Etusivu> Kirjastolehti > Kirjasto on media

Kirjasto on media

Mediaohjaajat kansalaisten asioinnin tukena kirjastossa Lahdessa.

Mediakasvatus on tullut osaksi monen kirjaston toimintaa, joskin tehtävästä ja roolista keskustellaan edelleen ja valtakunnallisia suuntaviivoja ollaan vasta luomassa. 

Mediakasvatus näkyy jo kirjastojen ammattinimikkeissäkin. Nyt kirjastosta voi löytää myös mediaohjaajan.

 

Lahti palkkasi mediaohjaajia

Viime marraskuussa Lahden kirjastoon palkattiin kaksi mediaohjaajaa, kolmas liittyi joukkoon kesäkuussa. Lokakuun alusta muutetaan myös kolmen verkkopäivitys- ja teknisiä tukitehtäviä tehneen kirjastovirkailijan nimikkeet mediaohjaajiksi. Miksi tällainen nimike, Lahden kirjastotoimenjohtaja Marja Malminen?

”Kirjastojen tehtävät ovat muuttuneet 2000-luvulla. Perinteiset kirjat ja fyysinen aineisto siirtyy e-muotoon. Tulevaisuudessa meillä on yhä enemmän erilaisia sisältöjä sähköisessä muodossa. Kirjaston henkilökunnankin pitää osata hallita erilaisia välineitä ja niiden käyttöliittymiä.”

”Kirjasto on kansalaistoiminnan paikka, kansalaisten asioinnin tukipalvelu. Kirjastossa on tunnettava verkkopalvelut, perustekniikat, infrastruktuuri ja opastettava asiakkaita sähköisiin sisältöihin ja laitteiden käyttöön.”

Lahdessa, kuten monessa muussakin kirjastossa 2010-luku on eläköitymisen aikaa. Kirjastovirkailijoiden ja kirjastoavustajien jäädessä eläkkeelle Lahdessa ei tahdottu palkata uutta henkilöstöä vanhoilla tehtävänkuvilla ja nimikkeillä. Marja Malminen toteaa myös, että automaation myötä kirjastovirkailijoiden fyysiset logistiikkaan liittyvät työtehtävät ovat vähentyneet.

Lahdessa mediaohjaajan tehtävänkuvaan kuuluu myös perinteisiä kirjastovirkailijan tehtäviä. Oman erikoisalueen mukaan työsarkaan voi kuulua laiteopastusta, uusia medioita tai lasten kirjastossa vaikkapa pelit.

Lahden kolmesta mediaohjaajasta yksi työskentelee musiikkikirjastopalveluissa, yksi lähikirjaston lasten ja nuorten palveluissa ja yksi pääkirjaston lukusalipalveluissa. Kirjaston syksyllä tehtävän organisaatiomuutoksen myötä lukusalipalvelut muutetaan media- ja musiikkipalveluiksi. Silloin aloittaa toimintansa myös Mediapalvelut-tiimi, johon kaikki mediaohjaajat kuuluvat.

 

Mediaohjaaja opastaa

Marko Akkanen aloitti mediaohjaajana viime marraskuussa Lahdessa pääkirjaston lukusalipalveluissa. Markolla on taustalla diplomi-insinöörin tutkinto, hän on myös opiskellut Tampereella informaatiotutkimuksen perusopinnot ja jatkaa aineopintoja. Markolla on myös työkokemusta kirjastosta, vaikka vakanssin pätevyysmääritykset eivät edellyttäneetkään kirjastoalan pätevyyttä.

”Pääaineeni insinööritutkinnossa oli viestintätekniikka, ja työ vaikutti kiinnostavalta omien harrastusten ja työkokemuksen kautta”, Marko kertoo. ”Kun tehtävä on uusi, voi myös vaikuttaa sen muotoutumiseen”.

Mitä mediaohjaajan työhön sitten kuuluu? Jonkin verran peruskirjastotyötä kuten lehtisalin aineistoneuvontaa, asiakaspalvelua ja mikrofilmien käyttöä, mutta myös digitointi- ja editointiopastusta.

