Kirjastoautojen moottorien käyttövoimaksi on uusia vaihtoehtoja, mutta hinnoissa on isoja eroja.
Kirjastoautojen tilanne on paranemassa. Taustalla on valtion kaksi vuotta sitten myöntämä miljoonan euron kertaluonteinen avustus, jonka avulla rahoitettiin yhdeksän uutta autoa.
Autojen määrä on ollut kuitenkin laskussa pitkään. Parhaimmillaan niitä oli 1990-luvulla yli 200. Nyt autoja on alle 150.
”Tämä on tosi hyvä vuosi”, sanoo Suomen Kirjastoseuran kirjastoautotyöryhmän puheenjohtaja Sanna Kuosa.
Korona vähensi kirjastoautojen käyttöä. Asiakkaiden määrää rajoitettiin monilla paikkakunnilla silloinkin, kun autot viimein pääsivät liikkeelle. Rajoituksia oli niin koulu- ja päiväkoti-, kuin iltapysäkeilläkin.
”Asiakkaat ovat onneksi löytäneet takaisin kirjastoautoihin ja kävijäluvut ovat hypänneet iloisesti ylös. Nyt koulupysäkeillä on ollut ihanaa kuhinaa. Esimerkiksi Lahden kirjastoautojen reiteillä on 26 päiväkotia ja 21 koulua”, Sanna Kuosa kertoo. Hän työskentelee Lahden kirjaston hankinta- ja logistiikkapalvelujen päällikkönä.
Lisää tilaa
Kiitokori on tehnyt pitkään kirjastoautoja linja-autojen alustoille.
”Meiltä valmistuu tänä vuonna 6–8 autoa Suomeen ja toistakymmentä muualle Eurooppaan. Ne ovat kaikki eri vaiheissa. Yksi on maalauksessa, toinen pellityksessä ja kolmas sisustusvaiheessa”, kertoo Kiitokorin markkinointipäällikkö Olli Aarnio.
Nyt kysytään autoja, jotka muuntuvat moneen. Esimerkiksi ohjaamon kolmesta istuimesta keskimmäinen voi olla pikairrotettava, ja sen tilalle voidaan laittaa pöytä. Sen ääressä esimerkiksi kunnan terveydenhoitaja tai nuorisotyöntekijä voi keskustella asiakkaansa kanssa. Tila on myös äänieristetty. Etuosaan saadaan lisäksi wc ja vesipiste, jossa voidaan keittää kahvit.
Kaksi vuotta sitten Kiitokori toimitti Kouvolaan auton, jossa on erkkerimäinen, levittyvä seinä. Kun ovensuu ruuhkautuu koululaisista, voi seinän avata. Siten saadaan lisää neliöitä ja palvelutilaa.
Tekniikka kehittyy koko ajan. Moottorista riippumaton ilmalämpöpumppu viilentää auton kesällä, ja se voi olla toiminnassa koko päivän.
”Sen pyörittämiseen tarvittaisiin parikymmentä perinteistä akkua. Sen sijaan kapeita, salkkumaisia litiumakkuja tarvitaan vain muutama. Kun vielä aurinkokennot lataavat akustoa auton katolla, on energiantuotanto ympäristöystävällistä”, Aarnio sanoo.
Etelä-Pohjanmaalle tekeillä olevissa autoissa kirjahyllyt on varustettu korkeilla kirjavaunuilla, jotka saadaan tarvittaessa pois. Kiinteät ylähyllyt ovat varustettu saranoilla, joten ne voi taittaa seinälle.
”Olemme myös asentaneet useiden autojen takaosaan porrastetun katsomon elokuvaesityksiä varten, sekä audiovisuaaliset laitteet videotykkeineen ja äänentoistojärjestelmineen. Sähköjärjestelmä on mitoitettu siten, että se palvelee myös monitoimipäivien tarpeita.”
Kirjastoautojen hintahaarukka on Olli Aarnion mukaan iso riippuen auton varustelusta ja moottorin käyttövoimasta. Jos 12-metrinen bussin kokoinen ajoneuvo perinteisellä dieselmoottorilla maksaa 450 000 euroa, on kaasukäyttöinen auto 100 000 euroa kalliimpi.
”Sähkömoottoriauton hinnaksi tulee meillä 700 – 800 000 euroa. Göteborgiin niitä on toimitettu kaksi. Olemme toimittaneet Ruotsiin myös kirjastoauton, jonka CNG-moottori käy sekä maa- että biokaasulla.”
Valmistusajat pidentyneet
Conlog valmistaa kirjastoautoja kuorma-autoalustoille. Tällä hetkellä yrityksellä on yksi auto työn alla. Diesel on valtaosalle tilaajista edelleen paras vaihtoehto, sanoo myyntipäällikkö Kari Kajula.
”Kuorma-autojen sähköiset vaihtoehdot ovat vielä jakeluautoihin sopivaa kokoluokkaa, ja kirjastoautoon tarvitaan 18 tonnia painavan kuorma-auto. Sähköautoja on saatavilla, mutta alustan hinta on noin kolminkertainen verrattuna perinteiseen dieseliin. Myös toimintamatkat ovat vielä lyhyitä. Käyttämällä Nesteen uusiutuvaa mydieseliä saadaan hiilijalanjälkeä pienennettyä dieselmoottorillakin jopa 90 prosenttia.”
