Kirjastoseuran vuosikokouksessa ke 3.6.2026 valitaan Kirjastoseuralle hallitukselle puheenjohtaja ja neljä (4) varsinaista jäsentä kaudelle 2027–28 ja kolme (3) hallituksen varajäsentä vuodelle 2027. Hallitukseen on tänä vuonna ehdolla yhteensä 1+8 henkilöä.
Seuran jäsenet voivat äänestää ehdokkaita verkossa sähköisesti 18. toukokuuta klo 9 – 31. toukokuuta klo 16. Äänestystä varten toimitamme linkin jäsenten sähköpostiin äänestyksen auetessa. Äänestää voi myös vuosikokouspaikalla Oulussa 3.6.2026 ennen vuosikokousta kello 13–15. Vuosikokous järjestetään 3.6.2026 alkaen klo 16.30 Oulun teatterin Suurella näyttämöllä, Kaarlenväylä 2, Kirjastopäivien yhteydessä.
Sähköiseen vaalijärjestelmään kirjaudutaan jäsentiedoissa olevan sähköpostin avulla. Jos järjestelmä ei tunnista sähköpostiasi, ole yhteydessä Kirjastoseuran toimistoon info @ fla.fi tai 044 522 2941. Voit päivittää yhteystietosi jo ennakkoon tällä lomakkeella.
Ehdolla puheenjohtajaksi: Miapetra Kumpula-Natri
Hallituksen puheenjohtajaksi haki määräaikaan mennessä yksi henkilö, Miapetra Kumpula-Natri. Kumpula-Natri valitaan Kirjastoseuran vuosikokouksessa puheenjohtajaksi kaudelle 2027–28. Ohessa Kumpula-Natrin esittely.
“Olen pitkään politiikassa mukana ollut kansanedustaja, välillä 10 vuotta toimin meppinä ja olin valtuutettu pitkään Vaasassa ja nykyään Helsingissä. Eri tasoilta politiikan näkeminen ja tekeminen on kirkastanut perusasioiden tärkeyttä – kirjastoa julkisena palveluna ja lukemista ja lukutaitoa sekä yhteistiä kuntien ja kaupunkilaisten tiloja. Muuttuva maailma tuo mukaan digitalisaation ja uusia haasteita kirjastoille – toivottavasti myös mahdollisuuksia. Takaisin kirjojen pariin minut toi ruuhkavuosien keskellä kirjakerho, naisten lukupiiri. Valtavan ihana harrastus!
Kirjastoilla on rooli kirjojen ja vapaan sivistyksen lisäksi mm yhteisöllisenä tilana, työ- ja opiskelutilana. Itselleni merkitsee suuresti, että tietokoneiden käytön ja opastuksen paikkana kirjastoista kehittyy paikka uusien teknologinen kehityksen ymmärtämiselle ja vaikkapa tekoälyjärjestelmien kokeilemiselle, matalan kynnyksen tiedonsaannille. Digilukutaito, e-kirjastot ja tietojenkäsittelytaidot sopii kirjastojen työlistalle. Lainsäädäntö Suomen ja EU:n tasolla vaikuttaa niin tekijänoikeuksiin kuin kirjojen, kirjailijoiden kuin kirjastojen tukevaisuuteen.
Suomi on järjestöjen luvattu maa, tai ainakin oli. Nyt sitä tilaa on syöty valtavasti tukien leikkaamisella, mutta myös työelämän kiristyneiden vaatimusten myötä. On mahtavaa, jos Kirjastoseura onnistuu olemaan matalan kynnyksen yhteisö kirjaston ammattilaisten, lukijoiden ja edunvalvonnan foorumina. Suomalaiset rakastavat kirjallisuutta. Ei ole itsestään selvää saada tätä jatkumaan nuorille, mutta kirjastoilla ja ihmisillä lukemisen yhteisöissä on mahdollisuus tätä tukea.”
Ehdolla hallitukseen
Hallitukseen ehdolle tuli hakea 22.4.2026 mennessä ilmoittamalla halukkuutensa vaalivaliokunnalle ja vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:
- Kuka olet ja miksi sinut kannattaa valita Kirjastoseuran hallitukseen? Esittele itsesi maks. 70 sanalla.
- Kirjastot kehittyvät kaiken aikaa. Silti monelle päättäjälle tulee edelleen kirjastosta mieleen vain oman lapsuuden kirjasto. Mitä haluaisit kaikkien kansanedustajien tietävän nykypäivän kirjastojen tekemästä työstä, mikä mielestäsi on kaikkein vaikuttavin kirjaston tehtävistä?
