspråksbibliotekarie med särskilt fokus på nationella minoriteter, vapaasti käännettynä monikielisyyteen ja kansallisiin vähemmistöihin erikoistunut kirjastonhoitaja.
Tarkalleen ottaen titteli tosin on jo taakse jäänyttä elämää, vaikka nyt, haastatteluhetkellä huhtikuussa, se vielä pitääkin paikkansa. Toukokuussa Berg Levinssonilla on alkamassa uusi pesti Länsi-Götanmaan aluehallinnon kirjastoyksikössä hieman tiiviimmällä tittelillä: bibliotekskonsulent med inriktning flerspråk, monikielisyyteen erikoistunut kirjastokonsultti, joka työskentelee yhteensä 49 kunnan kirjastojen parissa.
Ja jos kuntia ja kirjastoja on monta, niin on myös kieliä. Boråsin kaupunginkirjastossa on kirjoja lähes 50 kielellä, joten luetteloidessa oppii käyttämään erilaisia niksejä aina konekäännöksistä ISBN-numeroiden googlaamiseen.
”Esimerkiksi sinhalin kieli on aika haastava, kun kirjaimet näyttävät minun silmissäni kuvilta, kuten kukilta tai hedelmiltä”, Berg Levinsson sanoo.
LAKI SUOJELEE
Suomen kielellä on Boråsissa erityinen asema. Kaupunki kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen, eli suomenkielisillä asukkailla on oikeus muun muassa täysin tai osittain suomenkieliseen esikouluun ja pedagogiseen päivähoitoon sekä vanhustenhuoltoon. Kaupungilla on myös velvollisuus suojella ruotsinsuomalaisen vähemmistön oikeuksia ja edistää siihen kuuluvien mahdollisuuksia kehittää omaa kulttuuriaan ja kieltään.
Ruotsissa laki takaa kansallisten vähemmistökielten aseman. Suomen lisäksi erityisen vahvat oikeudet on saamella ja meänkielellä, ja niiden lisäksi kansallisia vähemmistökieliä ovat jiddiš ja romani.
Kirjasto ei siis voi valita, huomioiko se vähemmistökieliä vai ei. Boråsissa suomenkielisille on tarjolla esimerkiksi kuukausittainen lukupiiri, kirjoittajaryhmä sekä Sininen salonki, joka on suomenkielinen filosofinen keskusteluryhmä. Pari kertaa vuodessa järjestetään Fika på finska -tapahtuma, jossa kahvitellaan ja jutustellaan suomeksi. Lisäksi kerran tai pari vuodessa kirjastossa käy kirjailijavieras Suomesta.
Suomenkielisessä aineistossa on kirjallisuutta ja lehtiä. Berg Levinsson sanoo laskeneensa, että toissa vuonna suomalaisten lehtien tilauksiin meni noin 50 000 kruunua ja aikuisten kirjoihin noin 35 000 kruunua, minkä lisäksi ostettiin lastenkirjallisuutta.
SYDÄMEN ASIA
Berg Levinsson on itse kotoisin Suomesta Pohjanmaalta. Kirjastoalan työtkin hän aloitti aikoinaan Suomessa kouluttautumalla kirjastoapulaiseksi, ja ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työpaikka oli kirjastoauton kuljettajana Närpiössä.
Myös Suomessa Berg Levinsson teki kirjastotyötä kaksikielisissä kunnissa. Ruotsiin hän muutti vuonna 2008 tavattuaan ruotsalaisen puolisonsa, ja sittemmin hän on suorittanut alan yliopisto-opintoja maisteriksi asti.
Kielet ovat kiinnostaneet häntä aina. Ruotsin ja suomen lisäksi hän osaa jonkin verran saksaa, ranskaa ja italiaa, ymmärtää melko paljon meänkieltä sekä tunnistaa monia sanoja saameksi. Kirjoja hän lukee suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sekaisin niin, ettei aina edes muista, millä kielellä olisi tietyn teoksen lukenut.
Vähemmistökielet ovat kokeneelle kirjastolaiselle sydämen asia. Hän on myös ollut alusta asti mukana Ruotsin kirjastoyhdistyksen kirjastohenkilökunnan vähemmistöasiantuntijaverkostossa, joka perustettiin vuonna 2019.
