Avoin kirjasto -projektissa on selvitetty, löytyykö kaupallisille kirjastojärjestelmille vaihtoehtoja ja miten vaihtoehdot soveltuvat Suomen yleisten kirjastojen käyttöön. Vaihtoehtoja löytyi, ja Ari Mäkiranta arvioi selvityksen perusteella, että “avoimen lähdekoodin järjestelmällä saavutetaan myös kustannussäästöjä”.
Projektissa on selvitetty tarkemmin Koha- ja Evergreen-järjestelmiä. Alkukartoituksen perusteella kumpi vain järjestelmistä tulisi kyseeseen Joensuussa. Evergreeniin päädyttiin, koska siinä ovat seutukirjasto-ominaisuudet valmiina. Tarkoituksena on siirtyä tuotantokäyttöön vuoden 2014 alusta.
Etuja ja haittoja
Sekä suljetussa että avoimessa lähdekoodissa on hyvät ja huonot puolensa. Kaupallisten tuotteiden valintaa perustellaan sillä, että ongelmien selvittely voidaan ohjata järjestelmävalmistajalle.
Iso ero on kehitystyössä. Suljetun lähdekoodin tuotteen kehittämisessä valta on valmistajalla. Kirjasto saa järjestelmään muutoksia neuvottelemalla, perustelemalla ja mikäli järjestelmävalmistaja arvioi muutokset toteuttamisen arvoisiksi. Muutostyöt voivat olla maksullisia.
Mitä kansainvälisempi tuote, sitä useampia osapuolia keskusteluissa. Tämä pätee myös avoimen lähdekoodin sovelluksiin: jos tietyn ominaisuuden haluaa järjestelmän viralliseen versioon, se vaatii perusteluja, jotka hyväksyy muu kehittäjäyhteisö.
Evergreenissäkin uudet ominaisuudet on järkevää saada mukaan kansainvälisen yhteisön ylläpitämään ohjelmiston viralliseen versioon. Kehittäjäyhteisö huolehtii ominaisuuden toimivuudesta versiosta toiseen, jos ominaisuus on osa virallista versiota.
Ominaisuuksia voi kehittää myös ns. omaan laskuun eli ilman, että niitä liitetään ohjelman viralliseen versioon. Tällöin ominaisuuden ylläpitäminen versiosta toiseen on sitä käyttävien kirjastojen vastuulla.
Yksi syy avoimen lähdekoodin järjestelmän käyttöönotolle on vapaus muokata ohjelmistoa haluamakseen. Vapauden ja vastuun myötä kirjasto tarvitsee IT-osaamista. Tässä on hyvät puolensa: oman IT-osaamisen avulla kirjasto pystyy esimerkiksi levittämään palvelujaan moderneille julkaisumedioille tehokkaammin ja nopeammin, Olli Kivilahti arvioi.
Kehitettävää on. “Osa Suomessa tarvittavista ominaisuuksista puuttuu tai on meidän näkökulmasta puutteellisia. Tällaisia ovat esimerkiksi osakohteiden ohjelmallinen yhdistäminen, sarjajulkaisut”, Mäkiranta kertoo. Oman työnsä vaatii Evergreenin yhdistäminen erilaisiin taustajärjestelmiin verkkomaksamisen osalta.
Järjestelmän vahvuuksista kertovat käyttöluvut. Tilastojen valossa Evergreen ei ole pikkupuuhastelua: vuosina 2006 – 2009 käyttöönottaneet kirjastot palvelivat noin 7 miljoonan kansalaisen asukaspohjaa ja kokonaislainausmäärä liikkui 35 miljoonassa lainassa.
Käyttölukemat ovat vakuuttavia, mutta miten käyttäjätyytyväisyys? Library Technology Guidesin vuosittaisten kirjastokyselyjen mukaan Evergreen on saanut keskimäärin yhtä hyvät arvosanat kuin kaupalliset kollegansa, kuten Millenium ja Aleph.
Mäkiranta ei näe rahoitusta ongelmaksi: ”Maksamme nytkin huomattavan summan vuosittaista käyttömaksua järjestelmätoimittajallemme.” Samaa rahaa käytettäisiin jatkossa Evergreenin ylläpitoon.