- Mikä Kirjastoseuran työssä on mielestäsi kaikkein tärkeintä? Miksi kaikkien pitäisi kuulua Kirjastoseuraan?
Hallituksen varsinaiseksi jäseneksi haki määräaikaan mennessä kahdeksan (8) henkilöä. Hallituksen varsinaisten jäsenten paikoista ja varajäsenten järjestyksestä toimitetaan vaali. Lisätietoja vaalista saat täältä: Äänestysohjeet 2026
Esittelemme ehdokkaat hallitukseen aakkosjärjestyksessä. Ehdokkaan nimen lopussa äänestysnumero. Ehdokkaan esittelyssä nimen perässä asuinkunta ja ammattinimike. Klikkaamalla ehdokkaan nimeä alta, pääset suoraan hänen vastauksiinsa.
- Samu Joona, 2
- Annastiina Louhisalmi, 3
- Ritva Nikola, 4
- Ville-Pekka Nummi, 5
- Lissu Rossi, 6
- Sanna-Mari Samu, 7
- Oili Sivula, 8
- Anni Tormas, 9
Samu Joona, Lohja, kirjastonhoitaja
- Olen Samu Joona, nuori lappilaislähtöinen kirjastoalan ammattilainen. Tällä hetkellä työskentelen aikuisten puolen kirjastonhoitajana Lohjalla. Olen toiminut Kirjastoseuran hallituksessa 2025–2026 ja haen nyt jatkokautta. Kirjastoseurassa toivon voivani lisätä kirjastojen välistä yhteistyötä ja edistää erilaisia hankkeita esimerkiksi lukutaitotyön ja kirjastojen näkyvyyden parantamiseksi. Olen utelias, luova ja uudistumiskykyinen tekijä, ja haluan kehittää kirjastopalveluita entistä paremmin tulevaisuuden mahdollisuuksia sekä haasteita vastaaviksi.
- Suomalainen sivistys ja kulttuuri nojaavat vahvasti kirjastojen tarjoamiin palveluihin. Kirjastot tarjoavat tietoa, turvaa ja tulevaisuudenuskoa muuttuvassa maailmassa. Tasapuolinen tiedon äärelle pääsy edistää demokratiaa ja yhteiskunnan mahdollisuuksia tarjota hyvinvointia kaikille. Kirjastojen yksi merkittävimmistä tehtävistä nykypäivän Suomessa onkin tarjota yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemuksia jokaiselle – taustaan tai varallisuuteen katsomatta. Kirjastotyö kehittyy käyttäjiensä tarpeiden mukaan, ja tähän kehitystyöhön on taattava riittävät resurssit ja työrauha jatkossakin.
- Kirjastoseura tuo yhteen kirjastoalan ammattilaiset, tukijat ja kaikki kirjastoista kiinnostuneet. Laaja yhteistyöverkosto auttaa tuomaan kuuluvammin esiin kirjastojen asemaa ja näkyvyyttä. Kaikkien pitäisi kuulua Kirjastoseuraan, koska yhdessä kirjasto ja ihmiset niiden takana ovat vahvempia.
Annastiina Louhisalmi, Helsinki, palvelupäällikkö
- Olen helsinkiläinen kirjastoalan ammattilainen, jolla on kokemusta kirjastotyöstä ympäri Suomen. Tällä hetkellä työskentelen kuntien yhteisen E-kirjaston parissa Kansalliskirjastossa. Olen kiinnostunut kirjastojen kehittämisestä laajasti sekä kirjastojen yhteiskunnallisen merkittävyyden esiin tuomisesta ja näen, että Kirjastoseuran hallituksessa pääsen vaikuttamaan näihin asioihin. Olen ollut hallituksessa varsinaisena jäsenenä kaudella 23-24 ja 25-26. Kirjastojen lisäksi pidän hiihtämisestä, lukemisesta, marjastamisesta ja lapsista.
- Kirjasto on yksi kunnan käytetyimmistä palveluista heti vesi- ja viemäriverkoston jälkeen. Kirjasto on monessa kunnassa ainoa maksuton tila, jossa kaiken ikäiset ihmiset voivat kokoontua ja viettää aikaa sivistyen ja viihtyen. Kirjaston merkitys koko yhteisölle on valtava. Kaiken tarjolla olevan tiedon lisäksi kirjastoissa tehdään aktiivista työtä lukemisen ja lukutaidon edistämiseksi, demokratian ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi ja että lukemiskulttuuri ja pääsy luotettavaan tietoon olisi kaikkien saavutettavissa riippumatta taustasta.
