Sota on hävittänyt kirjastoja Ukrainassa mutta lisännyt Suomessa ukrainankielisen kirjallisuuden tarvetta.
Ukrainassa on tuhottu kokonaan tai osittain ainakin 24 kirjastoa Venäjän hyökkäyssodan alettua. Näin raportoi The New York Times joulukuussa. Osa kirjastoista on tarjonnut kellarinsa pommisuojaksi.
Sota on näkynyt Suomenkin kirjastoissa muun muassa Ukrainan lippuina, Ukraina-aiheisina näyttelyinä, tapahtumina ja kirjallisuusnostoina. Parhaiten se näkyy kuitenkin uutena käyttäjäryhmänä.
Uudessakaupungissa oli viime kevään tietojen mukaan nelisensataa ukrainalaispakolaista.
”Kirjastokortteja on tehty viikoittain, ja vieraskielisen aineiston lainaus on lisääntynyt huomattavasti”, Uudenkaupungin kirjastotoimenjohtaja Salla Mäkinen kertoo.
Samansuuntaisia huomioita on tehty pääkaupungissa.
”Kirjastohenkilökunnan havainto on, että Helsingin kirjastoissa tehdään lähes päivittäin kortteja uusille asiakkaille, jotka kertovat olevansa kotoisin Ukrainasta”, kertoo Helsingin kaupungin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen.
Aikuiset oppivat suomea
Ukrainalaisilla lapsilla, nuorilla ja opiskelijoilla on erityinen rooli kirjaston asiakaskunnassa. Uudenkaupungin kirjastotoimenjohtaja Salla Mäkinen kertoo, että vaikka kaikki tulijat eivät käytä kirjastoa, ”lapsiperheet käyvät paljonkin, ja aikuisista monet opiskelevat suomea kirjaston aineiston avulla”.
Kirjaston ja kielen opiskelemisen yhteys oli erityisen tiivis viime lukuvuonna. Uudenkaupungin kirjasto innosti kirjallisuuden pariin oppilaita, jotka tarvitsevat lukemiseen erityistä tukea. Siis muun muassa heitä, joille suomi ei ole ensimmäinen kieli.
”Suuri osa oppilaista tuli Ukrainasta. Luokat kävivät kirjastossa. Toimitimme luokkiin kirjakokoelmat, joita oppilaat saivat vapaasti käyttää”, Mäkinen sanoo.
Tietokirjoja kysytään
Pääkaupunkiseudun kirjastojen ukrainankielinen valikoima oli vielä puolitoista vuotta sitten olematon, mutta nyt hakukoneella löytyy 1 464 ukrainankielistä kirjaa. Helsingin kaupungin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen kertoo, ettei ukrainankielisen aineiston hankintaan ole ollut ylimääräistä budjettia, mutta siihen on kohdistettu ”tavallista enemmän kirjaston omia määrärahoja ja työaikaa”.
Myös Uudessakaupungissa on vuoden aikana rakennettu ukrainankielistä kokoelmaa ja hankittu lisää venäjänkielisiä uutuuskirjoja. Salla Mäkisen mukaan Ukraina on näkynyt jossain määrin myös suomenkielisten kirjojen kysynnässä.
”Ukraina-aiheisten kirjojen, erityisesti aikuisten tietokirjojen, kysyntä lisääntyi vuosi sitten. Nyt kysyntää ei enää ole läheskään niin paljon kuin sodan alussa. Silti aiheesta julkaistut uutuuskirjat herättävät mielenkiintoa, ja niitä varataan paljon.”
