Karanteeni piirtää tarkan ja yksityiskohtaisen kuvan viime vuosikymmenien pelätyimmästä taudista, aidsista. Kirja kertoo myös monta koskettavaa tarinaa siitä, millaista elämä hivin kanssa voi olla.
Karanteeni piirtää tarkan ja yksityiskohtaisen kuvan viime vuosikymmenien pelätyimmästä taudista, aidsista. Kirja kertoo myös monta koskettavaa tarinaa siitä, millaista elämä hivin kanssa voi olla.
Hanna Nikkasen ja Antti Järven Karanteeni on juuri niin hyvin kirjoitettu tietokirja kuin kahdelta tutkivalta journalistilta vain voi odottaa. Fakta ja tarinallisuus yhdistyvät teoksessa saumattomasti ja lukija ahmii kirjan hetkessä. Haastateltaviksi on löytynyt paljon mielenkiintoisia ihmisiä, joilla on kaikilla omanlainen suhteensa hiviin. Mukaan mahtuu niin hiv-tutkijoita, sairaanhoitajia, homoaktivisteja kuin itse sairastuneita ja heidän läheisiään.
Kirja kertoo paitsi 1980-luvun ensimmäisten aids-potilaiden kohtaamasta syrjinnästä niin myös siitä, kuinka hiv on Suomessa edelleenkin tabu. Vaikka nykyisillä lääkkeillä virus pysyy hyvin aisoissa ja hiv-positiiviset voivat elää lähes normaalia elämää, harva uskaltaa kuitenkaan kertoa diagnoosistaan edes lähipiirilleen.
Karanteeni on äärimmäisen tärkeä kirja, sillä se ravistelee hivin ympärille kiertynyttä stigmaa. Se kertoo tarinoita tavallisista ihmisistä ja heidän sairauden varjostamasta arjestaan. Välillä sairastuneiden yksinäisyys ja eristäytyneisyys itkettää ja herättää lukijassa ärtymystä: Miksei hivistä voitaisi puhua jo ääneen? Samalla tavalla suoraan ja ihmisiä kunnioittavasti niin kuin Karanteeni tekee?
