Kirjastoa tarvitaan tekoälyn ja valeuutisten aikakaudella entistä enemmän.
Faktabaari on kymmenen vuotta toiminut faktantarkistuksen palvelu. Sen perusideana on selvittää julkisuudessa esitettyjen väitteiden paikkansapitävyyttä. Tärkeä osa toimintaa on Faktabaari Edu, jonka tavoite on saada faktantarkistus kaikkien kansalaisten käyttöön.
Ideana on parantaa ihmisten kykyä tunnistaa esimerkiksi valeuutisia. Toimintaan on liittynyt materiaalien tuottamista ja koulutusta muun muassa kirjastojen kanssa.
”Yhteistyö kirjastojen kanssa oli alusta asti päivänselvää”, kertoo Faktabaari Edun kehityksestä vastaava Kari Kivinen.
Faktabaari Edun tuottamat oppaat, Informaatiolukutaidon opas opettajille ja oppilaille sekä Digitaalisen informaatiolukutaidon opas, ovat yleistajuisia tietopaketteja, joita kirjastot ovat ryhtyneet hyödyntämään omissa koulutuksissaan.
Tänä vuonna on julkaistu myös Tekoälyopas, jossa pyritään avaamaan mitä generatiivinen tekoäly on, ja mitä esimerkiksi kirjastoammattilaisten kannattaisi siitä tietää.
Lukutaitoa tarvitaan
Myös perinteisen lukutaidon edistäminen liittyy Faktabaarin tavoitteisiin. Tutkimusten mukaan sujuva lukutaito parantaa kykyä tunnistaa ja vastustaa valeuutisia.
Kari Kivisen mukaan kirjastojen tärkeänä tehtävänä on nostaa esiin luotettavia tiedonlähteitä. Muuttuvassa maailmassa kirjastoammattilaisen roolia pitäisi myös arvioida uudestaan.
”Ihmiset kaipaavat entistä enemmän ammattilaisten tukea kaikissa tiedon löytämiseen ja arvioimiseen liittyvissä asioissa”, Kari Kivinen sanoo.
Tekoälyn kehityksessä Kivinen näkee paljon haasteita, joista yksi on se, että generatiivisen tekoälyn sovelluksissa käytetään paljon laittomia aineistoja. Toisaalta pulmana on, että tekoälyn luomista teksteistä ei koskaan voi tietää, millaiseen aineistoon ne perustuvat.
”Täytyy olla todellinen asiantuntija, jotta pystyy arvioimaan, onko tekoälyn tuottama teksti oikeaa tietoa. Kirjaston tehtävänä on lähdekritiikki ja ihmisten ohjaaminen erityisesti tutkimukseen perustuvan tiedon lähteille.”
Koulutuksia kirjastolaisille
Pari vuotta sitten Lahden, Porvoon ja Tampereen alueellista kehittämistehtävää hoitavat kirjastot kiinnostuivat koulutusyhteistyöstä Faktabaarin kanssa. Viime vuonna järjestettiin etäkahvitilaisuus sekä demokratiaa ja kansalaisuutta digitaalisella aikakaudella käsittelevä työpaja.
”Tavoitteena on päivittää kirjastoammattilaisten informaatiolukutaitoja. Samalla pyrimme ymmärtämään jatkuvasti muuttuvaa toimintaympäristöämme ja pohdimme kirjaston roolia ja mahdollisuuksia luotettavan tiedon lähteenä”, Pasi Kangas kertoo.
Kangas toimii mediakasvatuskoordinaattorina Lahden kaupunginkirjaston alueellisessa kehittämistehtävässä.
Viime vuosina koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota ovat herättäneet paljon keskustelua valeuutisista. Nyt keskustelua ovat kiihdyttäneet nopeasti kehittyvät tekoälysovellukset.
