Etusivu> Kirjastolehti > Hotakaista Australiassa

Hotakaista Australiassa

Sydneyn kirjastot palvelevat monikulttuurista kaupunkia.

Turistia kehotetaan olemaan varovainen Sydneyn King´s Crossilla. Siitä huolimatta alueen läpi suhaavat bussit ovat täynnä matkailijoita, jotka haluavat nähdä Australian Reeperbahnin. Neonvalot välkkyvät läpi vuorokauden ravintoloiden ovilla. Kings Crossilla ei jää epäselväksi, että prostituutio on laillista tässä osassa Australiaa.

Punaisten lyhtyjen keskelle on puristautunut myös Kings Crossin lähikirjasto. Viileän tyylikäs kirjasto on toisesta maailmasta verrattuna kadun ympärivuorokautiseen hälinään.

 

Kirjoja suomeksi

”Your library welcomes you! Tervetuloa kirjastoon!”

Saan käteeni selvällä suomella kirjoitetun kirjaston esitteen, kun kerron muuttaneeni juuri kaupunkiin. Kun kirjastonhoitaja Elena Dzuba huomaa, että täytin kirjastokorttihakemukseen äidinkieleksi suomen, hän kysyy, haluaisinko tilata kaupungin toisesta kirjastosta suomenkielisiä kirjoja.

Epäluuloisena mumisen pitäväni erityisesti uudemmasta proosasta. Pienen pohjoisen kielen puhujana olen skeptinen, että toisella puolen maailmaa löytyisi kovin kummoista valikoimaa suomeksi.

Seuraavana päivänä kirjastoon tömähtää laatikollinen 2000-luvulla julkaistua suomalaista kirjallisuutta. Kantaessani huojuvan pinon kirjoja lainaustiskille kuulen, että suomeksi on saatavilla yli 800 kirjaa ja DVD-levyä.

Miten on mahdollista, että voin lainata Kari Hotakaisen uusimman teoksen lähikirjastossani Australiassa?

Sydney on aidosti monikulttuurinen kaupunki. Neljä kymmenestä kaupungin asukkaasta on syntynyt Australian ulkopuolella. Suurimmat maahanmuuttajaryhmät tulevat Britanniasta, Kiinasta, Uudesta-Seelannista, Vietnamista, Libanonista ja Etelä-Afrikasta. Tämä näkyy kaupungin kirjastoissa, jotka tarjoavat materiaalia 50 kielellä afrikaansista armeniaksi.

 

Kirjasto kotouttaa

Värikkäästä alueesta huolimatta Kings Crossin kirjasto muistuttaa suomalaista virkaveljeään. Itsepalvelulainaus on tosin vasta saapumassa Australiaan, joten paikalla on suomalaisittain silmiinpistävän paljon henkilökuntaa. Pääosassa ovat kirjat: lukupaikkoja tai sohvia ei kirjastosta juuri löydy.

”Kings Crossin alueella on oma luonteensa”, Elena Dzuba sanoo viitaten kirjaston ikkunan takana välkkyvään punaiseen puputyttömainokseen. ”Ja se tietysti näkyy asiakaskunnassamme. Mutta kirjastojen tehtävä on avata ovensa kaikille.”

Tehokas kirjastonhoitaja tietää, mistä puhuu. Elena muutti Venäjältä Australiaan lähes kaksikymmentä vuotta sitten osaamatta sanaakaan englantia.

”Kirjastot olivat minun tukiverkkoni. Nyt minun on helppo palvella maahanmuuttajia, sillä tiedän, millaista on olla uudessa maassa kielitaidottomana. Kirjastoon pitää olla niin matala kynnys, että tänne voi tulla, vaikkei asiointi virastossa vielä onnistuisikaan.”

Kattavaa palvelua maahanmuuttajille ei voida järjestää ilman riittäviä resursseja. Elena kiitteleekin australialaisten päättäjien ymmärrystä kaikille avointen kirjastojen merkityksestä.

Samaa mieltä on Tony Tith kaupungin toisella laidalla. Hän luotsaa ylpeänä lähikirjastoa Sydneyn Chinatownissa.

 

Chinatownin kirjastossa

Touhukas kokki työntää kadulla kärryä täynnä jäisiä kanoja. Pian on lounasaika, ja dim sumia tarjoavat ravintolat vetävät väkeä jonoiksi asti. Kiinan alkeet ovat hyödyksi, sillä englantia kuulee täällä harvoin. Sydneyn Chinatownissa on helppo unohtaa olevansa Australiassa.

Chinatownin pienestä kirjastosta löytyy englanninkielisen materiaalin ohella Australian suurin kiinankielinen kokoelma. Kirjasto tarjoaa materiaalia lisäksi vietnamiksi, thaiksi ja indonesiaksi.

Kirjastonhoitaja Tony Tith kertoo, että kirjaston monikulttuurinen kokoelma on korvaamaton alueen iäkkäille maahanmuuttajille, jotka eivät usein puhu lainkaan englantia. Kirjojen lisäksi ahkerassa käytössä ovat kiinankielinen lehtilukusali ja televisiohuone, jossa voi katsoa satelliittiyhteyden kautta kiinankielistä televisiota. Nuoremmille on tarjolla kiinankielinen tietokanta DragonSource. Kirjastossa on lisäksi aina paikalla ainakin yksi virkailija, joka puhuu kiinaa.

Kirjasto tekee tiivistä yhteistyötä maahanmuuttajayhteisöjen kanssa. ”Lähetämme monikulttuurisille lukupiireille ehdotuksia kirjastoon hankittavista kirjoista ja kuuntelemme heidän suosituksiaan. Mehän olemme täällä ennen kaikkea palvelemassa asukkaita ympärillämme.”

Pian haastattelun keskeyttää asiakas, joka tiedustelee vietnamiksi käännettyä uutta australialaista kirjallisuutta. Odotellessani kaivan laukusta lainaamani Hannu Raittilan esseekokoelman. Sydneyn kirjastoissa kulttuurien kirjo ei ole poikkeus, vaan rikas ja luonnollinen osa jokapäiväistä elämää.

 

INFO

  • Kirjastot ovat Australiassa ilmaisia. Kirjastokortin saamisen edellytys on pysyvä osoite maassa.
  • Kirjastoista vastaavat paikallishallinnot. Sydneyn kaupungin ylläpitämien yhdeksän kirjaston alueella asuu 180 000 ihmistä. Sydneyn metropolialueella on noin 4 miljoonaa asukasta.
  • Kaupungissa on lisäksi 27 erikoiskirjastoa, jotka tekevät yhteistyötä lähikirjastojen kanssa.
  • Sydneyn yhdeksästä kirjastosta lainataan vuosittain yhteensä 1,5 miljoonaa kirjaa, CD- ja DVD-levyä. Tarjolla on puoli miljoonaa kirjaa ja levyä. Eniten lainataan uutta kaunokirjallisuutta.