- Kirjastoseura on alan merkittävä edunvalvoja, kouluttuja ja verkostoitumisen mahdollistaja. Yleisten kirjastojen kentällä ei ole muita vastaavia toimijoita, jotka katsovat kenttää koko Suomen näkökulmasta, pyrkivät vaikuttamaan päättäjiin yleisille kirjastoille tärkeissä niin lainsäädännöllisissä kuin resurssointiin liittyvissä kysymyksissä ja pitävät kirjastojen ääntä esillä. Kirjastoseura on yksi niistä toimijoista, joilta pyydetään lausuntoa, kun valtakunnan tasolla tehdään kirjastoihin vaikuttavia päätöksiä. Kirjastoseuran kautta myös pieni kirjasto ja kunta voi saada äänensä kuuluviin. Kirjastoseuraa ei ole olemassa ilman jäseniä, joten jokaisen kirjastolaisen ja kirjaston ystävän kannattaisi olla seuran jäsen. Näin seuran vaikutusvaltaa voidaan entisestään kasvattaa.Kirjastoseura on myös tärkeä verkostoitumisen mahdollistaja niin alan sisällä, kansainvälisesti kuin muihinkin kulttuurikentän toimijoihin. Kirjastoseuran toiminnassa pääsee tutustumaan kirjastolaisiin ympäri Suomen ja voi vaikuttaa koko alan kehitykseen ja tulevaisuuteen.
Ritva Nikola, Siikajoki, palvelupäällikkö
- Olen Ritva Nikola, toimin palvelupäällikkönä Oulun kaupunginkirjastossa. Johdan ja kehitän kirjaston digi- ja opastuspalveluita ja tiedolla johtamista. Käytännössä työkenttääni ovat kaiken ikäisten monilukutaidon edistäminen, erityisesti digi- ja mediataidot sekä tilastot. E-aineistot ovat lähellä sydäntäni aiemman työtehtäväni johdosta. Rakastan ongelmanratkaisua ja rutiinien automatisointia. Teen tiivistä yhteistyötä henkilöstön ja kumppanien kanssa valtakunnallisesti. Minut kannattaa valita, koska tuon hallitukseen strategista näkemystä, käytännön johtamiskokemusta ja vahvaa sitoutumista kirjastojen yhteiskunnalliseen rooliin.
- Kirjastoilla on monia lain määrittelemiä tehtäviä, joten kannattaa tutustua kirjastolakiin. Erityisesti nostan esiin, että kirjastot ovat tiedon luotettavuuden ja kriittisen lukutaidon airueita sekalaisen informaation kyllästämässä maailmassa.
- Kirjastoseuran kautta voimme yhdessä vahvistaa kirjastojen yhteiskunnallista ääntä ja vaikuttavuutta. Kirjastoseuran jäsenenä tuet siis kirjastojen tulevaisuutta ja pääset itse vaikuttamaan siihen.
Ville-Pekka Nummi, Tampere, palvelupäällikkö
-
- Olen palvelupäällikkö Tampereelta ja siviilissä tärkein ammattini on kouluikäisten tytärten isä. Kädet savessa kirjastoalan arjessa jo 16 vuotta. Kirjastourani alkoi kirjastoauton ratissa ja luotsasin pitkään hakeutuvia kirjastopalveluita. Nykyään olen asiakaspalveluiden palvelupäällikkö Tampereen pääkirjasto Metsossa ja Kirjastoseuran esteettömät kirjastopalvelut -työryhmän puheenjohtaja. Hallitukseen tarjoan kokemusta kirjastotyön ja kirjastoammattilaisten arjesta, tuoretta näkemystä suoraan kirjaston asiakasrajapinnasta ja hieman osaamista myös saavutettavuusasioissa. Olen sovitteleva ja rakentava, mutta myös suorapuheinen ja kiertelemätön. Jalat aina maassa.
- Kirjastomuistot kertovat kirjaston merkityksestä ja vaikuttavuudesta, eikä niitä tule väheksyä. Päättäjien on tärkeää oivaltaa, että kirjastot rakentavat yhä päivittäin näitä varhaisia kirjastomuistoja, mutta tarjoavat myös eväitä koko elämänmittaiseen kirjastosuhteeseen, jonka jokainen voi rakentaa näköisekseen. Parhaimmillaan kirjasto auttaa yksilöä jaloilleen, torjuu eriarvoistumista ja syrjäytymistä, sekä mahdollistaa yhteisöllisyyden ja yhteiskunnallisen osallisuuden kokemuksen taustasta riippumatta.