Mitä on luvassa?
Selvitysprojektin kuluessa kehityssuunnitelmat ovat tarkentuneet, ja nyt projektissa on melko hyvä kuva siitä mitä pitää korjata.
Muita isoja kokonaisuuksia ovat käyttöohjeiden tekeminen ja ohjelmiston lokalisointi, muun muassa käyttöliittymän kääntäminen suomeksi. Tulossa on myös tietoturvakartoitus, joka antaa tarkemman kuvan ohjelmiston tietoturvallisuudesta ja kehittämistarpeista.
Ylläpitokuvion suunnittelu on eräs osa-alueista. Toimivaan ylläpitoon kuuluu IT-osaajan ja kirjasto-osaajan läheinen vuorovaikutus. Kirjastossa ymmärretään oman IT-osaamisen tärkeys. Tukena on Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus, joka vastaa kunnan tietotekniikkatukipalveluista. Kirjaston ja tietotekniikkakeskuksen yhteistyö on sujunut hyvin, ja molemmat ovat yhtä mieltä hankkeen eduista. Yhteistyösopimuksen mukaisesti kirjasto ei kilpaile IT-osaamisessa tietotekniikkakeskuksen kanssa, vaan tuo täydentävää osaamista.
Projekti on siinä mielessä johdonmukainen askel, että avoin lähdekoodi on maakunnallisessa tietohallintostrategiassa yhtenä vaihtoehtona tietojärjestelmäympäristön rakentamiseksi.
Mihin Evergreen on menossa?
Mäkirannan mukaan Evergreenin kehittäjäyhteisöllä ei ole yhteistä visiota. Kehittäminen etenee tarpeiden mukaan. Joensuussa tarpeet ovat perustoimintojen hiomisessa. Versiopäivityksiä tulee yleensä puolenvuoden välein ja sen lisäksi tarvittaessa bugikorjauksia. Näkemyksellisen järjestelmäkehittämisen taustalla on Mäkirannan mielestä aktiivinen kirjastoyhteisö, joka ilmaisee itseään ja tuo esiin tarpeitaan.
Yhteistyökuviot Suomessa ovat auki. Kiinnostusta on ja vuoropuhelu muiden kirjastojen kanssa on ollut hedelmällistä. Verkkokirjastopuolella vahva yhteistyöehdokas on Finna, joka sekin on avoimen lähdekoodin järjestelmä. Yhteistyö ei ole mahdotonta kaupallisten toimijoidenkaan kanssa.
Koska sekä selvitys että selvitettävien kirjastojärjestelmien lähdekoodi ovat avoimesti kaikkien tutustuttavana, selvitystyö hyödyttää kaikkia kirjastoja ja järjestelmätoimittajia. Jokainen voi tehdä omat arvionsa työn tuloksista, järjestelmien ominaisuuksista ja toiminnoista. Tässä mielessä projektin voi nähdä jopa edistävän liiketoimintaa kirjastoalalla.
AVOIN LÄHDEKOODI
Avoimen lähdekoodin ohjelmisto on lisensoitu siten, että käyttäjä saa oikeudet:
- käyttää ohjelmaa mihin tarkoitukseen tahansa
- kopioida ja levittää ohjelmaa
- luoda ohjelman muunnelmia ja levittää niitä
- ohjelman lähdekoodin, jota hän voi hyödyntää
- yhdistää ja levittää ohjelmaa toisten ohjelmien kanssa.
Vaikka hankintakuluja tai lisenssimaksuja ei ohjelmistossa ole, liittyy avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin kuluja, kuten suljetun lähdekoodin ohjelmistoihinkin. Kuluja tulee esimerkiksi palkoista tai infrastruktuurista (kuten palvelinympäristö), jossa järjestelmä pyörii.
Ari Mäkiranta oli luennoimassa kirjastojen tietojärjestelmäpäivillä. Käy katsomassa video osoitteessa: www.kirjastokaista.fi/tag/kirjastojen-tietojarjestelmapaiva
