Aaltosen kirja antaa lukijalle eväitä tutkia eri aikakausien kirjastorakennuksia uusin silmin.
Hanna Aaltosen artikkeli suomalaisista kirjastotiloista ilmestyi alun perin suomeksi vuonna 2009 Ilkka Mäkelän toimittamassa Suomen yleisten kirjastojen historia -opuksessa. Tänä vuonna artikkeli julkaistiin englanninkielisenä käännöksenä itsenäisenä, pehmeäkantisena ja musta-valkokuvituksin varustettuna kirjana. Tähän kirjaan Aaltonen on hiukan myös päivittänyt tekstin tietoja.
Hanna Aaltosen katsaus kirjastotiloihin etenee kronologisesti ja on rakenteeltaan selkeä. Sujuvaa tekstiä on nautinto lukea, myös englanniksi. Faktojen esittelyn lisäksi Aaltonen löytää mielenkiintoisia kehityslinjoja ja uskaltaa vetää johtopäätöksiä Suomen kirjastorakentamisen tilasta eri vuosikymmeninä. Hän pohtii maaseudun ja kaupungin eroja, esittelee onnistuneita ja myös vähemmän onnistuneita kirjastorakennuksia eri puolilta Suomea sekä vertaa Suomen kirjastorakentamisen tilaa kansainväliseen kehitykseen. Myös valtion rahoituksen ja ohjauksen vaikutus kirjastorakentamiseen tulee hyvin esille. Muutama merkittävä arkkitehti, etunenässä Alvar Aalto, saa kirjassa tilaa, mutta pääpaino on itse rakennuksissa ja rakentamisessa, ei arkkitehdeissä.
Aaltosen kirja on innostava ja kiinnostava ja antaa lukijalle eväitä tutkia eri aikakausien kirjastorakennuksia uusin silmin. Onko pohjaratkaisu perinteinen suorakulmio vai jotain muuta? Miten kirjastotilaa hallitaan, onko se avointa? Miten osastot on sijoitettu, onko tilassa korkeuseroja?
The Finnish Library Space on oivallinen yleiskatsaus kirjastotilojen historiaan Suomessa. Se myös herättää, ainakin kirjastolaislukijassa, tiedonjanon, halun tietää enemmän niin arkkitehdeistä kuin itse kirjastorakennuksista.
Uusimpien kirjastorakennusten, kuten esimerkiksi Turun kaupunginkirjaston, parempi esittely olisi mielestäni ollut paikallaan – mutta toisaalta niiden lopullisen arvon ja aseman Suomen kirjastorakentamisen historiassa näyttää vasta aika.
