Kirjastoseuran koulutus- ja tutkimustyöryhmän Kirjastopäivillä Kuopiossa järjestämässä Speed dating -tapahtumassa keskusteltiin kirjastotyön tulevaisuudesta kahdeksan työryhmän ennakkoon laatiman väittämän avulla. Aiheena olivat mm. tekoälyn kehitys, päättäjien lobbaaminen sekä kirjastotilojen kehittäminen. Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille antoisasta tilaisuudesta!
Kuntapäättäjien kirjastomuistot päivitettävä nykyaikaan
Kirjastoalan ammattilaisia puhutti tapahtumassa kuntapäättäjien kirjastotuntemus ja sen parantaminen. Monella päättäjällä on kirjastoammattilaisten kokemusten mukaan nostalginen ja kapeaksi jäänyt käsitys kirjastosta lapsuusajan muistoihin perustuen. Päättäjillä vaikuttaa olevan kirjastosta ja kirjastoammattilaisuudesta voimakkaitakin mielipiteitä riippumatta siitä, käyttävätkö he kirjastopalvelua vai eivät.
Kuntien välillä oli havaittavissa myös eroja ja keskusteluissa nostettiinkin esille rohkaisevina esimerkkeinä muun muassa Joensuun seutukirjaston “Kutsu kuntapäättäjä kylään” -konsepti sekä Helsingin kulttuuripormestarin kirjastokierrokset. Tietoisuuden lisääminen kirjastojen yhteiskunnallisen aseman merkityksestä ja sen ymmärtämisestä koettiin tarpeellisena. On tärkeää, että kirjastot itse tutustuttavat aktiivisesti päättäjiä toimintaansa sekä nykykirjaston monipuoliseen tehtäväkenttään.
Kirjastomuistojen päivittämiselle kehiteltiin keskusteluissa yksinkertainen resepti. Ensin on mietittävä, mitä haluamme päättäjien tietävän ja miksi. Sen jälkeen pohditaan, ketkä ovat kunnassa vaikuttavimmat poliittiset päättäjät, joihin kannattaa lähteä ensisijaisesti vaikuttamaan ja miten päättäjiä lähestytään heitä kiinnostavalla tavalla.
Kirjasto houkuttelee osaajia myös jatkossa
Tulevaisuuden kirjastoissa tarvitaan alan ammattilaisten mukaan joustavuutta, kokeilukulttuuria ja oman osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Tehtävänkuvien uusiutuessa ja hallittavien asioiden lisääntyessä erilaisten koulutusten merkitys kasvaa. Kuntatalouden tiukentuminen asettaa omat haasteensa osaamisen kehittämiselle, mutta tulevaisuuden kirjastoammattilainen ei voi olla vain yhden asian asiantuntija, vaan eri asioissa luoviva moniosaaja. Tämän vuoksi niin omaehtoinen kuin työnantajan järjestämät koulutukset ovat keskeisessä roolissa.
Kirjastoalan vetovoiman nähdään houkuttelevan yhä ammattilaisia, jotka arvostavat työssään luovuutta ja työn merkityksellisyyttä sekä henkilöstön moninaisuutta. Ammattilaiset kokevat, että kirjastoalalla työntekijä voi olla sellainen kuin on ja monenlainen osaaminen nähdään voimavarana. Kirjastotyön arvomaailma koetaan myös hyvin tärkeäksi, sillä työ antaa mahdollisuuden edistää demokratiaa ja tasa-arvoa. Ala ei pysty kilpailemaan osaajista palkalla, vaan vahvoilla, positiivisilla arvoilla, jotka koskettavat jokaista kansalaista.
Tekoälyn kehitys tulee muuttamaan työn luonnetta
Tekoälytyökalujen hyödyntäminen kirjastotyössä herätti pöytäryhmissä runsaasti keskustelua. Nykyaikaisena ja käyttökelpoisena pidetty tekoäly tunnistettiin hyödylliseksi välineeksi arkisessa kirjastotyössä. Tekoälystä koetaan olevan apua esimerkiksi tiedonhankinnassa ja sisältöjen suosittelussa. Vaikka tekoälyyn kohdistetaan paljon odotuksia, se ei jatkossakaan korvaa ihmisten välistä kohtaamista. Keskusteluryhmissä heitettiin myös ilmoille kysymys: minkälaisen roolin voimme itse ottaa tekoälyn vaikutuksesta kirjastotyössä ja kuka kehittää kirjastoalan tekoälytyökaluja?
Rohkea ja uudistuva kirjasto on jatkossakin kunnan sydän
Pienemmissä kunnissa kirjasto on usein ainoa tarjolla oleva kulttuuripalvelu ja isoimmissakin kaupungeissa kirjasto on usein kulttuurpalveluista kaikkein käytetyin. Kirjasto on yhteiskunnan tuulikaappi, jonne jokainen on tervetullut. Muuttuva yhteiskunta haastaa myös kirjastot kehittymään ja muovaamaan omaa toimintaansa. Uudistumalla ja myötäelämällä yhteiskunnan muutoksissa kirjasto perustelee paikkaansa kunnan tärkeimpänä kulttuuripalveluna. Kirjastojen tulevaisuus näyttää yhteisen keskustelumme perusteella lupaavalta. Kirjalainaamoista on jalostunut yhteisöllisyyden edistäjiä ja aktiivisia kuntatoimijoita. Toivomme, että kirjastot tunnetaan jatkossa yhä paremmin kehitysmyönteisinä ja yhteistyöhalukkaina kunnan toimijoina.
Tulevaisuuden kirjasto voi olla tekoälyavusteinen, mutta sen keskiössä tulee edelleen olemaan ihmisten välinen kohtaaminen, vuorovaikutus ja yhteisöllisyys sekä siitä syntyvä keskinäinen luottamus. Työmme luonne voi muuttua, mutta sen merkitys yhteiskunnalle säilyy vahvana. Kirjastojen on jatkossakin tärkeää vaikuttaa päättäjiin ja tuoda aktiivisesti esiin kirjaston yhteiskunnallista roolia – rohkeasti ja uudistuen.
Blogitekstin on kirjoittanut Suomen kirjastoseuran koulutus- ja tutkimustyöryhmä.