Lokakuussa 2024 lähetin kirjastonjohtajallemme ehdotuksen:
“Ehdotan että Asikkalan kirjasto käynnistää hankkeen, jossa tallennetaan paikallisten asukkaiden kertomia elämäntarinoita tehtyjen haastattelujen avulla. Nämä tarinat julkaistaan äänipodcastina, kaikkien kuunneltavaksi verkkoon. Hankkeen tavoitteena on kerätä ja säilyttää Asikkalan alueen kulttuuriperintöä sekä tarjota asukkaille mahdollisuus jakaa omia elämäntarinoitaan ja muistojaan laajemman yleisön kanssa, sekä tutustua paikallisten vivahteikkaisiin vaiheisiin.”
Ajatus tähän kumpusi omasta kokemuksestani. Olin aiemmin löytänyt digitoidun kasettikirjeen sekä videotallenteita, joissa nyttemmin jo edesmenneet isovanhempani kertoivat elämästään ja vaiheistaan esimerkiksi sodassa. Niiden kuunteleminen herätti paljon muistoja. Samalla tajusin, miten arvokkaita tällaiset tallenteet voivatkaan olla.
Ehdotuksesta syntyi lopulta kirjastoomme Tarinat talteen -niminen hanke, jonka näkyvin osa on Asikkalan aarteet -podcast. Samalla mediaohjaajan työpöydälle tipahti jälleen yksi uusi tuotanto.
Tähän mennessä olenkin haastatellut, editoinut ja julkaissut yhdeksän jaksoa Asikkalan aarteita. Siinä kerrotuissa tarinoissa on käsitelty muun muassa sodanjälkeistä aikaa, työelämää, perhettä, elinkeinoja, harrastuksia ja elämää Asikkalassa eri vuosikymmeninä. Välillä on naurettu ja välillä liikututtukin. Jokainen haastattelu on ollut erilainen. Haastatellun ihmisen kuuloinen.
Yksi asia on kuitenkin yhdistänyt niitä kaikkia: Aarteissa vieraana olleet ihmiset ovat halunneet kertoa tarinansa sellaisena kuin sen itse kokivat. Omalla suullaan.
Olen usein kysynyt Aarteilta haastattelun jälkeen, miltä kokemus tuntui. Palaute on ollut lähes poikkeuksetta myönteistä. Moni on kertonut nauttineensa siitä, että sai palata omiin muistoihinsa ja käydä elämäänsä läpi. Monelle on ollut tärkeää myös se, että oma tarina jää talteen hyvälaatuisena haastatteluna tulevia sukupolvia varten.
Myös kirjaston asiakkaat ja muutkin kuulijat ovat löytäneet podcastin. Asiakaspalvelussa saan säännöllisesti kiittävää palautetta ihmisiltä, jotka ovat kuunnelleet jaksoja. Parhaimmillaan niitä on tullut useita viikossa. Erityisen ilahduttavaa on ollut huomata, kuinka kiinnostuneita ihmiset ovat oman kotiseutunsa historiasta ja täällä eläneistä ihmisistä ja heidän vaiheistaan.
Siksi uskon, että samanlainen toiminta voisi toimia lähes missä tahansa Suomen kunnassa. Jokaisella paikkakunnalla on omat tarinansa, muistonsa ja persoonansa. Kaikki niistä eivät päädy historiankirjoihin, muistelmiin tai virallisiinkaan asiakirjoihin. Moni tärkeäksi koettu asia on säilössä vain ihmisten omissa muistoissa.
Monessa kirjastossa on kotiseutukokoelma. Niihin kerätään useimmiten kirjoja ja lehtiä, ehkä jopa valokuvia ja erilaisia dokumentteja. Mielestäni myös ihmisten muistot kuuluvat kotiseutuaineistoon. Äänitetty tai videoitu haastattelu on samalla sekä kulttuuriperintöä että historiallinen kurkistus ajankuvaan sellaisena kuin aikalainen sen on kokenut.
Asikkalassa elämäkerrat ja paikallishistoriaa käsittelevät kirjat kuuluvat muutenkin kirjaston lainatuimpiin aineistoihin. Kiinnostus menneeseen aikaan ei ole kadonnut. Itse asiassa edelleen digitalisoituvana aikana ihmiset tuntuvat etsivän vielä enemmän yhteyttä omaan kotipaikkaansa ja sen historiaan.
Tässä näen myös yhden kirjastojen tulevaisuuden suunnan. Kirjaston perustehtävä ei ole muuttunut, mutta välineet ovat. Aineistojen hankinnan, kuvailun ja säilyttämisen rinnalle on tullut uusia tapoja tallentaa ja välittää myös kirjastojen itsensä tuottamia sisältöjä. Näin vaalitaan kulttuuriperintöä. Podcastit, videot ja muut digitaaliset julkaisut ovat tämän ajan välineitä tehdä samaa työtä, jota kirjastot ovat tehneet jo pitkään.
Asikkalan aarteiden kohdalla kyse ei lopulta ole ollut vain podcastista. Kyse on ollut ennen kaikkea kuuntelemisesta. Siitä, että vieraan elämässä tapahtuneille asioille annetaan aikaa ja foorumi saada ne esiin.
Ehkä juuri tavallisissa elämäntarinoissa onkin jotain erityisen arvokasta. Ne kertovat, millaista elämä täällä oikeasti on ollut, ei siitä millaisena historiantutkija sen on kuvaillut. Ja aivan kuin tarujen kalleuksien, myös Asikkalan aarteiden arvo vain kasvaa vuosien vieriessä.
Podcastin koti löytyy täältä.
Blogitekstin on kirjoittanut Asikkalan kirjaston mediaohjaaja Heikki Marjomaa.