Kirkkonummen uuden kirjaston vuosi huipentui Arkkitehtuurin Finlandia -palkintoon.
Kirkkonummen torin kulmasta on yksi askel kirjaston sisäänkäynnille. Kuparipinnoitettuun design-rakennukseen sisään astuessa yllättyy, sillä heti eteisessä joka suunnasta avautuu lämminhenkinen ja kotoisa kirjaston arki. Oikealla puolella on huone, jossa on alkamassa kunnan asukaspuiston järjestämät vauvatreffit. Vasemmalla Porkkala-salissa taiteilija on ripustamassa näyttelyä. Aulan yläpuolella on taiteilija Petri Vainion teos, katosta roikkuvat pitkät vanerisuikaleet. Niiden alla kävelee asiakkaita hakemaan kirjaston kahvilasta sämpylöitä. Eväät kiikutetaan viereiseen kahvioon ja lukutilaan, jonka suurista ikkunoista näkyy aivan vierustalla olevan kirkon suuri kivimuuri.
Yllättävä vieras
Ensin kirjastoa kävi arvioimassa Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon esiraati. Raati tuli alkusyksystä paikalle toisen kerran, mutta nyt mukana oli eräs arvovieras, jonka tulosta ei kirjastossa tiedetty mitään. Kirjaston johtajaa Jaana Heimoa harmittaa, sillä hän oli samaan aikaan kiinni muissa tehtävissä eikä ehtinyt tervehtiä tulijoita. Vieraat vastaanottanut kirjastonhoitaja Sanna Pääkkökään ei tunnistanut vierasta maskin takaa. Vieras osti mustikkamuffinsin ja kuuli lukiolaistytön sanovan, miten ihana paikka kirjasto on. Hän ihmetteli, miten iloisella mielellä paikallinen koululaisten ryhmä oli vieraillessaan kirjastossa. Vierailija oli filosofi Esa Saarinen, joka lokakuussa palkitsi kirjaston kilpailun voittajaksi. Perusteluna oli, että Fyyrissä “Kyse on ilmapiirin vaalimisesta ja kohtaavuudesta ja siitä elintärkeästä yhteisöilmiöstä mikä syntyy, kun ihmiset kokevat omakseen jonkin mikä yhdistää.”
Työntekijät
Kirkkonummen kirjasto on ollut auki vuoden ajan. Vuosi on ollut tavallisessa kirjastossakin poikkeuksellinen, mutta Kirkkonummella se on ollut suorastaan eriskummallinen, jos ottaa huomioon kansainväliset mediavierailut ja palkinnot. Kirjaston työntekijät kertovat, että heille uuden kirjaston lumo ei ole vieläkään haihtunut.
“Joka kerta kun tulen töihin, tulee harmoninen ja ihana olo”, kirjastonhoitaja Sanna Pääkkö kommentoi.
Haastattelupäivänä on kulunut vuorokausi arkkitehtuurikisan voitosta, ja moni tuttu asiakas onnittelee kirjaston väkeä. Asiakkaiden on helppo olla tekemisissä työntekijöiden kanssa matalien ja keveiden tiskien yli. Onnittelijoita ja ihastelijoita kuulemma riittää. Asiakkaat ovat jopa tuoneet kukkia. Muualta Suomesta asti on tultu varta vasten katsomaan kirjastoa.
Kekseliäitä tiloja
Kirjastossa on kaksi tilaa, joissa voi pitää musiikkiesityksiä. Toinen on lukuportaat keskellä kirjastoa. Toinen on parketilla pinnoitettu, juhlallinen ja äänieristetty Mörne-sali, jossa on Kirkkonummelta kotoisin olevan Koneen yrittäjäsuvun lahjoittama flyygeli. Ryhmä koululaisia kävelee saliin sisään. Kolmasluokkalainen tyttö kertoo, että hänen orkesterillaan on täällä keskiviikkoiltaisin harjoitukset. Kirjastonjohtaja Jaana Heimon mukaan on aivan olennaista, että muut kunnan toimijat hyödyntävät tällä tavoin kirjastoa.
“Tämä oli varmasti yksi suurimpia syitä, miksi kirjastolle saatiin rahat.”
Kirjaston hinta oli 20 miljoonaa euroa. Kustannukset nousivat, ja alkuperäinen rakennuttaja Omera ehti mennä välissä konkurssiin. Työn viimeisteli rakennusyhtiö SRV.
Työntekijät venyvät
Kirkkonummella on 40 000 asukasta, joita palvelee Fyyrin lisäksi kaksi lähikirjastoa ja kirjastoauto.
