Kirjasto tukee perheiden ja varhaiskasvatuksen lukutaitotyötä LULU-hankkeessa
Lasten lukemisen tukeminen on suomalaisen koulutuksen painopistealueita. Syksyllä 2023 alkaneessa Lukumaan Lumo – LULU-hankkeessa tuetaan kirjastojen, varhaiskasvatuksen ja varhaiskasvatusikäisten lasten perheiden yhteistyötä neljässä eri kunnassa: Raumalla, Eurajoella, Nokialla ja Kemijärvellä. LULU-hankkeen tavoitteena on edistää kirjaston eri palveluiden tunnettuutta ja käyttöä sekä lisätä varhaiskasvatusikäisten lasten ja heidän perheidensä kiinnostusta kirjallisuuteen ja lukemiseen. Yhteistyö kehittää kirjastolaisten asiantuntijuutta varhaiskasvatusikäisten lukemisen pedagogiikasta ja lisää varhaiskasvatuksen henkilöstön ja perheiden tietoisuutta kirjastoyhteistyön mahdollisuuksista.
Lapset muistuttavat lukemisen tavoissaan meitä aikuisia. Lukemisesta innostumisen edellytyksenä on lasta kiinnostava kirja. Kun kirja kiinnostaa lasta, lukeminen kilpailee mielenkiinnon kohteena leikkien ja pelaamisen kanssa. Kirjaston henkilökunta ja esimerkiksi aihepiireittäin järjestetyt kirjat auttavat perhettä löytämään sopivia kirjoja. Jos luettavan löytäminen tuntuu vaikealta, voi lasta hiukan haastatella tai asettaa kirjoja esille niin, että lapsi voi itse valita niistä sopivimman. Tärkeää onkin antaa lasten tehdä luettavan suhteen päätöksiä, jolloin hän oppii samalla valikoimaan ja arvioimaan kirjallisuutta.
Monesti ne aihepiirit, jotka ovat lapsen lähipiirin aikuisista hauskoja, sopivat myös lapselle. Aina näin ei kuitenkaan ole. Me aikuiset saatamme valita kirjoja, joista itse pidämme ja jotka näemme hyödyllisinä lapselle. Samoin saatamme järjestää lukuhetken perheen päivä- ja viikkorytmiin aina saman kaavan mukaan. Vaikka lapset pitävät rutiinien tuomasta ennustettavuudesta ja turvallisuuden tunteesta, lukuhetkien ajankohtien, kirjallisuuden ja toiminnan muutokset tuovat yllätyksellisyyttä, joka saa lapset kiinnostumaan lukuhetkistä yhä uudelleen. Kirjastojen ja varhaiskasvatuksen henkilöstöltä voi kysellä ideoita perheen lukuhetkien uudistamiseen. Lisäksi esimerkiksi tunnetaitokirjoissa on mukana valmiita lukuhetkimalleja. Niitäkin voi kirjastosta kysellä.
Lukijaksi kasvetaan muutoinkin kuin yhteisten lukuhetkien avulla. Lapsen lukijuutta ruokkivat myös lastenkirjojen määrä ja asettelu kotona, aikuisten oma lukeminen, kirjastokäynnit, kirjoista jutteleminen arkitilanteissa sekä kirjoihin liittyvät lelut tai elokuvakäynnit. Lukemisen harrastaminen perheessä on arvovalinta ja käy ilmi siinä, kuinka tärkeänä lukeminen perheessä näyttäytyy. Kodissa olevien kirjojen ei tarvitse olla omia, sillä myös kirjaston kirjat voivat muodostaa kodin kirjavalikoiman ja ne voidaan asetella lastenhuoneeseen lapsen saataville. Lapselle kirjat ovat esineitä siinä missä lelut, joten kirjat on hyvä laittaa lapsen ulottuville houkuttelevasti. Yksinkertainen sääntö on, että mitä enemmän lapsen ulottuvilla on kirjoja, sitä todennäköisemmin ja enemmän hän lukee. Lelut leviävät usein kodin kaikkiin huoneisiin – miksei näin voisi käydä myös kirjoille.
Ei ole yhtä oikeaa tapaa järjestää lukuhetkeä tai ohjata lasta lukijuuteen. Lukea voi monin tavoin perinteisen ääneen lukemisen rinnalla: katselemalla kirjojen kuvia ja keskustelemalla niistä, kuuntelemalla yhdessä äänikirjaa, osallistumalla kirjastojen järjestämiin lukuhetkiin tai pitämällä lomalla lukupäiviä leffapäivien rinnalla. Lisäksi lukea ja tarinoida voi kaikilla perheen kielillä. Pieninkin teko kirjan puolesta on merkityksellinen lukuteko.
Blogitekstin on kirjoittanut Juli-Anna Aerila, Merja Kauppinen ja Heidi Kähärä