Palkittu toimittaja Jeanette Björkqvist ei tyydy pintaraapaisuihin.
Sanotaan, että media pinnallistuu, mutta ainakin toimittaja Jeanette Björkqvist on halunnut kaivaa pintaa syvemmälle. Björkqvist sai vuonna 2010 EU:n journalistipalkinnon romaneja käsittelevästä jutustaan Det oönskade folket. Björkqvistin käsikirjoittama ihmiskauppaa käsittelevä Kvinna till salu esitettiin keväällä Svenska Teaternissa.
Maailmalla ja naapurissa Ruotsissa dokumenttiteatteri on ollut pinnalla jo jonkin aikaa, ja sitä on nähty myös suomenkielisessä teatterissa. Svenska Teaternin esitys oli ensimmäinen ruotsinkielinen Suomessa. Esitykselle on kysyntää muuallekin, se halutaan viedä kouluille ja saadaan ehkä teatterilavoille suomenkielisenä versiona.
Journalistista silmää tarvitaan
Journalistiselle lähestymistavalle on kysyntää laajemminkin. Jeanette Björkqvistiä on pyydetty mukaan Helsingin yliopiston tutkimusprojektiin, joka käsittelee rasismia, etnisyyttä ja eriarvoisuutta.
Björkqvistin mielestä journalismi voi periaatteessa hyvin. Silti hän miettii välillä, onko kunnon journalismille tilaa tai tilausta.
”Tuntuu, että uusien viestinten ja niiden monien kanavien myötä menee vähän liian lujaa. Ei ehditä ajatella taustaa ja paneutua. Puhutaan, että ihmiset eivät jaksa lukea”.
Dokumenttiteatteri voi olla yksi vastaus hektiseen uutisvirtaan, mutta se ei ole kaikkien media. ”Ongelma teatterissa on, että yleisö on pieni ja rajattu, ja sinne tulevat henkilöt, jotka ovat aiheesta kiinnostuneita. Sanomalehti sen sijaan saattaa tavoittaa myös lukijan, joka ei ole etukäteen tiennyt tai ollut kiinnostunut asiasta”, Jeanette pohtii.
Keskustelua vai vihapuhetta?
Jeanette Björkqvist on opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuurilehtilautakunnan jäsen. Hän pitää kulttuurilehtiä erittäin tärkeinä suomalaisessa kulttuurikeskustelussa. Mutta niilläkin on rajallinen lukijakunta.
”Lautakuntatyössä olen nähnyt, mikä valtava kirjo meillä on pieniä, erittäin laadukkaita lehtiä. On sääli, että lukijakunta on pieni. Kirjasto on keskeisessä asemassa lehtien saavutettavuudessa. On selvä, että ilman näitä pieniä lehtiä ei meillä olisi keskustelua ollenkaan. Jos kaikki lukisivat vain Hesaria ja katsoisivat puoli 9 uutisia, eihän siitä tulisi mitään.”
Millainen suomalainen keskusteluilmapiiri on? Meillä ei ehkä ole tabuaiheita, mutta meillä on aiheita, joista on vaikeaa käydä rakentavaa keskustelua, sanoo Jeanette. Esimerkkinä maahanmuutto. Netti on laajentanut valtavasti tiedonhankinnan mahdollisuuksia, mutta se on tuonut myös ongelmia. Keskuuteemme ja keskusteluumme on tullut viha.
Onko meillä aiempaa vihaisempia ihmisiä vai pääseekö viha vain paremmin esille? Mistä viha syntyy?
”Se on mielenkiintoinen kysymys. On arvaamatonta, mistä ihmiset suuttuvat. Maahanmuutto on vuosikausia ollut aihepiiri, jossa kuvainnollisesti mennään nurkkiin ja ammutaan. Muita ovat ruotsin kieli, dieetit – tästä voi saada tappouhkauksia -, suden oikeudet, vauvan ruoka… Ehkä nettifoorumit myös ruokkivat tunnekuohua. ”
Rohkeutta ja rakkautta
Suomen pitäisi olla demokraattinen, laajan sananvapauden maa. Silti toimittajat voivat saada tappouhkauksia ja naistoimittajia uhataan raiskauksilla. Myös Jeanette Björkqvist on saanut ryöpystä osansa. Björkqvist on kirjoittanut maahanmuutosta lähes 20 vuotta, mutta keskusteluilmapiiri ei ole hänen mielestään parantunut, pikemminkin pahentunut.
