Lukemisen vaikeuksista ei enää tarvitse näyttää todistusta, mikä on helpottanut esimerkiksi koululaisten pääsyä selkokirjallisuuden pariin.
Mikä ihmeen Celia? Tällaisen kysymyksen voi ehkä kuulla, jos satunnaiselle tuttavalle mainitsee organisaation nimeltä Celia. Monilla voi kuitenkin olla perhe- tai ystäväpiirissä henkilöitä, jotka terveydellisistä syistä ovat oikeutettuja Celian palveluihin, vaikka eivät sitä itse tiedä.
Celia tunnettiin aiemmin näkövammaisten kirjastona. Se on nykyisin monipuolinen saavutettavan kirjallisuuden asiantuntijakeskus. Celia palvelee kaikkia, joilla on ongelmia lukemisessa.
Celia tuottaa ääni- ja pistekirjoja sekä tarjoaa neuvontaa ja ohjeistusta saavutettavuuteen liittyvissä asioissa.
”Kirjastopalvelujen lisäksi edistämme saavutettavuutta laajemmin yhteiskunnassa ja erityisesti julkaisemisen osalta”, kertoo Celian asiakkuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Rauha Maarno.
”Celiassa työskentelee myös saavutettavuusasiantuntijoita. He tekevät yhteistyötä esimerkiksi kustantajien kanssa ja edistävät sitä, että julkaistavat kirjat ja muut sisällöt olisivat jo valmistuessaan saavutettavia.”
Kirjastoalalla Maarno tunnetaan siitä, että hän työskenteli aiemmin Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtajana.
Neuvontaa ja toimittamista
Celiassa työskentelee yhteensä noin 45 henkilöä. Toinen puoli toiminnasta on neuvontaa, kirjastopalveluita ja asiakastyötä. Toinen puoli ovat sisällöt ja saavutettava toimittaminen, johon kuuluvat kokoelmiin liittyvät tehtävät, kuten kirjavalinnat ja kirjojen tuotanto. Lisäksi Celiassa on tukiyksiköitä, kuten IT-palvelut ja asiakkuudenhallinta.
Aineistojen hankinnassa iso merkitys on yhteistyöllä. Kaupallisessa äänikirjassa ja Celian saavutettavassa äänikirjassa on sama luenta. Näin vältetään päällekkäistä työtä.
Maarno painottaa yhtenä Celian erityispiirteenä työyhteisön moniammatillisuutta, joka liittyy esimerkiksi oppimateriaalien tuottamiseen.
”Vaikka hankimme paljon aineistoja alihankkijoilta, tuotamme myös itse oppimateriaaleja. Meillä on esimerkiksi suunnittelijoita, jotka tuottavat oppimateriaaleja pistekirjoituksella.”
Celiassa tehdään myös perinteisempää kirjastotyötä, johon tarvitaan siihen liittyvää osaamista.
”Esimerkiksi kokoelmien hoitoon liittyy aineistonvalinta, jota tehdään aika paljonkin, koska joudumme tarkkaan valitsemaan mitä aineistoja voimme hankkia.”
Tunnukset lähikirjastosta
Celian yhteistyö eri toimijoiden kanssa on viime vuosina kasvanut merkittävästi.
”Yhteistyötä yleisten kirjastojen kanssa on ollut jo pitkään. Tämä tarkoittaa, että oman lähikirjaston kautta voi saada tunnukset Celianet-palveluun ja tulla siten palvelun käyttäjäksi. Nykyisin yhteistyötä on myös koulujen kanssa. Niissä lähinnä erityisopettajat ohjaavat oppilaita Celian asiakkaiksi. Kyse on pääasiassa lukivaikeuksista. Myös lähes kaikkien korkeakoulujen kanssa on tehty sopimus, jonka mukaan opiskelijoille voidaan tarvittaessa tehdä tunnukset Celianet-palveluun.”
Lukemisesteen aiheuttavien syiden kirjo on hyvin laaja, eikä syytä nykyisin tarvitse todistuksella erikseen osoittaa. Käyttötarve käydään kirjastossa läpi keskustelun muodossa.
”Kaikki yhteistyökumppanimme kertovat asiakkaille Celian kirjojen käyttöehdoista. Toimintamme perustuu tekijänoikeuslain poikkeukseen. Lain perusteella tuottamamme sisällöt on rajattu vain lukemisesteisten henkilöiden käyttöön”, Rauha Maarno sanoo.
