Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu täyttää 20 vuotta. Viimeiset kymmenen vuotta sen kantavia voimia on ollut tamperelainen kirjastonhoitaja Jari Missonen.
Kymmenen vuoden aikana tamperelaiselle Jari Missoselle on tullut noin kaksisataa kysymystä vuodessa. Hän on yksi Kysy kirjastonhoitajalta -palstan vastaajista. Missonen on saanut kiitosta ratkoessaan kollegoille tulleita kysymyksiä.
“Asiakkaamme kysyy, missä Sillanpään novellissa on mainittu Messukylän kirkkoherra Josef Grönberg?” Reilun tunnin päästä vastaus kilahtaa tieto-sähköpostilistalle. Ainakin Viidestoista-kokoelman novellissa Matkustus Helsinkiin.
Mikä tekee Missosesta tehokkaan tiedonhakijan? Vastaus on yksinkertainen. Takana on pitkä työkokemus. Kirjastojen palkkalistoilla Missonen on ollut jo kolme vuosikymmentä ja nykyisessä tehtävässä jo 1990-luvulta.
Lähellä oli, ettei uravalinta kallistunut kirjallisuudentutkijan suuntaan. Yliopistossa kirjallisuustiedettä ja filosofiaa opiskellut Missonen koki silloin elävänsä aikaa, jolloin muiden mielipiteillä oli merkitystä.
“Halusin työn, johon motivaationi olisi kohdallaan, mutta joka ei olisi totaalinen nielu. Jos käyn tekemään jotain, paneudun siihen täysillä. Tutkijan julkaise tai tuhoudu -elämä ja akateeminen ura ei työläisperheen pojasta tuntunut omalta.”
Opintojen rinnalle tulivat kirjastotieteen ja informatiikan opinnot sekä työ tietopalvelussa, jossa tutkijanluonteelle oli käyttöä. Tampereen pääkirjasto Metson tietopalveluosastolla leijonanosa työajasta on varattu tietopalvelulle joko tiskissä tai verkossa.
Missonen kokee tiskitietopalvelun viime vuosina näivettyneen. Verkon kysymykset muistuttavat häntä vanhoista hyvistä ajoista.
“Jotkut tykkäävät rikoskertomuksista, minä puolestani siitä, että pääsen hajanaisen vihjeen perusteella kaivamaan. Siinä pääsee turhautunut tutkija toteuttamaan itseään.”
Pikavoittokulttuuria vastaan
Missonen kuvaa itseään lievästi luddiitiksi, joka arvostaa painettuja lähteitä “ehkä vähän liikaakin”. Kirjallisuustieteen opintojen jatkoksi ja tietopalvelun kylkeen tehtävänkuvassa on rutkasti kokoelmatyötä, hankintaa, aineistoon tutustumista ja varastointia.
Missosen yksi vahvuus on hyvä muisti.
“Talossa on myös iso varasto, josta on hyvä tarkistaa. Olen lisäksi tarpeeksi hölmö ja periksiantamaton luonne.”
Kun tietomäärä maailmassa kasvaa koko ajan, Missosta ihmetyttää vaatimus yhden lähteen riittävyydestä, Wikipedia-keskeisyys ja Google-hakuammunta.
Kirjastolaisen ydinosaamisena hän pitää juuri tiedonlähteiden tunnistamista.
“Kielen voi oppia tunnistamaan, vaikkei sitä puhuisikaan. Sama pätee hyvään lähteeseen. Se on kirjaston älykkyysosamäärää, jonka merkitys mielestäni vain kasvaa.”
Äijäkulttuuri ei sovi
Missonen on tehnyt työuransa aikuisten parissa, mutta hän vastaa myös usein lastenkirjallisuutta koskeviin kysymyksiin koska arvostaa sitä paljon. Hän oppi lukemaan poikkeuksellisen aikaisin kolmivuotiaana. Tie kirjastoon sai odottaa kuitenkin vielä useamman vuoden. Kotona kirjoja oli vähän.