”Asiakas saattaa tulla kysymään lisätietoa ChatGPT:n tuottamasta tekstistä, jossa Mika Waltari mainitaan Tuntemattoman sotilaan tekijänä. Kirjastoissa tulisi tiedostaa tekoälytyökalujen yleistyminen ja siihen liittyvä väärän tiedon mahdollisuus. Tärkeää olisi ymmärtää myös some-palveluiden algoritmeihin liittyvä toimintalogiikka ja miten kaupalliset motiivit vaikuttavat taustalla”, Pasi Kangas sanoo.
Asiakaspalvelussa pitäisi Kankaan mukaan tulla pois tiskin takaa ja arvioida yhdessä asiakkaan kanssa tietoa ja sen luotettavuutta. Tämä edellyttää kirjastolaisilta valmiutta oppia koko ajan uutta. Samalla pitäisi miettiä miten mahdollistetaan erilaiset kohtaamiset asiakkaiden kanssa.
”Kohtaamiset voivat muistuttaa vertaisoppimista tai neuvottelua, jossa asiakas tietää häntä kiinnostavasta aiheesta enemmän, mutta hän tarvitsee aineistoa tai tukea edetäkseen aiheen parissa.”
Tällä hetkellä Kangasta mietityttää muun muassa se, milloin tekoälyn kehitysvauhti tasaantuu ja pitäisikö tulevissa koulutuksissa panostaa sovellusten käyttötaitoihin vai ennemmin tekoälyn lukutaitoon.
”Haasteena on myös se, osaammeko hahmottaa rajoja sille, mikä kaikki voi olla mahdollista tekoälyä hyödyntäville sovelluksille.”
Oppaat käytössä
Lahden kaupunginkirjaston pedagoginen informaatikko Merja Taavila on järjestänyt informaationlukutaitoon liittyviä koulutuksia sekä nuorille että aikuisille. Taavilalle Faktabaarin oppaat ovat tarjonneet erinomaista koulutusmateriaalia.
Koulutusten sisällöt vaihtelevat kohderyhmän mukaan.
”Lukiolaisille pitämissäni medialukutaidon opastuksissa on painottunut tutkitun tiedon ja luotettavien lähteiden tunnistaminen. Aikuisten tapahtumissa painottuvat digitaaliset huijaustavat ja turvallinen verkkoasiointi.”
Taavilan mielestä on tärkeää pohtia tiedon tuottamisen motiiveja. Miksi jokin teksti tai artikkeli on julkaistu ja millä tavalla lukijaan pyritään vaikuttamaan? Lisäksi sosiaalisessa mediassa korostuu kuvanlukutaito ja tieteellisen tiedon erottaminen pseudotieteestä.
”Somessa näkee usein vaikkapa vääristeltyjä tai harhaanjohtavalla tavalla esitettyjä tilastoja, jotka pintapuolisesti tarkasteltuna näyttävät uskottavilta.”
Kriittisyys unohtuu
Merja Taavilan mukaan nuorten haasteet liittyvät etenkin sosiaalisen median postausvirtaan, jota seuratessa kriittisyys helposti unohtuu.
”Olisi hyvä muistaa, että kaikkeen eteen tulevaan ei tarvitse reagoida välittömästi, vaan aina kannattaa pysähtyä ja harkita ennen viestin jakamista.”
Vanhemmilla ikäryhmillä videon tai kuvan aitouden tunnistaminen voi tuottaa vaikeuksia.
Tekoälypohjaisten sovellusten ja työkalujen luomat uudet haasteet saavat Taavilan mietteliääksi.
”Minulla ei ole vastauksia, miten näihin tekoälyn tuottamiin haasteisiin voitaisiin vastata muuten kuin korostamalla, miten tärkeää on olla valppaana eikä omaksua mitään totuutena ennen taustojen tarkistamista.”
Taavila mainitsee, että asiakkaitakin tekoäly pohdituttaa ja siihen liittyviä kysymyksiä saattaa tulla vastaan kenelle tahansa asiakaspalvelussa.
”On tärkeää, että tästä aiheesta kerrotaan arkisella ja käytännöllisellä tasolla ilman uhkakuvien korostamista. Meille kaikille on tärkeää oivaltaa, miten tekoäly tulee muokkaamaan yhteiskuntaa ja meidän jokaisen arkeamme.”