Kirjastotyön ytimessä ovat kuitenkin aina lukeminen ja lukutaito, joiden yhteiskunnallista merkitystä ei voi liikaa korostaa. Siksi nostaisin niiden eteen tehtävän työn tärkeimmäksi. - Itselleni on merkityksellistä kuulua järjestöön, joka tukee kirjastoja ja kirjastojemme ammattilaisia, tekee kirjastojen työtä ja arvoa näkyväksi, sekä ottaa tarvittaessa kantaa kirjastolaitoksemme ja edustamiemme arvojen kannalta tärkeisiin ilmiöihin, edistäen samalla moniäänisyyttä ja vuoropuhelua yhteiskunnassa.
Lissu Rossi, Kuopio, järjestelmä- ja verkkopäällikkö
-
- Olen Lissu Rossi, Kuopion kaupunginkirjaston järjestelmä- ja verkkopäällikkö. Työhöni kuuluvat moninaiset it-asiat, verkkopalvelut, e-aineistot ja some. Vastapainona välillä hyvinkin hektisille it-asioille on lukukoiratoiminta, jossa työparinani on mäyräkoira-länsigöötanmaanpystykorvamix Valma. Olen myös kirjastomme ekotukeva. Olen kirjastoalan konkari ja ollut monessa mukana. Työurani aikana olen nähnyt, miten kirjasto muuttuu ja kehittyy, mutta myös sen, mikä kirjastossa on tärkeintä ja pysyvää.
- Lukutaitotyö!Hyvä lukutaito on nykyaikana välttämättömyys yhteiskunnassa pärjäämiselle ja voi parhaimmillaan ehkäistä syrjäytymistä.
Monipuoliset ja laadukkaat kokoelmat ovat lukutaitotyön kivijalka. Mikään muu taho yhteiskunnassa ei tarjoa maksutta aineistoja ja kirjallisuuden asiantuntemusta kaikkien kansalaisten käyttöön. Tästä kirjastojen ja kirjastolaisten supervoimasta kannattaa olla ylpeä.
Lukutaitotyötä tehdään kirjastoissa monella tapaa ja sitä räätälöidään erilaisille asiakkaille: on kirjavinkkausta, lukupiirejä, lukuhaasteita, lukuinnostajapalvelua ja lukukoiratoimintaa.
Näinä aikoina myös lukuilolla on merkitystä! - Kirjastoseurassa tiivistyy kirjastolaisten osaaminen, verkostoituminen ja yhteistyö sekä intohimo kirjastotyöhön.
Oletpa aktiivinen tai passiivinen jäsen, Kirjastoseuran jäsenyys on ääni kirjastojen puolesta. Kirjastoseuralaisena ja Kirjastolehden lukijana tiedät, mitä kirjastoissa tapahtuu niin kotimaassa kuin muuallakin, ja saat uutta näkökulmaa omaan työhösi.
Sanna-Mari Samu, Lieto, kirjastonhoitaja
- Kirjastonhoitaja Sanna-Mari Samu Paimiosta, jonka intohimoihin kuuluu asiakaskohtaamiset ja yhteiskunnallisista asioista keskusteleminen. Välillä ideoita on enemmän, kuin realistisia toteutusmahdollisuuksia, mutta ideoita ei voi koskaan olla liikaa. Uskalletaan ehdottaa myös sellaista, joka ei ole mahdollista, jotta saamme sen mikä on mahdollista.
- Kirjasto on kehittynyt kirjallisuuden säilytyspaikasta ja lukutaidon vaalimisesta inhimilliseksi kohtaamiskeskukseksi. Palveluverkoston kaventumisen vuoksi kirjasto ja kirjastolaiset sen sisällä ovat yhä etenevässä määrin osa ihmisten arkipäiväistä tukiverkostoa. Tukiverkostoa, jonka luokse on lähes kaikkien mielestä turvallista tulla, myös niiden, jotka eivät ole käyttäneet kirjastoa kirjoja varten.
Kirjastolle pitää antaa mahdollisuuksia kehittää kaikkia toimintojaan tasaisesti: lukutaitoa, kohtaamista, arjen asioiden avustusta ja kuntalaisten kohtaamista. Tähän tarvitaan paljon apuja myös kuntien muilta toimijoilta ja yhteistä suuntausta. Vasta sitten kun jokainen kuntalainen ja siellä kunnassa työskentelevä kokee kirjaston omaksi asiakseen, voimme toimia yhteisten asioiden edistämiseksi. - Kirjastoseuran tulee olla mukana kirjastolaisten arjen kehityksessä ja kuunnella kentän ääntä siitä, mihin suuntaan asiakaskohtaamiset ovat menossa. Lukutaitohankkeet ovat hienoja ja ne tulee pitää mukana toiminnassa, mutta henkilökunta saattaa itsekin tarvita tukea esim. asiakkaiden ohjaamisessa sähköisten viranomaisten asiointikanavissa, ja olla valmiina puolustamaan kirjaston rahoitusta työssä, joka kuin vaivihkaa on hivuttautumassa yleisten kirjastojen harteille.
