Etusivu> Kirjastolehti > Kirjasto kukkii

Kirjasto kukkii

Mitä ihmettä, kirjastoissa kasvatetaan muutakin kuin lukutaitoa?

Jos porat ja ukulelet ovat herättäneet ihmetystä mediassa, niin luulisi kirjastopuutarhojen olevan vähintään yhtä kummallinen konsepti perinteistä kirjastonäkemystä edustaville.  Vaan ehkäpä tieto viherpuuhista ei ole vielä yltänyt kaikkien korviin. Viherpeukalot ovat kaikessa hiljaisuudessa olleet toimeliaita Joensuussa jo vuodesta 2011 ja pääkaupunkiseudulla vuodesta 2013, jolloin kaupunkiviljelybuumiin lähtivät mukaan Entressen, Sellon, Tikkurilan, Omenan ja Etelä-Haagan kirjastot.

Joensuussa viljelytoiminta lähti liikkeelle siitä, kun kaupunki ei enää kustannussyistä istuttanut kukkia kirjaston takana oleviin laatikoihin. Kirjasto päätti ottaa laatikot hyötykäyttöön ja niihin istutettiin kukkien sijasta kesäkurpitsaa, salaattia, yrttejä ja tomaatteja.
Pääkirjastoon perustettiin samana vuonna puutarha, kun sanataideleirille tarvittiin oheistoimintaa.
Sittemmin puutarhan ympärille on syntynyt mukavan yhteisöllistä toimintaa.

”Ohikulkijat, varsinkin vanhemmat ihmiset nyppivät rikkaruohoja ohi mennessään” kertoo Joensuun kaupunginkirjaston palvelupäällikkö Riitta Kangas.

TÄMÄ ON SITÄ YHTEISÖLLISYYTTÄ

Kaupunkiympäristön vihertäminen, viihtyvyys ja hyvä palvelu ovat olleet kirjastojen perusteina puutarhan perustamiselle.  ”Halusimme myös lisätä tietoa kaupunkiviljelystä ja ekologisesta vastuullisuudesta”, Kangas toteaa.

Puutarhat ovat herättäneet jonkin verran ihmetystä kirjastojen asiakkaissa, mutta suhtautuminen on ollut myönteistä. Yhdessäkään kirjastossa ei muistettu kielteisiä kommentteja asiakkailta sen paremmin kuin kollegoiltakaan.

Suosituimpia istutuksista ovat kesäkurpitsat, joista satoa on saatu kesästä riippuen välillä runsaasti, välillä ei mitään. ”Perennojakin kokeiltiin, mutta ne eivät oikein viihtyneet eivätkä selvinneet hyvin talven yli.”
Tällä hetkellä Joensuun pääkirjastossa on 12 betonista istutuslaatikkoa odottaa Sanataideleiriläisiä, jotka pääsevät istutushommiin.

”Asiakkaat tuntuvat pitävän puutarhaa luonnollisena osana kirjaston toimintaa. Eniten hämmästelyä on aiheuttanut, että puutarha on kaikille ja että kuka tahansa saa korjata satoa” Kangas sanoo.
 
Ihmisiä kun olemme, on satokaudella ilmaantunut jonkin verran rohmuamista ja toisaalta ahkerimpien puutarhurien mustasukkaisuutta. Tilanteista on aina selvitty keskustelemalla.
”Ajattelemme, että tämä nyt on osa sitä yhteisöllisyyttä.”

Varsinaista ilkivaltaa puutarhat eivät olleet kohdanneet yhdessäkään kirjastossa, tosin jokunen taimi on lähtenyt varkaiden matkaan. Harmitonta keppostelua on esiintynyt Espoossa: ”Muutamat meidän asiakkaat kävivät sissiviljelmäperiaatteella istuttamassa perunoita. Harmi vaan, että me löysimme ne liian myöhään. Ne olivat jo mädäntyneet”, kertoo erikoiskirjastovirkailija Tommi Koivula Entressen kirjastosta.

INFO:

  • Puutarhan ympärille voi järjestää toimintaa pikkurahalla. Puutarhojen kulut olivat 60–150 euroa vuodessa. Viljelyastioiksi voi kierrättää hylkytavaraa tai pyytää kaupungin varastosta vanhoja kukkalaatikoita.
  • Sadonkorjuujuhlat, puutarhakerhot, kompostointitietoiskut ja puutarhurien kyselytunnit vetävät väkeä, myös ei-käyttäjiä. Samalla tietysti esitellään ja lainataan puutarhakirjoja.
  • Tällä hetkellä puutarhoja on Joensuun pääkirjastossa sekä Etelä-Haagassa ja Entressessä, jotka laajensivat viljelmiään tänä keväänä.