Kajula kehottaa uuden kirjastoauton hankintaa suunnittelevia kuntia ja kaupunkeja huomioimaan, että koronasta ja Ukrainan sodasta johtuen autojen toimitusajat ovat pidentyneet huomattavasti. ”Autotehtaat kärsivät komponenttipulasta ja raaka-aineiden hinnat ovat nousussa. Aiemmin auton sai reilusti alle vuodessa tilauksesta, mutta nyt toimitusaika on ajoittain ollut jopa 14–18 kuukautta.”
Nordic Truckcenter on toimittanut Conlogilla juuri varustelussa olevan DAF-merkkisen kuorma-autoalustan. Myyntipäällikkö Hannu Timonen vahvistaa dieselmoottorin olevan edelleen kustannustehokkain vaihtoehto.
”Vaikka sähköauton tarvitsema latausverkosto olisi olemassa, voi talvilatauksessa tulla ongelmia. Akut eivät lataa kovin hyvin pakkasolosuhteissa. Lisäksi valmistajat antavat akuille vain 6–8 vuoden takuun, mutta kirjastoautot palvelevat usein jopa 25 vuotta. Kukaan ei tiedä, miten usein akkuja joudutaan uusimaan ja kuinka kalliiksi ne tulevat auton käyttöaikana.”
Myös linja-autoalustoja pitkään valmistanut Scania puoltaa dieseliä, sillä se käy olemassa olevaan kalustoon, eikä vaadi lisäinvestointeja. Uusiutuvan biodieselin jakelu laajenee myös koko ajan.
”Meillä on tarjolla myös biokaasulla toimivia alustoja, mutta niiden osalta pitää varmistaa tankkausverkosto”, sanoo myyntipäällikkö Mikko Riihimäki.
Sähköstä vaihtoehto
Turussa otettiin kesäkuussa 2020 käyttöön Suomen ensimmäinen sähköinen kirjastoauto. Sen valmisti turkulainen Jeti Industries Ltd. Yrityksen toimitusjohtajan Niko Anderssonin mukaan sähköstä on etua. Esimerkiksi suuria korilaiteakkuja ei tarvita, mikä antaa tilaa ja keventää autoa.
”Sähkölinja-autolla päästään nykyisin yhdellä latauksella pitkään päiväsuoritteeseen. Polttoaineen hinnan nousu tuo suurta kustannusetua ja melusaastetta syntyy päästöjen ohella vähemmän. Myös EU:n puhdasajoneuvodirektiivi ajaa täyssähköisiin ajoneuvoihin.”
Andersson kertoo sähköauton hintahaarukan olevan 550 000 – 850 000 euroa latauslaitteineen. Edullisin vaihtoehto on sarjavalmistebussista valmistettu kirjastoauto. Kallein on erillinen alusta, johon korivalmistaja rakentaa korin.
Turun kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula on erittäin tyytyväinen sähköautoon. Lieke-auto tuottaa vuosittain 6552 kiloa vähemmän hiilidioksidia kuin polttomoottoriauto. Viime vuonna sen kulutus tuli noin 75 prosenttia halvemmaksi kuin dieselkäyttöisen auton.
”Vaikka oli kova talvi, meillä ei ollut ongelmia akkujen kestävyyden kanssa. Ainut saatavilla oleva latauspiste on omassa tallissamme, mutta yhdellä latauksella ajaa koko päivän reitin.”
Tärkein peruste sähköauton valinnalle oli se, että Turun kirjasto haluaa sitoutua aidosti kestävään kehitykseen.
”Kun kirjastoauto ajaa koulun tai päiväkodin pihalle, ei dieselin katku pöllyä lasten ympärillä. Se on liikenteessä miellyttävämpää myös pyöräilijöille ja jalankulkijoille”, Pilppula sanoo.
Tärkeää työtä
Kirjastoautoryhmän puheenjohtajan Sanna Kuosan mukaan yksi asia varma: kirjastoautot jatkavat edelleen tärkeää työtään. Ne edistävät lasten lukemista ja toimivat monelle lapselle ensimmäisenä kosketuksena kirjojen ja kirjaston maailmaan.
Tulevaisuudessa nähdään myös yhä enemmän monipalveluautoja. Kirjastoautoissa on jo tarjottu nuoriso- ja työllisyyspalveluja, sekä jäte- ja veroneuvontaa. Apteekin käsikauppatuotteita ja postipalveluitakin saa kirjastoautoista.
”Itse olen miettinyt muun muassa sitä, voisiko Reko-lähiruokaa jakaa kirjastoautossa. Jos lisäämme yhteistyötä kaupallisten toimijoiden kanssa, se lisää myös kirjastoautojen tuottavuutta ja mahdollistaa niiden ostamista. On kuitenkin tärkeää säilyttää oman palvelumme ja ulkoisten toimijoiden palvelujen välinen tasapaino.”
