Kirjastoseuran blogi antaa äänen kirjastoalan nykyisille ja tuleville ammattilaisille.
Tarinoilla on kautta aikain säilytetty tietoa, välitetty tietoa eteenpäin ja pidetty vuosituhansien ajan yhteisöjä kasassa. Kautta aikain ihmisiä on myös johdettu tarinoilla. Uskottavimman ja vaikuttavimman tarinan kertojasta muodostui varmimmin yhteisönsä johtaja.
Kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelija Marjo Hämäläinen tutki opinnäytetyössään Vaikuta tarinan voimalla: tarinajohtaminen yleisissä kirjastoissa millaisena vaikuttamisen keinona yleisen kirjaston johtaja tai esimiestehtävissä työskentelevä näkee tarinajohtamisen. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään mitä uutta tarinajohtaminen voi tuoda kirjaston johtamisen näkökulmaan, millainen imago tarinajohtamisella on ja millaisia heikkouksia tai vahvuuksia kirjaston esimies näkee tarinajohtamisessa.
Johtamisen keinona tavoitteellinen tarinankerronta on toimiva työkalu. Tarinoilla voi rohkaista ja motivoida alaisia, luoda tulevaisuuden visioita, kuljettaa yhteisöjä erilaisten muutosten läpi ja avata organisaation arvoja. Organisaation johto voi hyödyntää tarinoita tehostaakseen organisaation oppimista ja parantaakseen henkilöstön motivaatiota. Narratiivinen johtaja käyttää tarinoita vaikuttamisen keinona. Tarinankerronnan käyttäminen vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa antaa johtajalle mahdollisuuden kannustaa alaisia omiin tulkintoihin ja sitoutumaan organisaation arvoihin. Tarinajohtamisen avulla voidaan lisätä työntekijöiden motivaatiota työtehtäviin, ehkäistä ja välttää konflikteja sekä lisätä työntekijöiden keskinäistä luottamusta sekä luottamusta organisaation tulevaisuuteen.
Missä vaiheessa ikiaikainen ja inhimillinen tapa kommunikoida jäi numeroihin tuijottavan loogisrationaalisen ja koviin faktoihin perustuvan johtamisen jalkoihin? Nyky-yhteiskunnassa painottuvat asiajohtaminen ja analysoiva ajattelutapa. Tarinajohtaminen nähdään edelleen helposti pehmeänä ja tunteellisena johtamisen keinona. Kuitenkaan ihmisten motivoinnissa, erityisesti tiukoissa selviytymis- ja muutostilanteissa, asiakeskeiset, numeroihin painottuvat perustelut eivät välttämättä toimi. Tehokas ja vaikuttava tarinankerronta voi olla tällöin ratkaisu. Tarinankerronta voi kääntää kuivat ja abstraktit numerot mukaansatempaaviksi ja helposti muistettaviksi kuviksi kohti annettuja tavoitteita.
Johtajan tehtävänä on auttaa henkilöstöä ymmärtämään oman organisaation ja työn tekemisen merkitys. Keskeinen osa johtajuutta on myös työntekijöiden vieminen omalle epämukavuusalueelle. Tämä ei välttämättä ole helppo tilanne työntekijälle. Epämukavuusalueelle menemiseen tarvitaan tarkoitus, ja tarkoitus löytyy tarinoista. Perinteiseen kasvutarinaan kuuluvat tragedia ja taistelu ennen onnellista loppua. Teoreettisen strategiapuheen sijaan sankaritarinat tulisi löytää oman organisaation ihmisistä, jotka työssään onnistuneesti toimivat strategian mukaan. Tarinat ovat merkityksellisiä tekijöitä puhuttaessa organisaation tarkoituksesta.
