IFLA laati eettiset ohjeet, joihin kirjastoammattilainen voi nojata pulmatilanteissa.
Saako asunnoton viinalta tuoksahtava miehenköriläs istuskella sanomalehtiä lukemassa? Voiko kirjaston internetpäätteille asettaa suodattimia, tai voisiko edes kääntää ruudun niin, että näkisi epäilyttävillä sivuilla surffailevat?
Kirjastotyön arjessa kohdataan päivittäin kysymyksiä, jotka haastavat itse kunkin omat periaatteet ja mielipiteet. IFLA (International Federation of Library Associations and Institutions) on laatinut eettisen ohjeen kirjasto- ja tietotyöläisille. Ammatillinen eettinen ohje antaa selkänojan, johon vedota kimuranteissa tilanteissa.
Suomen kirjastoseura on jo aikaisemmin laatinut kansallisen ohjeen, joka ottaa kantaa hieman eri kulmasta. Myös tuo ohje löytyy tämän jutun lopussa olevasta IFLA-linkistä. IFLA:n kansainvälistä ohjetta ei suomeksi vielä ole käännetty, mutta se on niin kompakti, että jokainen voi perehtyä siihen mainiosti myös englanniksi. Tässä muutamia nostoja sisällöstä.
IFLA:n ohje haastaa myös huippukirjastomaan
1. Tiedon saavutettavuus
Tietoammattilaisen ydintehtävä on taata kaikille pääsy tietoon onpa syy yksilöllinen kehittyminen, koulutus, kulttuurisen pääoman hankinta, viihde ja vapaa-aika, taloudellinen toiminta tai yhteiskunnallinen osallistuminen. Minkäänlaista sensuuria ei tueta. Aineistojen saatavuuden tulee olla vapaata eikä maksullisuus saa estää tiedon hankintaa.
Ammattilaisten tulee myös huolehtia aineistojen esittelystä ja markkinoinnista niin, että asiakkaat tietävät aineistojen olemassaolon ja käytettävyyden. Esteettömyyden tulee toteutua myös verkkomaailmassa.
2. Vastuullisuus yksilöiden ja yhteiskunnan suhteen
Tasavertainen kohtelu ikään, kansalaisuuteen, poliittisiin mielipiteisiin, fyysisiin tai psyykkisiin kykyihin ym. katsomatta on ammattilaisen asenne.
Ohjeen perusteella myös vähemmistökielisillä on samat oikeudet. Kirjastoammattilaisen tulee järjestää ja tarjota aineistot niin helppokäyttöisesti, että asiakkaalla on mahdollisuus löytää tarvitsevansa myös itsenäisesti.
IFLA:n ohje pitää kirjastoammatillisena työnä neuvontaa sekä tiedon eettiseen käyttöön opastamista. Mediataitojen kartuttaminen on lukutaidon kartuttamista.
3. Yksityisyys, tietosuoja ja läpinäkyvyys
Asiakkaan ja kirjaston suhde on luottamuksellinen. Tietoja tulee käyttää vain tarkoituksiin, jotka on kerrottu.
Ohje edellyttää myös läpinäkyvyyteen satsaamista. Kirjastoammattilainen avaa aktiivisesti yhteiskunnan toimintaa. Hän auttaa ymmärtämään yhteiskunnan ja hallinnon sekä liike-elämän toimintaa tavalliselle kansalaiselle. Ammattilaisella voi olla myös rooli laittoman toiminnan torjunnassa.
4. Avoin saatavuus ja henkinen omaisuus
Kirjastoammattilainen tukee sellaisia julkaisumuotoja, joiden ansiosta kansalaisilla on vapaa pääsy tietoon. Henkistä omaisuutta, immateriaalioikeuksia, kunnioitetaan, mutta pyritään avointa saatavuutta edistäviin tekijänoikeussopimuksiin yhdessä julkaisijoiden ja oikeuksien haltijoiden kanssa.