“Siinä oli se hyvä puoli, että opin lukemaan kirjoja moneen kertaan. Hyvää kirjaa voi lukea vaikka 200 kertaa.”
Lapsuus on Missoselle kuin vieras elämänmuoto, jota hän ulkopuolisena tarkkailee.
“Tuntuu, ettei minulla ole koskaan ollut kunnon kosketusta lapsuuteen. Itse olin lapsena kuin varhaiskeski-ikäinen.”
Filosofian opinnoista jäi mieltä ohjaamaan ajatus siitä, että filosofian keskeiset ajatukset voi löytää lastenkirjoista.
“Tykkään erityisesti kuvakirjoista, koska niitä minulla ei lapsena ollut. Ikisuosikkejani ovat Muumit ja Nalle Puh.”
Ensikosketus kirjastoon tapahtui kesälomareissulla Ylivieskan mummolassa. “Se oli olenko kuollut ja joutunut taivaaseen -kokemus.”
”Kotona päädyin kirjastoauton asiakkaaksi, josta luin muutaman vuoden kritiikittömästi ihan kaikkea. En huomannutkaan muuta kuin kirjat. Esimerkiksi henkilökuntaa en noteerannut lainkaan.”
Itseään hän kuvaa muutoinkin perusluonteeltaan tarkkailijaksi. Tietynlainen ulkopuolisuuden tunne on kulkenut mukana läpi elämän, aina lapsesta nenällä keikkuneista ja silloin harvinaisista silmälaseista lähtien. Paljasjalkaisen tamperelaisen on ollut myös hankala sopeutua perinteiseen manselaiseen äijähegemoniaan.
“Jääkiekko, manserock, mustamakkara eivät tunnu yhtään omalta. Kirjastoja arvostan, koska ne eivät tunge ketään mihinkään muottiin. Naisvaltaisessa työyhteisössä on minun helpompi työskennellä, koska naiset ovat tolkullisempia olentoja.”
Kävelevä paradoksi
Suurimmalle intohimolle musiikille kävi samoin kuin tutkijanhaaveelle: siitä Missonen ei halunnut ammattia tai palkkatyötä.
“Vaikka täytän tänä vuonna 55, musiikkia kuunnellessa tunnen itseni 12-vuotiaaksi. Olen vähän kuin kävelevä paradoksi, koska muuten olen kuin tehty äkäiseksi vanhaksi äijäksi.”
Vapaalla hän upottaa mieluusti kätensä taikinaan. Kotona kuplii 30-vuotias leipäjuuri, josta hän saa aikaiseksi erinomaisen leivän. Perunat ja porkkanat kasvavat omalla viljelypalstalla. Missosen sukujuuret ovat raja-Karjalassa, ja identiteetin kannalta karjalaisuudella on tamperelaisuutta isompi merkitys.
“Jos historia olisi mennyt toisin, voisin olla maanviljelijä Laatokan Karjalassa.”
Fakta: Kysy kirjastonhoitajalta
– Suomalaisten kirjastojen yhteinen verkkotietopalvelu Kysy kirjastonhoitajalta täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Palvelu sai alkunsa vuonna 1998 kokeiluna, jossa kysyjälle vastattiin sähköpostitse. Pian siirryttiin nykykäytäntöön, jossa vastaukset tallentuvat lähtökohtaisesti avoimeen kysymysarkistoon.
– Suurin osa löytää palvelun Googlen ja yksittäisten kysymysten kautta.
– Kysymysten määrä vaihtelee vuosittain 2000 – 5000 kysymyksen välillä. Viime vuonna vastattiin 3939 kysymykseen.
– Mukana vastaamassa on 70 kirjastoa ja noin 200 vastaajaa.
– Luetuin vastaus: Mitkä maat ovat Skandinavian maita? (88117 kertaa, 19.1.2019 tilanne) Tykätyin vastaus: Etsin tietoa Outi Pakkasesta (1455 “yläpeukkua”, 19.1. tilanne)
https://www.kirjastot.fi/kysy/vastaukset
