Kirjastojen vuosikulut ovat 320 miljoonan euron luokkaa, eli keskimäärin alle 60 euroa suomalaista kohden.
Olen niin vanha, että nostalgisesti muistelen aikaa, jolloin kauhistuin Kämpin terassilla: iso tuoppi olutta maksoi järkyttävät viisi euroa. Jos ensi kesänä tuopin saa vitosella, on osunut halpapaikkaan. Kämp Brasseriessä jo kupillinen suodatinkahvia maksaa 5,20 euroa.
Ihminen ei elä yksin juomasta. Tarvitaan myös sirkushuveja. Bayern Müncheniä ihailevana seuraan eurooppalaista seurajalkapalloilua. Sitä voisi katsoa maksutelevisiosta 25 eurolla kuussa.
En kuitenkaan tilaa maksukanavapakettia enkä istu Kämpissä, sillä käytössäni on kattava suoratoistopalvelu, jonka valikoimassa on enemmän draamaa kuin jalkapallo-ottelun lisäajalla ja joka kihahtaa päähän kovemmin kuin vahvan kahvin kofeiini.
Eikä se maksa kuin alle vitosen kuussa.
Sen nimi on kirjasto.
Suomen yleisten kirjastojen vuosikulut ovat 320 miljoonan euron luokkaa, keskimäärin alle 60 euroa suomalaista kohden. Kirjasto on halpaa hupia ja huokeahintaista tietoa.
Vajaan vitosen kuukausimaksulla käyttöönsä saa yli 700 kirjastoa ja toistasataa kirjastoautoa, yli 30 miljoonaa kirjaa – ja siihen musiikit ja muut aineistot päälle. Kirjastoissa järjestetään vuosittain 50 000 tapahtumaa.
Kirjasto on edullista palvelua meille kirjastonkäyttäjille, mutta kansantalouden näkökulmasta se on vielä edullisempaa.
Neurologi, dosentti Markku T. Hyyppä kokoaa yhteen lukemisen aivoille aiheuttamia hyötyjä Parnassossa 3/2018. Artikkelin otsikko kuuluu: ”Kirjastokortti pidentää ikää”.
Esimerkiksi Yalen yliopistossa tutkittiin lähes 4000 aikuisella lukemisen vaikutusta eloonjäämiseen kahdentoista vuoden ajan. Tulos: mitä enemmän luki kirjoja, sitä kauemmin säilyi hengissä. Kirjoja lukevat elivät keskimäärin kaksi vuotta pidempään kuin ne, jotka eivät lukeneet.
Lukemisharrastus pienentää muistisairauden riskiä. Kirjan lukeminen rauhoittaa ja madaltaa stressiä, vähentää masentuneisuutta ja lisää hyvän olon tunnetta.
Jos lääkeyhtiö keksisi lukemisen ja patentoisi sen, minne se saisi varastoitua kaikki voittonsa?
Osakesijoittamisen harrastajana tarkastelen maailmaa numeroiden kautta. Onko investointi järkevä? Kasvattaako se osakkeenomistajien varallisuutta?
Suomen terveydenhuoltomenot ovat reilut 20 miljardia euroa vuodessa. Kirjastomenot ovat siis noin puolitoista prosenttia siitä. Lääkäri ja romaani parantavat ihmisiä, mutta eri tavoin ja eri hinnalla. Kumpaakin tarvitaan.
Kirjastolaitoksen kuluista puolet on henkilöstökuluja. Kirjastoalan ammattilaiset ovat sivistyksen ylläpitäjiä, ja heidän palkoistaan suuri osa palautuu yhteiskunnalle verojen ja kulutuksen kautta.
Pikaisestikin arvioiden kirjasto vaikuttaisi investoinnilta, jonka takaisinmaksuaika on poikkeuksellisen hyvä ja tuottoprosentti korkea. Sellainen hanke, johon toivoisin sijoituskohteeni satsaavan.
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