Maanantaisin on kolme tuntia kaikille avointa ohjattua opastusta ATK-luokassa. Asiakkaat voivat tuoda omia kannettaviaan tai tablettitietokoneita. Kirjasto hankki hiljattain lainattavia tabletteja. Tutustu tablettiin -kurssit ovat osa kirjastossa järjestettävää tietotekniikan perusopetusta. Kursseja on järjestetty myös kirjaston e-aineistoista teemalla Sähköistä lukemista. Syyskuussa on ohjelmaa Elinikäisen oppimisen viikkoon liittyen ja lokakuussa ollaan mukana Seniorisurffissa.

 

Tilien luominenkin voi pelottaa

Marko Akkanen on ollut mediaohjaajana vajaan vuoden, ja hänen kokemuksensa mukaan varsinkin iäkkäämmät asiakkaat tarvitsevat opastusta.

Viime aikoina on kysytty tablettitietokoneista. Kone on ehkä hankittu ”matalalla kynnyksellä” kuten Marko sanoo, mutta käyttöönotossa tuleekin ongelmia. Monia vanhempia asiakkaita jo tilien luominen pelottaa, ja ilmaistenkin sovellusten ”ostaminen” saattaa arveluttaa. Termejä ei ehkä tunneta, verkossa käytetään eri kieltä.

Myös virusturvan uusiminen voi olla hankalaa. ”Salasanatkin ovat ongelmallisia. Joko niitä ei osata luoda, käytetään väärää salasanaa tai ei olla ihan selvillä, kirjaudutaanko sähköpostiin vai sähköpostiosoitteella johonkin muuhun palveluun”, kuvailee Marko.

Kirjastolle ja sen henkilökunnalle lankeaa myös aikamoinen vastuu tietotekniikan käyttäjäneuvonnasta. Asiakkaita huolestuttaa tietoturva. Erään verkkopankin käyttämisen edellyttämät Java-päivitykset aiheuttivat paljon kysymyksiä.

”Eipä siinä juuri muu auta kun kertoa, että tiettyjä riskejä on, mutta jos palvelua käyttää, on syytä asentaa uusimmat päivitykset”, Marko pohtii. Kirjastot koetaan kuitenkin puolueettomina paikkoina, joihin on totuttu luottamaan.

Kauppa ja valmistajat jättävät asiakkaat ohjelmien ja sovellutusten kanssa aika yksin. Marko kertoo, että jo nyt olisi tarvetta Windows 8 opastukseen, käyttöjärjestelmän ulkonäkö kun poikkeaa kovin aiemmasta. Mutta tässä on kirjastonkin hankala auttaa, sillä virkakoneissa on Lahdessa vielä Windows 7.

 

Digitoidaan kansalaisten muistot

Keskeinen osa mediaohjaajan tehtäväkuvaa on asiakkaiden opastaminen omien aineistojen digitoimiseen. ”Ihmiset haluavat digitoida muistonsa. Ne voivat olla puhetta C-kasetilla, jota siirretään CD:lle tai kotivideoita VHS:stä DVD:lle. Kysyntää olisi vaikka millaisille formaateille, mutta pääasiallisesti kirjastossa voidaan keskittyä C-kasettien, LP-levyjen ja VHS-kasettien sisältöjen siirtoon. Vanhoja kelanauhoja tai kaitafilmejä ei voida ainakaan toistaiseksi siirtää”, kertoo Marko.  Uutta laitteistoa LP-levyjen ja C-kasettien digitointiin on hankittu musiikkikirjastopalveluiden yhteyteen.

Lahdessakin vielä kehitetään kirjaston mediakasvatuksen kasvoja ja maakuntakirjaston rooli mediakasvatuksessa on, kuten muillakin, vähän hakusessa. ”Onhan tämä suuri myllerrys kirjastolle, mutta kirjastoihin pitää saada osaamista. Vertaisoppiminen, opetuspaketit, henkilökunnalle työvälineitä, siinä näen maakuntakirjastojen roolin mediakasvatuksessa”, tiivistää Marja Malminen näkemyksensä mediakasvatuksesta maakuntakirjastonjohtajana.