Pelkkiä lainauslukuja katsovat ovat jo pelänneet Spotifyn tehneen musiikista kirjastoille silkan sivutuotteen. Pelko on turhaa, jos uskomme Tuomas Pelttaria.
Tuomas Pelttari on näköalapaikalla suomalaisiin musiikkikirjastopalveluihin. Päätyössään Turun kaupunginkirjaston musiikkikirjastonhoitajana hän on ollut luomassa kotikirjastostaan ”musiikin uudistuvaa kehtoa”. Kirjastot.fi:n musiikin informaatikkona hän päätoimittaa Musiikkikirjastot.fi -sivustoa. Tämän vuoden alusta Tuomas on toiminut myös Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana.
Pelttari suhteutuu musiikkikirjaston tulevaisuuteen varauksettoman positiivisesti. ”Musiikkikirjastoilla menee tällä hetkellä loistavasti. Keskitymme asiakkaiden tarpeisiin, niin kuin olemme aina tehneet. Musiikkikulttuuri voi Suomessa tällä hetkellä yhtä vahvasti kuin ennenkin ja kulttuurin kuluttajat tarvitsevat kirjastoja entiseen tapaan.”
Netti on liittolainen
Erityisenä haasteena Tuomas pitää uudistuvien palvelujen tutummaksi tekemistä, johon parhaiten soveltuu verkko. ”Musakirjastojen konsepti on ajan tasalla, muttei kaikkien käsitykset siitä. Uusille asiakkaille palveluja täytyy markkinoida tosissaan ja se onnistuu helpoiten uusilla välineillä.”
Sosiaalisen median hyödyntäminen on parissa vuodessa noussut musiikkikirjastoissa aivan uudelle tasolle. Kirjastojen viestintään Tuomas suosittelee somekolmikkoa Facebook, Instagram & Twitter. ”Yhdellä hyvin avatulla Instagram-kuvalla saadaan haltuun kolme kanavaa.”
Mallia onnistuneesta somekampanjasta voi ottaa HelMet-kirjastojen #Saundiholvi’sta. Vantaan Tikkurilassa sijaitsevalle alueelliselle musiikkivarastolle saatiin rutosti lisää näkyvyyttä aihetunnisteella eli hashtagilla ja Facebookissa julkaistuilla levyarvioilla.
Verkon yli liikkuu myös osa musakirjastopalveluista täydentäen palveluvalikoimaa. Monessa kirjastossa on otettu käyttöön Naxos-striimauspalvelu, joka on Tuomaksesta mielenkiintoinen lisä palvelutarjontaan.
”Naxos toimii eräänlaisena vinkkialustana. Striimauskuuntelussa ollut musiikki voi vähentää fyysisten levyjen tarvetta, toisaalta se ruokkii asiakkaiden halua lainata CD, sen vihkot ja informaatio. Naxos on erityisesti opiskelijoiden, säveltäjien ja muusikoiden suosiossa.”
Positiiviseen kierteeseen
Musakirjastojen voimavarana ovat ammattilaiset, jotka Tuomaksen mukaan ovat avoimia uusille toimintatavoille ja ajatuksille. Hän uskookin, että musiikin rooli kirjastoissa säilyy vahvana, jos sille annetaan asianmukaiset edellytykset.
”Resurssit ovat paikallisia ratkaisuja ja kirjastojen omilla valinnoilla on suuri merkitys. On aivan totta, että kirjastoammattilaisista osa on sitä mieltä, että musiikin rooli yleisissä kirjastoissa on pienentynyt. Toisinaan musiikin roolia myös pienennetään tarkoituksellisesti sillä verukkeella, että musiikin menekki on laskenut. Tällaisen kierteen sijaan toimintaa ja kokoelmia pitää viedä eteenpäin. Tilastot kertovat ainakin sen, että vähentyneillä resursseilla tuotetaan vähemmän käytettyjä palveluita.”
Vajaan vuosikymmenen takaisiin äänitelainausennätyksiin ei haikailla, mutta panostukset musiikkiin näkyvät myös kirjaston käytössä. Musiikkiin liittyvät lisäpalvelut vievät musakirjastoja eteenpäin myös fyysisissä tiloissa, samoin kokoelmien kehittäminen. Kokoelmien kasvattaminen ei ole ollut tarkoituksenmukaista enää vuosiin.
Tuomaksen kotikirjastossa Turussa äänitteiden lainaus on pysynyt pari viime vuotta ennallaan. ”Musiikin kriisi” ei näy myöskään nuottiaineiston kysynnässä, jonka lainaus on ollut vakio jo toistakymmentä vuotta. Aktiivisen kokoelmatyön ja aineistosiirtojen myötä kirjasto ei muutu varastoksi ja tilat pysyvät viihtyisinä.