Fyyrissä työntekijöitä on 23 sekä lisäksi musiikkileikkikoulun, asukaspuiston, kahvilan ja nuorisopalvelun työntekijät. Tarve lisätyövoimalle on kova. Nyt aukioloaikoja ei ole voitu laajentaa, vaan samat ajat ovat olleet käytössä vuosikymmenet.
“Kovasti venytään”, Heimo kuvailee työntekijöiden kuormitusta.
Imuroinnissa auttaa robotti nimeltä Aki.
Yksityiskohtia
Tiloihin on satsattu pieniä upeita yksityiskohtia myöten.
Askarteluhuone Värkkäämön lattiassa on viemäri, jotta vauvojen värikylpyjen vesi saadaan kätevästi huuhdottua pois. Viereinen kirjavinkkaukselle tarkoitettu huone puolestaan muistuttaa tammilauteiden puolesta kovasti saunan lauteita, mutta Oodin tapaan sieltäkin puuttuu kiuas. Satuhuoneessa isot valokuutiot, vihreä luolamaisuus ja luontoäänien maisema luovat tunnelmaa. Lastenosastolle on matala sisäänkäynti, josta lapset voivat oikaista sisään ennen aikuisia.
Toisen kerroksen musiikki- ja mediaosaston edustalla ja studiotilojen vieressä on lukuterassi. Sen yläpuolella katto muodostaa näyttävän aukon, mutta sateella kirjan sivut saattaisivat kastua. Terassin akustiikka teki vaikutuksen siellä vierailleeseen kuoroon.
“He huomasivat, että täällähän on hyvä akustiikka ja alkoivat spontaanisti laulaa”, Jaana Heimo sanoo.
Kaikkein vaikuttavin tila on kuitenkin hiljainen lukutila, johon mahtuu noin 15 ihmistä. Kohottavaan tunnelmaan yltävässä kirjastossa hiljainen lukutila tarjoaa poikkeuksellisen elämyksen. Tekee mieli pysähtyä ja arvostaa hetki sitä, että tällaisiin paikkoihin uskalletaan satsata isoja summia rahaa.
Väistötilat
Samalla paikalla aiemmin ollut noin puolta pienempi pirjasto muutti vuonna 2017 remontin ja rakentamisen ajaksi kolmeen eri väistötilaan. Yhdessä paikassa oli aikuisten aineisto, toisessa lasten ja kolmanteen muutti hallinto. Muutosta seurasi aineiston entistä tehokkaampi karsiminen, mikä näkyy Fyyrin hyllyjen sopivana väljyytenä.
“Poistamme vähintään sen verran kuin uutta tulee. Poistamisen kulttuuri on ollut Kirkkonummella aina vahva”, Jaana Heimo sanoo.
Myös turhaa paperin käyttöä vältetään. Kaikki tieto on sähköisillä isoilla inforuuduilla.
Vanha keltatiilinen rakennus jäi uuden rakennuksen sisään. Fyyri on nyt ollut avoinna vuoden. Avajaisvuoden humua on varjostanut tietysti myös koronapandemia, joka sulki Kirkkonummellakin ovet ja toi rajoituksia käyttöön vielä viime kesään asti.
“Vasta nyt tuntuu siltä, että olemme pääsemässä takaisin normaaliin arkeen. Tänä syksynä aloitimme lukupiirejä, runopiirejä ja satutunteja. Pääsemme kokeilemaan, miten tämä tila toimii.”
Tulevaisuus ja turismi
Fyyrillä on nyt valtavasti nostetta. Harjoittelupaikat täyttyvät hakijoista ja paikalliset tuovat ulkomaiset vieraansa ensi töikseen ihmettelemään kirjastoa. Visit Kirkkonummi -sivulla Fyyrillä on jo oma paikkansa, mutta Jaana Heimon mukaan kirjaston rooli kunnan matkailuvalttina voisi olla vielä nykyistäkin suurempi. Onhan kirjastosta ollut jo juttuja monissa ulkomaisissa lehdissä, kuten espanjalaisessa El Paisissa ja Italian Elle Decorissa.
Jaana Heimo on ollut kirjastoalalla lähes 40 vuotta ja Fyyri on hänen uransa huipennus. Nyt hänen roolinsa on olla virkaatekevä johtaja, ja jatko selviää pian. Eläkeikään on aikaa viisi vuotta, ja hän haluaa olla sen ajan Fyyrissä.
“Toivon, että viiden vuoden päästä asukkaat ovat ottaneet tämän vielä enemmän omakseen, ja järjestävät tapahtumiaan täällä. Tämä saa olla vielä enemmän olohuone ja tekemisen paikka”, Heimo sanoo.