Tarinankerronnan hyödyt kirjastossa
Monet yritykset hyödyntävät jo tarinankerrontaa ja tarinajohtamista omassa toiminnassaan. Miten kirjastot voivat hyödyntää tarinankerrontaa omassa toiminnassaan? Yksi keino voi olla kirjaston palvelutarina. Yritykset hyödyntävät narratiivista markkinointistrategiaa kehittäessään tuotteilleen tuotetarinoita. Kirjastot voivat hyödyntää tätä trendiä kehittämällä tuotetarinoiden sijaan palvelutarinoita. Palvelutarina toimii koko henkilöstön ohjenuorana ja karttana heidän markkinoidessa ja myydessä kirjastopalvelua asiakkaille ja oleellisille yhteistyökumppaneille. Samalla palvelutarina toimii käytännöllisenä tiivistelmänä, joka sitoo käyttäjän tarpeet palvelun hyötyihin ja ilmaisee selvästi kirjaston arvomaailman. Omaa palvelutarinaa pohdittaessa kirjaston kannattaa miettiä oman kirjastonsa historiaa, toimintaa, arkea, tämän päivän palvelutarjontaa ja elämänkaarta. Ketkä ovat kirjaston tarinan sankareita? Mitkä ovat kirjaston historian avaintapahtumia? Mitä avaintapahtumista voidaan oppia ja hyödyntää kirjaston tulevaisuutta pohdittaessa?
Tunteiden merkitys on tiedetty jo pitkään ja tarinat, jotka herättävä tunteita, jäävät mieleen. Asiakkaat tartuttavat tunteita toisiinsa ja toimivat näin organisaation käyntikortteina. Hyvät kokemukset tarttuvat ja innokas ja tyytyväinen asiakas kertoo palvelukokemuksestaan eteenpäin. Myönteiset tunteet saavat asiakkaat sitoutumaan palveluun ja organisaatioon. Myönteisten palvelutarinoiden merkitystä ei voi siis väheksyä.
Tarinajohtaminen kirjaston esimiestyössä
Opinnäytetyön tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että tarinajohtaminen oli terminä vieras kirjastojen esimiestehtävissä työskenteleville. Tarinoita ei tietoisesti käytetty johtamistyössä, mutta niiden nähtiin kuitenkin vaikuttavan toiminnassa ja taustalla tiedostamattomasti. Tarinoiden vahvuudet nähtiin niiden muistettavuudessa ja vaikuttavuudessa. Tarinajohtaminen nähtiin potentiaalisena keinona, mitä voitaisiin hyödyntää kirjaston nykypäivän toimintojen ja tehtävien avaamisessa asiakkaille, ylemmille virkamiehille ja päättäjille. Tarinajohtaminen nähtiin myös keinona motivoida henkilöstöä erityisesti muutostilanteiden läpiviemisessä. Erityisesti tarinajohtaminen yhdistettynä perusteltuun faktatietoon ja tätä kautta muotoutuva palvelutarinan käyttö kirjaston imagon kehittämisessä ja palvelujen markkinoinnissa nähtiin varteenotettavana ja vaikuttavana keinona kirjaston toimintaa perusteltaessa.
Kirjaston esimiestehtävissä työskenteleville tulisikin luoda mahdollisuus saada tietoa ja koulutusta tarinajohtamisesta. Kirjaston toimivan palvelutarinan luomiseen puolestaan tarvitaan aikaa ja resursseja, mihin ei välttämättä tänä päivänä ole kirjastossa mahdollisuuksia. Toimiakseen palvelutarinan tulee aina lähteä henkilöstöstä ja organisaatiosta itsestään. Ulkoapäin annettu palvelutarina ei toimi.
Tulevaisuus näyttää, väistyvätkö nykypäivän yhteiskunnassa tällä hetkellä painottuva asiajohtaminen ja analysoiva ajattelutapa takavasemmalle ja antavatko ne tilaa tasa-arvoiselle, kuuntelevalle, vuorovaikutusta tukevalle ja psykologisesti luontevalle tavalle vaikuttaa ihmisiin. Olisiko nyt jälleen oikea aika narratiivisille johtajille, myös kirjastomaailmassa?
Hämäläinen, M. 2019. Vaikuta tarinan voimalla. Tarinajohtaminen yleisissä kirjastoissa. Opinnäytetyö (YAMK). Liiketoiminnan kehittäminen. Kirjasto- ja tietopalvelu. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Saatavissa: urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201901161320.