Kaupasta ei kaikkea saa
Myös asiakaspalvelussa periaatteet ovat piirun verran muuttuneet: pitkää varausjonoa ei kauhistella, vaan hyödynnetään. Turussa on otettu käyttöön musiikkijokeri-pikalainat, jotka ovat osoittautuneet hiteiksi.
”Juuri nyt paras esimerkki lienee Risainen elämä, ilmiömäisen suosittu elämäkertateos Juice Leskisestä. Vähänkin ahkeramman kirjastokävijän on mahdollista napata Antti Heikkisen kirja lainaan ohi jonon, vaikka siitä on Vaski-kirjastoissa 135 varausta.”
Suosittuja ovat myös digitointipalvelut, tapahtumat ja uudenkarhea soittohuone. ”Suosittelen Helsingin Kirjasto 10:n Vinyylibaaria. Dekkien ja LP-levyjen ääressä tuntee olonsa juhlavaksi. Odotan myös Metson musiikkiosaston kuunteluhuoneen uuden 5.1-äänentoistojärjestelmän kokemista.”
Musiikin saatavuuden muutokset heijastuvat myös kirjastoihin. Uusintajulkaisujen tuottaminen loppuunmyydyistä musiikkiaarteista on monesti kustantajalle kannattamatonta, jonka vuoksi musiikkikirjaston tarjonta on usein asiakkaalle ainoa vaihtoehto. Levykauppojen väheneminen ja tavaratalojen musiikkiosastojen kutistuminen korostaa kirjaston merkitystä fyysisenä tilana, jossa korostuvat Tuomaksen mukaan eri aspektit. ”Kirjaston taideteokset, neuvonnan asiakasvirta, ammattitaitoinen palvelu, soittohuoneen suunnasta kantautuva muusikkous, tuttu ilmoitustaulu, ystävät ja tapaamiset, kuuntelupaikalta kuuluva hyräily, yllättävä uutuustarjonta, digitoinnin tekniset väännöt, lehdenlukijat ja keskittyneet opiskelijat, konserttitilanteiden sähköisyys, musiikin eri lajien ja formaattien läsnäolo….”
*****************************************
Kuka: Tuomas Pelttari
- Turun kaupunginkirjaston musiikkikirjastonhoitaja, kirjastot.fi:n musiikin informaatikko ja Suomen musiikkikirjastoyhdistys ry:n tuore hallituksen puheenjohtaja.
- 45-vuotias Tuomas on naimisissa. Vapaalla ollessaan hän soittaa kitaraa, katselee pohjoismaisia tv-sarjoja. Hän pitää juoksemisesta Aurajoen rannoilla, luurit päässä.
- Suhde musiikkiin: ”Töissä käytän jonkin verran Spotifyta, mutta kotona palaan aina LP-levyjen pariin. En kait väsy niihin koskaan. Hyvin tehty remasterointi tai SACD-uusintapainos avartaa kummasti myös luutuneita muistikuvia vanhoista suosikeista.”
Tuomaksen suositukset
Frank Zappa: Civilization Phase III
Opperapantomiimi pianon sisällä? Kreisit tarinat ja lähes kokonaan Synclavierilla (digitaalinen soitin) toteutettu musiikki yhdistyvät yhdeksi Zappan kiinnostavimmista albumeista. Maestron kuoleman jälkeen ilmestyneen suurteoksen viehätys kestänee ikuisesti.
Steve Tibbetts: Big Map Idea
Albumi vuodelta 1989 sisältää maagista kitaroiden ja lyömäsoittimien juhlaa. Fiilis on todella kova. ECM Recordsin laatua.
Nits: Urk
Tiheätunnelmainen livetaltiointi kiertueelta 1988–1989 tuo taidokkaan popmusiikin esiin studioalbumeita koskettavammin. Fantastinen yhtye tulee jälleen keväällä Suomeen, ties kuinka monetta kertaa.
Musiikkikirjastot verkossa
Musiikkikirjastot.fi -portaali
Kotisivu: Musiikkikirjastot.fi
Facebook: Musiikkikirjastolaiset
Twitter: @Musakirjastot
Turun musiikkikirjasto ja Musasto-blogi
Kotisivu: musasto.wordpress.com
Facebook: Musasto
Twitter: @TurunMusiikki ja @musasto
Instagram: turunmusiikkikirjasto
Tampereen pääkirjasto Metson musiikkiosasto
Facebook: Metson musiikkiosasto
Youtube: Tampereen kaupunginkirjasto