”Työtä täytyy tehdä monella tasolla. Sekä aineistossa että ohjelmatoiminnassa on oltava monipuolisuutta, jotta jokaisella on jotakin, mihin osallistua. Ketään vähemmistöön kuuluvaa ei saa jättää ulkopuolelle.”
MYÖS KIELITAIDOTTOMILLE
Monipuolisuus vaatii kirjastolta mielikuvitusta. Berg Levinsson sanoo, että vaikka vähemmistöjen asioista puhutaan kirjastoalalla nyt enemmän kuin aiemmin, monien vähemmistökielten osaaminen on heikentynyt. Hän toivookin kirjaston kykenevän keksimään keinoja elvyttää suomen kieltä Ruotsissa.
”Ne, joilla on vahva suomen kieli, ovat pääasiassa jo yli 70-vuotiaita. Monet toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaiset osaavat suomea korkeintaan heikosti.”
Berg Levinsson on muun muassa aloittanut kuukausittaisen selkolukupiirin, jossa luetaan ääneen suomeksi ja käydään sitten teksti yhdessä läpi. Luettavana on ollut osia kirjoista, uutistekstejä Selkosanomista ja jopa Antti Tuiskun kappaleen sanoitukset. Suomalaistaustaisia nuoria on tavoitettu esimerkiksi peli-illoilla, ja lisäksi asiakaskunnassa on muualta Ruotsiin muuttaneita ja suomen kielestä esimerkiksi suomalaisen puolison myötä kiinnostuneita ihmisiä.
Berg Levinsson painottaakin, että pelkästään suomenkielisten kirjojen valikoima ei riitä.
”Kirjoilla palvellaan niitä, joilla on jo vahva kielitaito, mutta kielitaidottomat jäävät sivuun. Silloin suuri osa ruotsinsuomalaisista putoaa kirjaston kärryiltä.”
Kielitaidottomuus näkyy myös hankaluutena löytää Berg Levinssonin tehtävään seuraaja. Virkaan on ollut paljon hakijoita, mutta suomea he eivät osaa.
DEMOKRATIAN TUKIPILARI
Vähemmistöjen palveleminen kirjastossa on Berg Levinssonin mielestä tärkeää monestakin syystä. Kirjasto voi tarjota monipuolista tietoa ja paikan tavata myös eri tavalla ajattelevia ihmisiä, toisin kuin internetiin syntyvät kaikukammiot. Kirjastoissa syntyy monenlaisia keskusteluja niin spontaanisti kuin tapahtumissakin, ja esimerkiksi EU-vaaleihin liittyvillä tilaisuuksilla vaaleja voidaan tuoda lähelle arkea.
”Yhteiskunta on nyt niin kahtiajakautunut Ruotsissa, että kirjaston rooli demokratian tukijana on ehkä tärkeämpi kuin koskaan.”
Berg Levinsson pyrkii pitämään kirjaston aineiston niin monipuolisena kuin mahdollista. Hän seuraa Suomessa suosittuja kirjoja, ottaa usein vastaan vinkkejä kirjaston asiakkailta ja seuraa luokituksia tarkkaillakseen, että mahdollisimman monissa genreissä on tarjontaa.
”On kaikkea aina hyönteisruokaresepteistä joogakirjoihin”, hän sanoo.
Vaikka työsarka vähemmistökielten parissa onkin valtava, Berg Levinsson rakastaa työtään.
”Kaikki nämä vuodet olen viihtynyt todella hyvin. Usein olen oikein ajatellut, että voiko näin kivasta työstä todella saada palkkaa.”
FAKTA:
BORÅSIN KAUPUNGINKIRJASTO
Borås sijaitsee Länsi-Götanmaan läänissä, ja se on Göteborgin jälkeen läänin suurin kaupunki.
Kirjastoissa on noin 100 työntekijää, joista reilut 30 työskentelee pääkirjastossa.
Lähikirjastoja on yhteensä 10. Lisäksi kaupungissa toimii kirjastoauto.
Kuuluu kahdeksan kunnan Knallebiblioteken-yhteistyöhön.
