Kirjaston täytyy ottaa vastuuta yhteiskunnallisen luottamuksen edistämisestä, kirjoittaa Yleisten kirjastojen neuvoston puheenjohtaja Päivi Savinainen.
Viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa Luottamusta ilmassa, mutta kuinka paljon tarkasteltiin luottamusta yhteiskunnan instituutioihin.
Sen perusteella suomalaisten luottamus yhteiskuntaan on suhteellisen korkealla tasolla, vaikka eri väestöryhmien osalta tulokset eroavat hieman toisistaan.
Tutkimuksessa nousi esille huolestuttavia havaintoja polarisaatiosta ja yhteiskunnallisesta ilmapiiristä. Osa kansalaisista kokee, että heillä ei ole riittävästi väyliä vaikuttaa hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseen. Luottamusta pidetään tärkeänä ja sen horjumisen katsotaan voivan muodostua uhkaksi yhteiskunnan kehitykselle.
Digi- ja väestötietovirasto esitti raportissaan Digihumaus 2021: Näkökulmia koronapandemian jälkeiseen digiloikkaan viisi megatrendiä, joista yksi on se, että ongelmien kompleksisuus lisääntyy. Koronapandemia on eräs nykyajan kompleksinen ongelma. Se on eri tekijöiden monitahoinen vyyhti, johon ei ole yhtä suoraa ratkaisua.
Koronan kaltaisissa tilanteissa huhut, salaliittoteoriat ja disinformaatio leviävät. Jos julkisen hallinnon toimintaan luotetaan, jää huhutiedolle vähemmän elintilaa. Suomessa on ollut vahva luottamus yhteiskuntaan, mutta nyt asiantuntijatietoon ja siihen perustuvaan viranomaistoimintaan kohdistuu myös epäilyksiä.
Raportissa korostetaan, että luottamuksen ylläpitäminen ja lisääminen ovat tulevaisuudessa tärkeimpiä julkishallinnon onnistumisen mittareita.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston raportissa Kirjastovuosi 2020: koronasta kohti uutta normaalia todetaan, että kirjastoilla on oma roolinsa luottamuksen rakentajana. Kirjasto on yhteiskunnallisen luottamuksen tukipylväitä ja siihen luotetaan myös tasapuolisen tiedon välittäjänä.
Tärkeitä kokoelmia
Kirjastojen kokoelmat mahdollistavat kaikkien pääsyn tietoon ja kulttuurisisältöihin. Kokoelmien avulla kirjastot edistävät väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuutta ja käyttöä, lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa, mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen sekä aktiivista kansalaisuutta, sananvapautta ja demokratiaa.
Viimeksi pandemiasulun aikana nähtiin, miten tärkeitä kirjastojen kaikkien ilmaiseksi käytössä olevat kokoelmat ovat. Aineistojen heikko saatavuus haittasi asiakaspalautteiden mukaan esimerkiksi opintojen edistymistä.
Kompleksisen todellisuuden ymmärtäminen vaatii monipuolista lukutaitoa, kuten esimerkiksi tilastolukutaitoa, joka rakentuu lapsuudesta lähtien hankitun peruslukutaidon pohjalle. Sen kehittämisessä myös kirjastoilla on haastetta, sillä Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaisten nuorten lukutaito on heikentynyt. Kouluterveyskyselyissä nähdään sama asia lukemisharrastuksen kohdalla. Heikko lukutaito voi johtaa syrjäytymiseen.
Rooli mediakasvattajana
Kirjastot edistävät lukemista sekä tarjoavat tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon. Kirjastolla on rooli mediakasvattajana ja kriittisen lukutaidon edistäjänä. Kirjaston tehtävänä on mahdollistaa tiedon käyttäminen tarjoamalla aineistoja sekä opastaa tiedon käyttöä ja tietolähteiden arvioimista, eli edistää kriittistä lukutaitoa.
Kirjallisuuden lukeminen kokonaisuudessaan avartaa ajattelua, lisää empatiakykyä, auttaa katsomaan asioita toisen näkökulmasta ja on osa sivistystä.
Kirjastojen tehtävänä on myös kansalaisten opastaminen digitaitoihin ja laitteiden ja verkkoyhteyksien tarjoaminen niille, joilla niitä ei kotona ole. Julkisten palvelujen siirtyessä yhä enemmän verkkoon digitaidot muodostuvat uudeksi kansalaistaidoksi, joka olisi kaikkien hallittava.
Digi- ja väestötietoviraston raportissa sanotaan, että luottamus digitaalisen siirtymän reiluuteen vahvistuu, kun digitaidoista muodostetaan uusi kansalaistaito. Yleisten kirjastojen neuvostossa on vuonna 2019 valmistunut suositus digituen antamisesta kirjastoissa. Sen mukaisesti kirjastoissa opastetaan asiakkaita kirjastojen omien digipalveluiden käyttämisessä ja muiden digipalvelujen äärelle.
Kansanvallan foorumeita
Sitran hankkeessa kokeiltiin kirjastoja uudenlaisina kansanvallan foorumeina. Ajatuksena oli, että nykyistä parempi yhteys kansalaisten ja päättäjien välillä vahvistaa demokratiaa. Sitran pilotista saatiin hyviä tuloksia ja aluehallintovirastot jatkoivat kirjastojen demokratiatyön kehittämistä luotujen mallien pohjalta. Eduskunnan myöntämä rahoitus tuli haettavaksi kaikille Suomen yleisille kirjastoille ylimääräisenä valtionavustuksena viime syksynä.
Uusi avustus syventää jo tehtyä työtä ja edistää uusien toimintamuotojen kokeilua ja kehittämistä. Esimerkiksi Kuopiossa, Kaavilla ja Tuusniemellä on hanke nimeltä Demokratian askelkuvioita kirjastossa.
Tavoitteena on vahvistaa kirjastoja kohtaamisen ja osallisuuden paikkoina ja lisätä yhteiskunnallista vuoropuhelua kuntalaisten ja päättäjien välillä. Keinoina ovat esimerkiksi dialogisuutta edistävät keskustelutilaisuudet, luovaa ilmaisua hyödyntävät työpajat ja demokratiateemainen lukuhaaste, johon haastetaan myös päättäjät mukaan.
Kuuluvat kaikille
Kirjastopalvelut kuuluvat peruspalveluihin ja sivistyksellisiin perusoikeuksiin. Kirjastopalvelut onkin tarjottava kaikille kuntalaisille niin, että otetaan huomioon väestön ikääntyminen, digitaitojen puute, erityistä tukea tarvitsevat, lukemisesteiset, liikkumisesteiset, lapset ja nuoret, eri kieli- ja kulttuuriryhmät sekä eri puolilla kuntaa asuvat kuntalaiset.
Matalan kynnyksen ilmaisina palveluina kirjastopalvelut ovat hyvin saavutettavia ja paljon käytettyjä. Esimerkiksi vuonna 2019 Suomen kirjastoissa jokainen suomalainen kävi keskimäärin 10 kertaa ja lainasi keskimäärin 16 nidettä.
Kirjastojen toiminta ja palvelut perustuvat kirjastolaissa esitettyyn lähtökohtaan yhteisöllisyydestä, moniarvoisuudesta ja kulttuurisesta moninaisuudesta. Kirjastolaissa esitetyt tavoitteet läpi leikkaavat kaikkea kirjastojen toimintaa. Kirjastoissa tehdään työtä sen puolesta, että yhteiskunnallinen luottamus säilyy ja kehittyy.
Kirjoittaja on Yleisten kirjastojen neuvoston puheenjohtaja ja Kuopion kaupungin kirjastotoimenjohtaja