Oili Sivula, Vantaa, erityisasiantuntija
- Olen Oili Sivula ja suurimman osan työuraani olen tehnyt Espoon kaupunginkirjastossa. Työtäni ovat olleet kirjastopalvelupäällikkönä luettelointi, aineiston hankinta, datan ja tiedon johtaminen sekä tietotekniikka. Olen valmistunut maisterin tutkinnon jälkeen johtamisen sekä osallisuusasiantuntijan erikoisammattitutkinnoista. Työskentelen nykyisin erityisasiantuntijana ja kirjaston johtoryhmän resurssina työstänyt strategiaa, tiedolla johtamista, osallisuutta sekä tekoälyn käyttöä kirjastotyössä. Olen mukana Helmet-kirjastojen uuden kirjastojärjestelmän käyttöönotossa ja sitä ennen Espoon edustaja järjestelmän kilpailuttamisessa.
- Kaikkein tärkeimpänä näen lukutaitotyön. Aineisto on tärkeä osa lukutaitotyötä, mutta kirjastopalvelu kristallisoituu asiakkaan näkökulmasta kohtaamisiin palvelussa: henkilökunta on yhdessä aineiston kanssa tärkein resurssimme. Myös kohtaaminen verkkopalveluissa on tärkeä olla arvostava ja saavutettava. Kirjastot ovat demokratian etuvartio: lukutaitotyö laajasti käsitettynä, aineiston ja välineiden maksuton saatavuus sekä digituki ovat kolme laajaa toiminta-aluetta, joissa yleisen kirjaston vaikuttavuus on keskeistä.
- Kirjastoseuran tulee olla asiakkaan puolella. On tietysti niin, että Kirjastoseura puolustaa myös instituutiota ja ammattikuntaa, mutta kirjastojen vaikuttavuus ja asema tulevat asiakkaiden saaman ja kokeman hyödyn kautta. Vaikuttavuuden mittaaminen, työprosessien tehokkuus, ammattilaisten osaamisen kehittäminen ja kirjastoasioiden viestintä ovat tärkeitä asioita, mutta näiden toimintasektoreiden yksityiskohtiin ei saa kadota kirjastolaisen tärkein tehtävä: asiakas saa sisällön tai ohjeet, joita hän elämässään tarvitsee. Tässä on myös Kirjastoseuran katseen pysyttävä.
Anni Tormas, Huittinen, kirjastopäällikkö
- Olen utelias, avoin ja innostuva kirjastolainen. Työskentelen kirjastopäällikkönä Huittisissa ja minulla on kattava kokemus kirjastotyöstä erityisesti n. 10 000 asukkaan maaseutukunnissa. Kirjastoammattilaisen näkökulman lisäksi katson kirjastoa vahvasti myös laajemmin osana kuntaa ja yhteiskuntaa. Minulta löytyy monipuolista kuntapäätöksenteon kokemusta yli 15 vuoden ajalta. Minut kannattaa valita hallitukseen, koska olen periksiantamaton vaikuttaja, inhimillinen verkostoituja ja kirjastot ovat minulle sydämenasia.
- Kaikkein vaikuttavinta ja kirkkaana päättäjille tulee kertoa nykyaikainen ja monipuolinen lukutaitotyö, jota kirjastot lakisääteisesti toteuttavat kaikille Suomessa lähellä ihmisiä.
- Kirjastoseura on tärkeä vaikuttaja ja alan viestinviejä. Olemme pieni ala, joten tarvitsemme kaikki puolestapuhujat viemään yhdessä suomalaisten yleisten kirjastojen viestiä eteenpäin. Kirjastoseura vaikuttaa vahvasti, sivistyneesti ja pitkäjänteisesti. Aikamme tarvitsee sellaista keskustelukulttuuria, jota Kirjastoseura ja kirjastot edistävät. Kaikkien kirjastolaisten ja kirjastonystävien tulisi tehdä paikaltaan pientä, siitä kasvaa lopulta suurta. Vähintä työn edistämiseksi on kuulua Kirjastoseuraan.