5. Neutraalisuus, lahjomattomuus ja ammatilliset taidot
Kirjastoissa omistaudutaan neutraaliin ja puolueettomaan toimintaan kokoelman, saatavuuden ja palvelun suhteen. Kokoelmasta, organisaatiosta, säilytysperiaatteista, hankinnasta ja aineiston lainauksesta tulee olla julkistetut periaatteet.
Yksityiset mielipiteet tai katsomukset eivät saa vaikuttaa kirjastotyöhön. Ammattilaisella on työpaikalla sananvapaus, joka ei kuitenkaan saa vaikuttaa tasapuoliseen asiakkaiden kohteluun. Korruptiota tai puolueellisuutta ei sallita.
Kirjastoammattilaiselle asetetaan ohjeessa myös velvollisuus ylläpitää ammattitaitoaan. Tulee jatkuvasti pyrkiä mahdollisimman korkeaan palvelun laatuun ja positiivisen ammattikuvan antamiseen.
6. Suhteet kollegoihin ja työntekijän ja työnantajan väliset suhteet
Syrjintä ei kuulu ammattilaisen käyttäytymiseen minkään seikan perusteella. Tasavertaisuus koskee myös palkkausta, samasta työstä sama palkka.
Ammattilainen jakaa osaamistaan ja auttaa uusia työntekijöitä pääsemään ammatillisen yhteisön tasavertaiseksi jäseneksi. Ammatissa kehittymistä edistetään ja ammatillista osallistumista tuetaan.
Kirjasto- ja tietoammattilainen pyrkii hankkimaan arvostusta ennen muuta osaamisellaan ja eettisellä toiminnalla.
Ohjeen käännökset ja lyhennykset ovat kirjoittajan. Kannattaa tutustua täydelliseen alkuperäiseen tekstiin IFLA:n sivuilla ennen kuin käyttää ohjetta lyömäaseena tai perusteluna. Teksti löytyy täältä.
Ajankohtaista etiikkaa
Painettujen kirjojen maailmassa asiakassuhde oli selkeästi kirjaston ja asukkaan välinen. Nyt e-maailmassa mukaan tulee useimmiten kolmas pyörä: e-aineistoja käytetään jonkun muun kuin kirjaston palvelimelta. E-kirjapalvelun tarjoaja myy aineistonsa jonkun tietyn kirjaston käyttöön, jolloin kirjaa lukevan tulee todistaa olevansa tuon kirjaston asiakas. Yleisimmin se käy kirjastokortin numerolla ja tunnusluvulla.
Helsingin kaupunginkirjaston E-informaatikko Marja Hjelt, säilyvätkö yksittäisen asiakkaan tiedot salaisina kun hän kirjautuu esimerkiksi e-kirjapalveluun omalla kirjastokortillaan?
”Kyllä. Milloinkaan kirjautumisen yhteydessä ei välity tietoa nimestä, henkilötunnuksesta, osoitteesta tms. henkilötiedosta. Tämän vuoksi esimerkiksi varausta tehdessä asiakkaan tulee itse syöttää sähköpostiosoitteensa e-kirjastoon. Palveluntarjoaja ei saa muodostaa rekisteriä/asiakasrekisteriä kirjautumisen yhteydessä kerätystä tiedosta.
Keskustellaanko asiakastietojen hallinnasta silloin kun kauppaneuvotteluja e-aineistoista käydään? Ymmärtävätkö myyjät kirjastojen etiikkaa?
Asiakastietojen hallinta ja luovutettavat tiedot ovat yksi aihe, josta keskustellaan. Sopimusneuvotteluissa ja sopimuksissa on maininta siitä, että tietoja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin eikä palveluntarjoaja saa muodostaa omaa rekisteriä ellei se ole välttämätöntä.
Toistaiseksi kaikki yhteistyökumppanit ovat olleet erittäin ymmärtäväisiä ja heillä on lähtökohtana sama etiikka kuin meillä.
