Suomalaisten rakkaus kirjastoihin näkyy Espanjan Fuengirolassa, jossa vapaaehtoisesti ylläpidetyt kirjastot palvelevat lukijoita. Koronan jäljet näkyvät kansainvälisen kirjaston toiminnan hiipumisessa.
Aurinkorannikon vetovoiman ymmärtää, kun saapuu helmikuun alkupuolella Fuengirolaan 25 asteen lämpöön. Ulkokahviloiden pöydät ovat täynnä ihmisiä. Takit on heitetty tuolien selkänojille, ja kasvot on käännetty kohti aurinkoa. Fuengirolan rantakatua reunustavat palmupuut, suuret hotellit ja kerrostalot. Niiden taustalla siintää vuoria. Merenrannalla näkee jo muutamia innokkaita auringonottajia.
Espanjan Aurinkorannikolla asuu talvisin 20 000 – 30 000 suomalaista, eli noin Riihimäen kokoisen kaupungin verran. Valtaosa kuitenkin viettää Espanjassa vain osan vuodesta. Harva rekisteröityy, vaikka asuisikin säännöllisesti Espanjassa. Tästä syystä arviot suomalaisten lukumäärästä vaihtelevat huomattavasti.
Fuengirola on yksi suurimmista suomalaiskeskittymistä Suomen rajojen ulkopuolella. Kaduilla on mahdotonta kulkea kuulematta suomea. Yksi kaduista on nimetty Avenida Finlandiaksi.
Valtaosa Fuengirolassa asuvista suomalaisista on eläkeläisiä, mutta paikka on alkanut kiinnostaa myös työikäisiä ja lapsiperheitä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että suomalaisen koulun kaikki oppilaspaikat ovat täynnä. Etätöiden yleistymisen ja helpottumisen myötä talvi-Suomea aurinkoisempien alueiden houkutus on entisestään kasvanut.
Suomenkielisiä kirjoja
Toisin kuin muualla Espanjassa, Fuengirolassa on helppo löytää suomenkielisiä kirjoja. Fuengirolassa sijaitsee Biblioteca Internacional eli kansainvälinen kirjasto, joka toimii espanjalaisen Biblioteca Francisco de Quevedo -kirjaston yhteydessä. Kuka tahansa saa kirjastokortin henkilöllisyystodistusta näyttämällä. Lisäksi tarvitaan vain valokuva.
Kirjasto sijaitsee samassa rakennuksessa kuin Los Bolichesin kauppahalli. Matka kirjastoon käy eksoottisten kalatiskien ja runsaiden hedelmä- ja vihanneskojujen ohitse.
Kansainvälisessä kirjastossa on Biblioteca Nordicaksi nimetty pohjoismaalaisen kirjallisuuden osasto. Se sijaitsee varastohuoneessa. Oikea paikka löytyy helposti, mutta kansainvälisen kirjaston ovi on lukossa, eikä ovessa ole tietoa aukioloajoista.
Tiedustelen asiaa käytävän toisella puolella sijaitsevasta espanjalaisesta kirjastosta. Kielimuuri vaikeuttaa keskustelua, mutta saan tietää, että kansainvälinen kirjasto on ollut pitkään suljettu koronan vuoksi.
Kirjastovirkailija tulee esihenkilöltä luvan saatuaan aukaisemaan oven ja pääsen kurkistamaan kirjastoon. Kirjasto näyttää hylätyltä, aivan kuin se olisi suljettu yllättäen. Hyllyillä ja pöydillä on runsaasti suomalaisia kirjoja. Pienen kirjastotilan opasteet ovat suomeksi ja kirjoja on kotoisasti myös Vaasan leipomon punaisissa kuljetuslaatikoissa.
Vuonna 2009 perustettu pohjoismaisen kirjallisuuden erityisosasto Biblioteca Nordica oli aktiivisessa käytössä koronapandemian alkamiseen asti. Kirjastossa on suhteellisen suuri suomalaisten kirjojen kokoelma, jota on ylläpidetty vapaaehtoisten suomalaisten voimin. Nyt kirjaston suomalaisia kirjoja saa lainaksi, jos erikseen pyytää espanjalaisen kirjaston puolelta virkailijaa avaamaan oven.
