Yksi helppo tapa luoda ihmiselle lämmin ja läheinen suhde lukemiseen, on viedä häntä ahkerasti jo lapsena kirjastoon. Minäkin olen saanut tämän lahjan vanhemmiltani.
Kirjastot ovat kuntalaisten mielestä parhaiten toimiva kuntapalvelu, ja suomalaiset käyttävät kirjastoja laajasti. Omatoimikirjastoja ei sotketa, ja kaikenikäiset ihmiset myös hengailevat kirjastoissa. Monilla paikkakunnilla kirjastosta on tullut poikkitaiteellinen tapahtumatalo, joka toimii kansalaisyhteiskunnan kokouskeskuksena. Itsekin olen nuorena aktivistina järjestänyt loputtoman määrän keskustelutilaisuuksia Tampereen Metso -kirjastoon.
Parhaillaan lausunnoilla oleva luonnos kulttuuripoliittiseksi selonteoksi korostaa lasten ja nuorten kasvamista kulttuuriin keskeiseksi onnistumisen edellytykseksi. Kirjastot tekevät juuri tätä.
Kirjastot ovat osa kulttuurialaa
Ei ole helppo löytää kulttuurialan ammattilaisia, joiden urapolkuun kirjasto ei liittyisi mitenkään. Itse olen kirjastolaitoksen kasvattama. Olen kolunnut läpi suositushyllyjen romaanit, ja kopioinut läjäpäin musiikkikirjaston nuotteja.
Kirjastoissa on tarjolla monenlaista kulttuuria ja taidetta, ja siellä syntyy monenlaista kulttuuria ja taidetta. Silloin kun olin päätyökseni kirjailija, minulla oli tapana säännöllisesti ruokkia aivojani runokylvyllä: Menin kirjastoon, vedin hyllystä summanmutikassa syliini kasan runokirjoja, ja vetäydyin johonkin nurkkaan lukemaan itseni runoista ähkyyn.
Kirjastot ovat poliitikoille mieluisa ja arvostettu kulttuurialan osa, mutta arvostus ei aina muutu rahaksi esimerkiksi kuntapolitiikan todellisuudessa. Olen tavannut kunnanjohtajia, joiden mielestä kunnan kirjasto on yliresursoitu. Vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä avata, mikä kirjastoissa maksaa ja miksi kirjaston on oltava palvelutasoltaan hyvä. Ankeaan kirjastoon ei nimittäin mennä yhtä suurella halulla kuin elävään ja kehittyvään kirjastoon.
Kirjasto on täynnä mahdollisuuksia
Itse tapaan kertoa kirjaston mahdollisuuksista tukea kaikkea mahdollista kansalaistoimintaa ja kulttuurielämää, jos vain kirjaston resurssit ovat kunnossa. Karjaan uusi kulttuuritalo Fokus on hyvä esimerkki siitä, että kun tilat tehdään vimpan päälle upeiksi ja monipuolisiksi, myös kirjojen lainamäärät kasvavat.
Useimmat vanhemmat toivovat lapsilleen vahvaa lukutaitoa. Kirjasto on näytettävä välineeksi sen saavuttamiseen. Vastikään osallistuin maaseutuparlamenttiin, jossa keskusteltiin kirjastoautojen mahdollisuuksista viedä syrjäseuduille monenlaisia palveluja. Mitä useampi toimija näkee kirjaston mahdollisuudeksi ratkaista haasteitaan, sitä todennäköisemmin löydämme puolustajia kirjastolaitoksen tosiasiallisille toimintaedellytyksille tässä muuttuvassa maailmassa.
Me tulemme aina tarvitsemaan yhteistä henkistä kuntosalia, jossa opiskella, kasvaa ja sivistyä yhdessä. Ensi kevään kuntavaaleissa ratkaistaan suomalaisen kulttuurin lähitulevaisuus. Meidän on näytettävä olevamme ratkaisu, joka kannattaa valita.
*****
Blogitekstin on kirjoittanut Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen.