Madridin keskustakirjastossa pääsee halutessaan swing-tanssitunneille.
Tässä kävelivät ennen leijonat. Tuolla seisoivat elefantit ja pihalla näkyy edelleen apina-aitaus. Madridin keskustassa sijaitsevaan puistoon rakennettiin kuningas Ferdinand VII:n määräyksestä 1830-luvulla eläintarha hovin yksityiskäyttöön.
Kuninkaan päähänpistoja piti totella, joten Madridin tuotiin eksoottisia eläimiä ympäri maailmaa, etenkin Latinalaisesta Amerikasta.
Petojen taloksi kutsutussa rakennuksessa toimii nyt huippumoderni kaupunginkirjasto.
“Arkkitehdit jättivät alkuperäisen leijonaluolan rakenteita näkyville. Tässä on leijonien syöttöluukku. Näissä lasikuutioissa oli ennen kalterihäkkejä”, kirjastonhoitaja Teresa Puebla esittelee.
Hän ja kollega Paloma Romero ovat työskennelleet talossa siitä lähtien, kun remontoitu kirjasto avattiin yleisölle kymmenen vuotta sitten.
“Kaupunginosan asukkaat järjestivät mielenosoituksia, jotta alueelle saataisiin oma kirjasto”, Romero kertoo. Pyrkimys onnistui, ja nykyisin kirjasto on huippusuosittu. Naiset kierrättävät ympäri valtavan rakennuksen tiloja, joissa toimivat opiskelijoiden lukusalit, lastenosasto, teini-ikäisten osasto, musiikkisali ja lehtienlukuosasto.
Rakkaus kirjastoon
Yksi innokkaista kirjastonkäyttäjistä, Marko Araníbar Santisteban, istuu vanhan eläintarhan portin edessä. Etenkin kreikkalainen nykyrunous kiinnostaa häntä.
“Kun muutin Madridiin kaksi vuotta sitten, ensirakkauteni täällä oli kirjastolaitos. Oloni oli iloinen kuin vastavapautuneella vangilla”, Perusta kotoisin oleva mies kertoo.
“Kotimaassani kirjastot sijaitsevat pääosin yksityisissä yliopistoissa, mutta täällä kirjastot ovat ilmaisia. Kuka vain voi lukea, myös varattomat.”
Espanjan koulutus- ja urheiluministeriön mukaan madridilaiset ovat Espanjan ahkerimpia lukijoita. Maan keskiarvo on 10,2 luettua kirjaa vuodessa. Kansalliset lukuharrastusta painottavat ohjelmat koettavat saavuttaa niitä, jotka eivät lue lainkaan. Heitä on kolmannes espanjalaisista.
Kirjastossa on tarjolla selkokielisiä lukupiirejä, terveystietoa, arkeologian luentoja, kirjastoteatteria ja kaikille avoimia swing-tanssitunteja.
“Tarkoitus on toimia myös alueellisena kohtaamispaikkana ja kulttuuritilana. Pandemia lisäsi vanhusten yksinäisyyttä Madridissa, ja heille järjestetään omia lukupiirejä ja matalan kynnyksen keskustelukerhoja. Työssämme on vahva sosiaalinen ulottuvuus”, Teresa Puebla sanoo.
Keskustan alueella asuu hänen mukaansa lukuisia nimekkäitä kirjailijoita, myös nobelisteja, joita on helppo saada puhujiksi.
Madrid on lisäksi pullollaan taide- ja kulttuuriyhdistyksiä, jotka tekevät yhteistyötä kirjaston kanssa.
“Kaupungissa ei ole pulaa innokkaista kulttuuritoimijoista”, Romero sanoo. Toisaalta naiset sanovat, että monipuolista toimintaa pyöritetään suhteellisen pienillä henkilöresursseilla, “osittain rakkaudesta lajiin”, sillä kirjastojen julkiset määrärahat eivät ole päätä huimaavat – ainakaan jos vertaa Pohjoismaihin.
Piraattikirjoja WhatsAppissa
Maailmassa on lähes 500 miljoonaa espanjan kielen puhujaa. Valtaosa heistä on Latinalaisessa Amerikassa. Merkittävimmät kustantamot sijaitsevat Madridissa, mutta kirjat liikkuvat kielialueen sisällä helposti.
Romero ja Puebla sanovat, että feministinen kirjallisuus on tällä hetkellä suosittua ja lastenosasto esittelee muun muassa kirjaa Hyvänyönsatuja kapinallisille tytöille, kertomuksia merkittävistä naisista yhteiskunnassa.
Dekkarit ovat kuitenkin ykkösenä: lainaustilastoja hallitsee ylivoimaisesti Carmen Mola, kolmen espanjalaisen rikostrillerikirjoittajan yhteinen salanimi. Myös pohjoismainen nordic noir on pinnalla, samoin äänikirjat.
“E-kirjojen julkaisalusta ePub on helppokäyttöinen ja digitaalisia kirjoja lainataan yhä enemmän,” Romero sanoo.
Digitalisaatioon liittyy espanjankielisessä kirjallisuusmaailmassa eräs ongelma. Kirjapiratismi on erittäin yleistä.
Pikaisella googlauksella verkosta nousee sivuja, joilta voi ladata piraattikirjoja PDF-muodossa. Espanjan Kopiostoa vastaava järjestö Cedro havaitsee yli satatuhatta piraattisivustoa kuukaudessa. Kirjat leviävät etenkin WhatsAppissa ja Telegramissa. Kustantamojen yhteisen DosDoce-sivuston mukaan merkittävä osa piraattikirjojen lataajista on käynyt ensin tutustumassa kiinnostaviin uutuuksiin kirjastoissa.
Perinteinen kirjasto ei silti ole häviämässä mihinkään. Sillä on vankka yhteiskunnallinen tehtävä.
Marko Araníbar Santisteban pukee asian sanoiksi näin: “En sanoisi, että lukutaito on tärkeää vain demokratialle. Se pikemminkin vapauttaa henkisesti ja antaa sielun silmille siivet. Lukiessa voi tutustua paitsi kunkin kirjailijan taiteelliseen ilmaisuun, myös kaukaisten maiden historiaan ja kieliin.”
”Espanjalainen kirjailija Miguel de Unamuno on lausunut hyvin. fasismista voi parantua matkustelemalla, rasismista parantuu lukemalla.”
Fakta
- Kirjastokortin haltijalla voi olla samaan aikaan lainassa 6 kirjaa, 6 lehteä ja 6 audiovisuaalista tuotetta.
- Jos hukkaa lainatun tavaran, tilalle pitää itse ostaa uusi.
- Madridissa on 7,3 miljoonaa asukasta, joista 1,8 miljoonalla on kirjastokortti.
- Suur-Madridin alueella on 200 kirjastoa.
- Vuonna 2022 Madridissa tehtiin yli 10 miljoonaa kirjastokäyntiä.