Haluaisin tietää lisää Biblioteca Nordican ja koko kansainvälisen kirjaston kohtalosta. Miksi kansainvälinen kirjasto on vielä kiinni, vaikka espanjalainen kirjasto on jo auki? Virkailija kertoo, että suurempi ja useampia kieliryhmiä palveleva kansainvälinen kirjasto on suunnitteilla muualle kaupunkiin. Suunnitelmat ovat vasta alkuvaiheessa, ja uuden kansainvälisen kirjaston avaaminen voi viedä vuosia. Vaivalloinen keskustelumme keskeytyy, kun virkailija kiiruhtaa palvelemaan espanjalaisia asiakkaita.
Vapaaehtoisten voimin
Kansainvälinen kirjasto ei kuitenkaan ole ainoa paikka, josta lainataan suomenkielisiä kirjoja. Los Bolichesin evankelis–luterilaisessa seurakuntakodissa ja suomalaisten jäsenyhdistyksessä Suomelassa on molemmissa pienet kirjastot, jotka ovat avoinna monta kertaa viikossa.
Fuengirolan suomalaiskirjastojen kantava voima on vapaaehtoistyö. Keskustassa sijaitsevassa seurakuntakodissa kirjasto on kotoisasti kahvilapöytien vieressä. Niistä kuuluu iloinen puheensorina. Pöydät ovat täynnä ruokailevia ja kahvittelevia suomalaisia.
”Vapaaehtoiset saavat kahvia, pullaa ja hyvää seuraa. Monista kirjaston asiakkaista tulee hyviä tuttavia, joiden kanssa istutaan kahvilan pöydässä juttelemassa”, sanoo pitkään seurakuntakodissa vapaaehtoistyötä tehnyt Pirjo Laurila.
Kirjat lahjoituksena
Suomelassa on arviolta 6000 ja seurakuntakodissa noin 4500 kirjaa. Kirjat ovat pääosin lahjoituksia. Tasainen kirjavirta on taattu, sillä suomalaiset tuovat mukanaan kirjoja, joita he eivät halua enää viedä takaisin Suomeen. Pitkään alueella asuneet suomalaiset lahjoittavat toisinaan koko kotikirjastonsa muuttaessaan takaisin Suomeen. Kovin kysyntä on uutuuskirjoille, etenkin dekkareille.
Suomelan ja seurakuntakodin kirjastoissa ei ole käytössä kirjastojärjestelmää, kirjastoluokitusta, hakutoimintoja, kokoelmapolitiikkaa, vuosibudjettia tai muita ammattimaisen kirjaston tunnusmerkkejä. Silti toiminta sujuu hyvin vuosikymmenten kokemuksella. Suomelassa yhdistyksen jäsenkortti toimii kirjastokorttina. Vihkoon merkitään jäsenkortin numero ja kirjan nidetunnus.
Seurakuntakodissa koronan alkaessa luovuttiin lainauksen kirjanpidosta kokonaan, jotta kontaktit saatiin pidettyä mahdollisimman vähäisenä. Lainaus perustuu luottamukseen siitä, että kirjat palautetaan. Laina-aikaakaan ei ole tarkkaan määritelty.
”Kynnys lukemiselle on niin matala, että sitä ei ole ollenkaan”, sanoo seurakuntakodin kirjaston vapaaehtoisena työskentelevä Marja-Liisa Halonen.
Toiminta jatkuu
Fuengirolassa näkee miten suomalaiset arvostavat kirjastoa. Jos sellaista ei ole, se perustetaan vapaaehtoisten voimin. Fuengirolassa vapaaehtoiset ovat vuosien ajan pyörittäneet peräti kolmea kirjastoa, kun nyt suljettu Biblioteca Nordica lasketaan mukaan.
Vaikka tulevaisuudessa kaupunkiin rakennettaisiin uusi kattavampi ja ammattimaisesti hoidettu kansainvälinen kirjasto osana espanjalaista kirjastoverkkoa, se tuskin vähentää seurakuntakodin ja Suomelan kirjastojen kysyntää.
Vuosikymmeniä jatkunut toiminta säilyy niin kauan kuin vapaaehtoisia riittää ja matkailijoiden kirjalahjoitukset jatkuvat. Hyvät aukioloajat ja sijainti sekä kiinnostava kirjakokoelma takaavat sen, että kirjastot ovat jatkossakin keskeinen osa suomalaisyhteisön elämää.