Nykyinen malli, jossa todistuksia lukemisesteestä ei vaadita, on helpottanut merkittävästi kohderyhmiin kuuluvien henkilöiden pääsyä Celian palveluiden piiriin. Esimerkiksi Ruotsissa sama käytäntö on ollut jo vuosikymmeniä. Suomessa se on ollut käytössä viime vuosikymmenen alusta. Toimintamalli avattiin kouluille vuonna 2018.
Chatissa ja puhelimitse
Celialla ei ole fyysistä toimipistettä, jossa asioida, vaan asiakastyö tapahtuu chatissa tai puhelimitse. Lisäksi asiakastyötä voidaan tehdä vaikkapa Facebookin tietyissä ryhmissä, joissa vastataan asiakkaiden kysymyksiin. Käytännössä asiakastyö tapahtuu suurelta osin yhteistyökumppaneiden välityksellä eli muissa kirjastoissa ja kouluissa, joissa tehdään tunnukset asiakkaille ja opastetaan käyttämään Celian palveluita.
”Meidän asiakastyötämme on toki myös kirjastojen ja muiden yhteistyökumppaneiden neuvominen. Tämä liittyy sekä saavutettavuuteen että asiakkaiden kohtaamiseen kirjastoissa, miten esimerkiksi asiakas rekisteröidään Celianetin käyttäjäksi ja mitä muuta asiakastilanteissa tulee huomioida.”
Suurin osa Celian palveluiden käytöstä on äänikirjojen käyttöä. Pistekirjojen käyttäjiä on hyvin pieni määrä asiakkaista. Äänikirjoja voi tilata myös CD-levyinä.
Iloa äänikirjoista
Celialla on tällä hetkellä noin 69 000 henkilöasiakasta ja noin 4000 yhteisöasiakasta. Asiakasmäärissä on tapahtunut merkittävää kasvua viimeisten kymmenen vuoden aikana. Aiemmin toiminta oli keskitetty Helsinkiin, mutta nykyisin voidaan kattavan verkoston avulla tarjota Celian palvelut niitä tarvitseville ympäri maata.
Rauha Maarno iloitsee nykyisestä äänikirjabuumista, joka on valtavasti lisännyt tietoisuutta äänikirjoista.
”Äänikirja on etabloitunut eikä äänikirjan kuuntelua enää kyseenalaisteta samalla tavalla kuin aiemmin. Vieläkin tosin käydään keskustelua siitä, onko kuunteleminen verrattavissa lukemiseen, mutta ei enää samalla tavalla kuin vielä muutamia vuosia sitten. Meidän asiakkaillemme kuunteleminen on aina ollut täysin verrattavissa lukemiseen, koska se on ollut ainoa vaihtoehto. Nykyisin tiedostetaan paremmin, että äänikirjat ovat monille erinomainen juttu ja sitä pitää tukea eri tavoin. Tämä palvelee Celian tavoitteita ja samalla meidän asiakkaitamme. Toki asiakkaamme käyttävät myös kaupallisia palveluita meidän palveluidemme lisäksi.”
Celian toimintaa koskeva lakiuudistus tulee voimaan ensi vuoden alusta.
”Celian päätehtävänä säilyy kirjastopalveluiden tuottaminen ja kehittäminen lukemisesteisille ihmisille. Lakiuudistuksen myötä nimi vaihtuu Saavutettavuuskirjasto Celiaksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana olemme rakentaneet mittavaa yhteistyötä kirjastojen ja koulujen kanssa. Uuteen lakiin on nyt ensi kertaa kirjattu säännös yhteistyöstä. Yhdessä tavoitamme eri tavoin lukemisesteiset ihmiset entistä paremmin”, kertoo Celian johtaja Minna von Zansen.
Mikä Celia?
- Saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus, joka on osa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinonalaa.
- Tuottaa vuosittain saavutettavaan muotoon noin 30 prosenttia kaikesta Suomessa julkaistusta kauno- ja tietokirjallisuudesta.
- Valikoimassa on noin 45 000 äänikirjaa, joita voi kuunnella suoraan netistä.
- Celian kirjoja voivat käyttää kaikki, joille tavallisen kirjan lukeminen on vaikeaa lukivaikeuden, sairauden, vamman tai vastaavan syyn vuoksi.