Taustoittavaa tiedonvälitystä arvostaa entistä enemmän, kun tietää sen vaativan myös rohkeutta. Eivätkö vihapuheet pelota?
”Mietin itsekin, kun minua pyydettiin Ylen Viha-projektiin, että en ole pitkään aikaan kirjoittanut maahanmuutosta. Jotenkin sitä suojeli itseään. Kirjoitin sen sijaan vanhuksista, ja sehän on aihe, josta tulee palautteena vain rakkautta ja kiitosta. Suutuin havainnostani, ja aloin paneutua maahanmuuttokysymyksiin uudella vimmalla.” Ylen ”Me tiedämme missä asut” -projekti palkittiin vuoden 2013 parhaana journalistisena tekona.
Twitteriä syvempää tiedonvälitystä
EU:n journalistipalkinto kannusti Björkqvistiä, mutta myös sen jutun aihepiiristä tuli vihaa tihkuvaa palautetta. ”Kun olen kirjoittanut sellaisista aiheista kuten laiton maahanmuutto Kreikassa, pakolaisleirit Afganistanissa ja Somaliassa ja näistä Itä-Euroopan romaneista, niin ihmiset ajattelevat, että se on kannanotto. Minähän en ota kantaa, valitsen vain aiheen ja yritän kertoa siitä monivivahteista versiota. ”
Björkqvist tekee vähintään kerran vuodessa yhden isomman reportaasin, välillä siihen kuluu vapaa-aikaakin. Pakolaisuus on aihe, joka kiinnostaa häntä. Hän haluaa taustoittaa rakenteita ja syitä, mistä mikin ilmiö johtuu. ”Yritän taustoittaa ja kertoa esimerkiksi, miksi romanit istuvat täällä meidän kaduilla.”
”Täällä ajatellaan, että tarina alkaa Suomesta. Mutta pakolaisuus alkaa muualla, samoin ihmiskauppa. Me emme puhu siitä, mikä on se mekanismi, joka on ajanut jonkun naisen sellaiseen tilaan, että hän päätyy Helsinkiin hotellihuoneeseen, missä hänet raiskataan niin monta kertaa takapuoleen, että lihas vaurioituu.”
”Eikä tuomioistuimissa katsota, mikä on tausta, vaan katsotaan, että henkilö on Tsekeissä tarjonnut näitä palveluja prostituoituna. Syyllisille ei saada kunnon tuomioita ”, kuvailee Björkqvist teatterikäsikirjoituksen rankkaa tosielämään pohjautuvaa aineistoa.
Lukutaito luodaan kotona
Kirjasto on ollut Jeanette Björkqvistin elämässä läsnä jo lapsuudesta ja se on hänestä keskeinen tiedon hankinnan paikka. ”Ilman kirjastoa en varmaan olisi täällä. Minulla on pieni lapsi, jolle luen joka ilta. Jo nyt näkee, että hän on kirjafani ja haluaa käydä kirjastossa. ’Mamma vi går till bibban’, hän sanoo minulle. ”
”On tärkeää opettaa lapset lukemaan. Ruotsissa on havaittu, että koululaiset eivät ymmärrä omaa kieltään, koska lukutaito on huonontunut. Puhutaan, että nuoret eivät jaksa enää lukea. Eivät ne kai jaksa, jos kukaan ei ole opettanut, jos kukaan ei ole jaksanut lukea sitä iltasatua. Minusta täysin keskeinen osa vanhemmuudesta on, että ottaa ajan iltasadulle”, sanoo Jeanette Björkqvist.
CV
* Toimittaja Hufvudstadsbladetissa, yhteistyötä myös Svenska Dagbladetin kanssa
* Vakituinen vieras Radio Vegan ja television FST 5 ohjelmassa Eftersnack, vieraillut myös TV1:n Jälkiviisaissa
* EU:n journalistipalkinto 2010, Midas-palkinto 2011
* 2014 käsikirjoitus Kvinna till salu, Svenska Teatern
* Boisman säätiö: Dramatikerpriset (Jeanette Björkqvist ja työryhmä) Kvinna till salu, 2014
* Toim. I mina kvarter : kända finländare berättar om Helsingfors, Schildts 2000
* Naken – en antologi om sorg, Schildts & Söderströms 2013
